Ingerid Stenvold: Voittajan sydän Marit Bjørgenin tarina

 

Ingerid Stenvold: Voittajan sydän Marit Bjørgenin tarina, alkuteos Vinnerhjerte; historien om Marit Bjørgen 2021, suomentanut Terhi Width, Otava 2022, sivumäärä 256. 

Marit Bjørgen (s. 1980) on uransa kilpahiihtäjänä 2018 lopettanut norjalainen alkujaan maatalon "tyttö". Hiihtäjä saavutukset: Olympiakisoista 8 kultaa, 4 hopeaa ja 3 pronssia, kultamitaleista 5 on henkilökohtaisia. MM-kisoista 18 kultaa, 5 hopeaa sekä 3 pronssia. Maailman Cupissa 114 voittoa, neljä kertaa kokonaiscupin voitto ja yksi Tour de Skin voitto. Kirja kertoo, kuka Marit Björgen on, ja miten hän nousi huipulle. Hän saavutti 114 maailman cup kilpailun voittoa ja oli  184 kertaa podiumilla.

Marit Björgen on kotoisin kylästä lähellä Rørosia ja Trondheimia. Marit teki tilan töitä, esimerkiksi kun lampaat haettiin laitumelta niin kävelyä tuli 30-40 km päivässä. Lisäksi tallityöt, halkojen hakkuu, heinän teko ja koulumatkat ilman koulukyyditystä. Alakoulussa oli 30 oppilasta, ja Maritin luokalla 4. Marit harrasti useita lajeja ja käsipalloa varsin pitkään. Hän alkoi kilpailla myös hiihdossa. Hän hävisi ensimmäisen kerran 14-vuotiaana Ruotsissa. Hän siis opetteli myös häviämään. Marit ei mennyt urheilulukioon vaan jäi kotiin asumaan ja kävi Gauldalin lukion urheilulinjan, valmistui ylioppilaaksi. Ensimmäinen avomies oli lukiokaveri. Toinen avomies ilmaantui kuvioihin myöhemmin, kun Marit oli tunnettu. Paikalliset juorulehdet revittivät asiasta otsikoita, jotka painoivat Maritia.

Maritin huippuhetket osuvat 2000-luvun puolelle. Lahti 2001 näytti Maritille, että dopingin käyttäjiä on mukana. Ura oli nousujohteinen, Salt Lake Cityn olympiakisoista tuli viestihopea, seuraavana vuonna tuli MM-kisoista kultaa sprintissä. Uran alku toi mitaleita, kultaakin, mutta suurta läpimurtoa ei tullut. Vuoden 2009 MM-kisoista tuli sijat 16, 19, 9 ja 4. Asiaan vaikutti lehtikohut, isoisän kuolema ja liian kova ja yksipuolinen harjoittelu. Marit laittoi asiat uusisksi ja lähti alhaiselta tasolta vetämään perustaksi matalasykkeisiä harjoituksia. Maritilla todettiin myös rasitusastma, johon hän sai luvan käyttää lääkkeitä. Asiasta eräät kilpakumppanit antoivat lehdille lausuntoja. Myös Maritin lihaksia ihmeteltiin. Joka tapauksessa Marit palasi maailmancupin osakilpailuvoittajaksi, ja saalisti kultaa Vancouverin kisoista 2010. Hän jäi kolmella kympillä Justyna Kowalczykin taakse hopealla, Aino-Kaisa Saarinen oli kolmas. Vuonna 2011 Therese Johaug nousi voittajaksi. Vuonna 2014 Marit päätti valloittaa Tour de Skin, jonka voittoa hän juhlisti vuonna 2015. Hiihtoura päättyi 2018.

Maritilla ja hänen puolisolla on kaksi lasta. Kirja päättyy vuoden 2021 Vasa Loppetin tunnelmiin, missä Marit oli naisten sarjan toinen.

RESULTS Vasaloppet 2021, women
1 Lina Korsgren, (SWE), Åre Längdskidklubb, 3.52.08
2 Marit Björgen, (NOR), Norway, 3.52.50
3 Ida Dahl, (SWE), Sweden, 3.57.07

Matka on ymmärrykseni mukaan 90 km.

Kirjassa on puhetta urheilijoiden ravinnosta ja syömisestä. Marit ei ole koskaan jättänyt jälkiruokia väliin, vaan söi järkevästi. Kun treenaa kovaa, tarvitsee myös "rakennusaineita". Lisäksi kirjassa on listattu sääntöjä maajoukkueurheilijoille, eli harjoitellaan yhdessä, ei puhuta "jostakin" vaan "jollekin", eli erimielisyydet ratkaistaan, eikä levitellä asiaa. Kilpailun jälkeen murjotetaan enintään puoli tuntia. Treeneihin tullaan valmistautuneena ja motivaatio kohdallaan. Otetaan vastuuta yhteisistä asioista.

Ingerid Stenvoldin kirja Voittajan sydän Marit Bjørgenin tarina löytyi kahden euron laarista, mutta oli oikein oiva kirja.

Satu Rämö: Hildur

 

Satu Rämö: Hildur  WSOY 2022, sivumäärä 364.

Suomalaisen Islannissa asuvan Satu Rämön (s. 1980) Hildur-sarjasta on tullut Suomessa erittäin suosittu. Sain lahjaksi paketin, jossa oli kolme ensimmäistä osaa nyt jo neljänteen osaan ehtineeseen Nordic Blue -sarjaan.

Tämän dekkarin päähenkilö on Hildur Rúnarsdóttir, islantilainen syrjäseudun poliisi, jonka traumaattinen lapsuus on ajanut hänet poliisiksi syrjäseudulle. Parikseen Hildur saa suomalaisen poliisiharjoittelija Jakob Johanssonin, joka on keskellä hävittyä huoltajuuskiistaa. Jakob on pika-avioitunut norjalaisen Lenan kanssa, pariskunnalla on Matias-poika, jonka äiti on ominut itselleen. Jakob on pitkä ja maskuliininen, mutta kutoo villapaitoja.

Hildurin taakkana ja traumana ovat 25 vuotta sitten marraskuussa 1994 kadonneet 6- ja 8 - vuotiaat sisarukset Björk ja Rosa. Lasten menetysten jälkeen Hildurin vanhemmat kuolivat pian auto-onnettomuudessa ja Hildur varttui tätinsä Tinnan luona. Hildur ei ole avioitunut, mutta hänellä on suhde naapurissa asuvan opettajan Freysin kanssa.

Hildurin poliisipiiri on tuulen tuivertamilla Länsivuonoilla  kaukana Reykjavikin hälinästä.

Satu Rämö on rakentanut uskottavan miljöön  mutta hahmoille tapahtuu minusta "liikaa". Sarja on luokiteltu Nordic Blueksi, vaikka vakiintunut nimi on Nordic Noir, joka yhdistää monia pohjoismaisia dekkarisarjoja. Hildur on tasapainoisempi kuin Åsa Larssonin Rebecka Martinsson. eikä hänellä ole yhtä rankkaa taustaa kuin Björlindien Olivia Rönningillä. Nordic noirin aloitti Beck-dekkarisarja, jota Mankellin Wallander-sarja aika uskollisesti päähenkilön kehityksen kannalta seuraili. Hildurilla on näkemys asioiden tärkeysjärjestyksestä ja tekee toisinaan asioita toisin kuin hänen pomonsa Beta edellyttää, mikä yhdistää kaikkia näitä sarjoja.

Dekkari alkaa Hildurin ratkoessa perheriitoja, huoltajuusasioita, ja käy ojentamassa paikallista pikku rikollista Jon Jonssonia. Jakob kotiutuu hyvin poliisiharjoittelijaksi. Hän saa sänkyseuraa paikallisesta villalankayrittäjästä reippasta Gudrunista. 

Luonto on Islannissa läsnä ja on armoton. Lumivyöryn jälkeen löytyy Jon Jonsson murhattuna, murhakarkelot jatkuvat, reykjavikalainen asianajaja ja Hildurin naapuri Freysi löytyvät kuolleina ...

Tutkinta on alkuun hidasta, mutta lopulta tapahtuu läpimurto ja Reykjavikissakin käydään. Murhakarkeloiden syy ja tekijä selviävät. Oikeassa Islannissa henkirikokset ovat äärimmäisen harvinaisia

Islenfingabok tietokanta mainitaan, olen aiemmin (täällä) kirjoittanut:

Islanti on pieni kansakunta. Teoksesta ilmenee, että väestötietoja on kerätty "Islendingabökiin", joka löytyy löytyy netistä (englantilainen summary täällä), islantilaisilla on tunnukset tietokantaan, jonka esittelyssä sanotaan sen yltävän jopa 1200 vuotta taaksepäin. Tietokannassa on mahdollista tehdä hakuja eri ajanjaksolla syntyneistä ja monella muulla tavalla. Lisäksi teoksessa puhutaan Kansallisarkistosta.

Satu Rämön Hildur on sujuva dekkari, joka on hurmannut suomalaiset. Miljöö on aito ja kiinnostaa suomalaisia. Hildur on suora ja oikeudenmukainen, mutta hänellä on omat traumansa, kuten Jakobillakin. Sarja jatkuu Hidurin ja Jakobin traumavellejä hämmentäen. Traumavelliä maustetaan lisää joka osassa.

Hildur-sarja

1. Hildur

2. Rósa & Björk

3. Jakob

4. Rakel