Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen Otava 2007, sivumäärä 270.
Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen on joko parodia tai tragikomedia. Sen päähenkilö vadelmavenepakolainen Mikko Virtanen on kotoisin suomenkielisestä Kouvolasta, mutta Mikko elää kaiken ruotsalaisuuden kautta. Mikko ihailee ruotsalaista sosiaalidemokraattista kansankotia, ruotsalaisten perhemallia, peruskoulua, kasvatusta. Iästään huolimatta Mikolle ovat tärkeitä Abban voitto Euroviisuissa keväällä 1974, Kaarle XVI Kustaan ja Silvian häät vuonna 1976 sekä Ruotsin saavuttama jalkapallon MM pronssi vuonna 1994. Teoksen alku on hulvattoman hauska, mutta pian tarina kääntyy sairaskertomukseksi. Mikko Virtanen, vaikka on Polilta valmistunut tietotekniikkamies ja työskentelee Soneralla, on täysin kajahtanut. Hän vakoilee ruotsalaisia joululomalla Thaimaassa, hakeutuu Ruotsiin ja vadelmavenepakolaisena kelluu sosiaalidemokraattiseen systeemiin varastetuuaan identiteetin ja pääsee naimisiin ja saa kaksoset....
Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen on parodinen sairaskertomus ihmisen yksisilmäisestä fanaattisesta ihailusta systeemiä kohtaan, jota systeemiä lopulta ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan.
*****
Jos et ole lukenut kirjaa, älä lue seuraavaakaan, älä lue muutenkaan.
Vaikka kirja oli hauska, meinasin jättää teoksen kesken, koska tajusin jo muutaman sivun jälkeen, että sairaskertomus tämä tulee olemaan, mutta onneksi luin se loppuun.
Vadelmavenepakolaisessa vertaillaan suomalaista ja ruotsalaista yhteiskuntaa toisiinsa. Ihailen Nousiaisen taustatyötä kaikista ruotsalaisuuden ilmiöistä. Mikko Virtanen lopulta päätyy vankilaan unelmansa vuoksi tekemistä murhista. Mikko ihailee ruotsalaista sosiaalidemokratiaa, joka kaiketi alkoi Per Albin Hanssonin pääministerinä olosta vuosina 1932 - 1946 (kaksi "kautta välissä kolme kuukautta jolloin oli maalaisliiton Axel Pehrsson-Bramstorp pääministerinä), saman puolueen Tage Erlander oli pääministerinä oli pääministerinä 23 vuotta vuodesta 1946 vuoteen 1969, ja sen jälkeen Olof Palme oli pääministerinä vuonsina 1969 - 1976 ja 1982 - 1986.
Vadelmavenepakolainen -kirja on toteutettu päiväkirjana, joka alkaa vuonna 2002 ja päättyy vuonna 2010, peilaten Mikon lapsuuden ja nuoruuden 1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla. Kun Olof Palme helmikuussa 1986 murhataan, Mikko menee lopullisesti raiteiltaan. Kun Anna Lindhille käy samoin Mikko oirehtii vielä enemmän. Mikko viettää joululomat Thaimaassa salakuunnellen ruotsalaisia lapsiperheitä, ja hän opiskelee kansankodin perhe-elämää ja keskusteluja. Mikko tekee identiteettivarkauden ja samalla murhia, ja pääsee Göteborgiin töihin IT-firmaan. Juonen kuljetus on samalla kepeää ja kipeää. Kirjassa ihaillaan ruotsalaisia ilmiöitä, palavereja, konsensusta ja keskustelukulttuuria. Minusta Mikko eli ruotsalaisittain Mikael on jo liiaksi ruotsalainen. Vasta vankilassa Mikko huomaa, että ihanneyhteiskuntaa ei ole ja maahanmuuttajat ovat liian hyvin edustettuina ruotsalaisten kalterien takana. Mikko jää kiinni etenkin kahdesta syystä, hän ei laula Allsång på Skanssenilla, ja sekoilee keskusteluohjelmassa puhuen siitä, että veteraanien olot pitää turvata. Kirja saa kiitosta valtavasta määrästä yksityiskohtia. Minusta kuitenkaan ei ole uskottavaa, että Mikko olisi ollut töissä Clas Ohlsonilla, sillä ensimmäinen aukesi Suomessa vasta 2002, Ruotsissa sen sijaan jo 1918. Mikko saa siirron Kakolaan vuonna 2010, wikipedian mukaan vankila jäi käytöstä pois jo vuonna 2007.
*****
Miika Nousiainen (s.1973) on suomalainen kirjailija, jonka esikoisteos tämä Vadelmavenepakolainen on. Kirjan nimi tulee Ruotsin laivalla lapsuudessa syödyistä vadelmaveneistä, joiden ylöstuleminenkin maistuu hyvältä. Ruotsin kansallispäivä on tänään 6.6.
Rita on blogannut tästä NÄIN Hannele näin, Mai näin.
