Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira, alkuteos: Дядя Фёдор, пёс и кот 1974, kääntänyt Martti Anhava ja kuvitus Gennadi Kalinovski, Otava 2009, sivumäärä 138.
Eduard Uspenskin (s.1937) lastenkirja Fedja-setä, kissa ja koira on kertomus pikkuvanhasta pojasta Fedja-sedästä, Fedja-setä tapaa ensin puhuvan kissan, jolle antaa nimeksi Matroskin. Perheen äiti ei pidä oikeastaan mistään, eikä ainakaan lemmikeistä, joten Fedja-setä kirjoittaa kirjeen ja lähtee kotoaan, kissa mukanaan maaseudulle kylään nimeltä Prostokvashino. Siellä he muuttavat autiotaloon, sillä ihmiset ovat muuttaneet kerrostaloon. Mukaan tulee koira Musti, joka osaa myös puhua ja kirjoittaa, kuten kissakin, heidät on opettanut professori Ivan Sjomin, jonka lemmikkejä he ovat olleet (professori oli matkustellut paljon ja eläimiä oli siirrelty hoitajilta toisille). Kylässä on toisten asioista kiinnostunut ja raportoiva posteljooni Petshkin.
Kirja koostuu 22 lyhyestä luvusta, joissa on myös mustavalkoisia hauskoja kuvia. Joka luvussa koetaan hauska, jännittävä tai erikoinen seikkailu, mutta myös tarina edistyy. Fedja-setä eläimineen joutuu ratkaisemaan myös käytännön ongelmia. He etsivät aarteen, kissa ostaa riehakkaan lehmän Mirrin, jota lypsää, Fedja-setä traktorin Tr-tr Mitjan. Metsästyskoira ostaa pyssyn, jolla yrittää metsästää, mutta päättää alkaa suojella eläimiä ja tuo majavan poikasen asuntoon. Villieläin kuuluu luontoon, ja poikanen palautetaan vanhemmille muutaman sattumuksen jälkeen. Musti etsii itseään ja löytää kutsumuksensa valokuvaamisesta, jossa voi metsästää kuvia. Matroskin tekee sovinnon professorin kanssa, mutta ei muuta enää hänen luokseen.
Seikkailut loppuvat aikanaan. Fedja-setä, joka seikkailun alussa on noin kuusivuotias, palaa kotiinsa ja menee kouluun ja vierailee eläinten luona loma-aikoina. Uspenski on kirjoittanut näitä tarinoita enemmänkin.
Tämä kirja on valloittavan hauska ja minusta iätön klassikko, joka ei ole edes sidoksissa miljööseen mitä se myös lempeästi kuvaa, eli neuvostoliittolaista maaseutua. Tässä puhutaan valtion vuokralehmän vasikan omistusoikeudesta, puhutaan miliisistä ja kolhoositalonpojasta ja talossa on puutarha, missä viljellään perunoita, lisäksi vuokrataan valtiolta lehmä.
Kaupungistuminen on nykyäänkin ongelma ja yllättäen sivutaan energiaongelmiakin. Joukko tilaa pikkuauringon kotiinsa, ja traktori käy perunoilla. Uusiutuvat energiamuodot aurinkoenergia ja biopolttoaineet ovat edelleenkin ajankohtaisia asioita energiakeskustelussa.
Tätä kirjaa kannattaa kokeilla lapsille lukukirjaksi, voi osua ja upota tajuntaan.
Fedja-sedästä (jonka nimi oikeasti lienee venäjäksi Fjodor) ovat bloganneet MarikaOksa sekä Elina.
Lukutoukan kesäbingossa on vinobingo ja vaakabingo.
Luultavasti tällä saa osallistuttua Leningrad-Ostberlin -haasteeseen
