Pearl S. Buck: Hyvä maa, The Good Earth, 1931, WSOY 1976, sivumäärä 378.
Hyvä maa -teos alkaa kirjan päähenkilön köyhän mutta ahkeran talonpojan Wang Lungin hääpäivästä. Tarina tapahtuu Kiinassa ennen ensimmäistä maailmansotaa luultavasti Qing-dynastian loppuvuosina. Wang Lungin tuleva vaimo O-Lan on ollut Hwangin talossa orjana, O-Lan on myyty taloon orjaksi 10-vuotiaana, nyt O-lan on 20-vuotias eikä erityisen kaunis.Tämä on Wang Lungin isän mielestä talonpojalle oiva valinta, tyttö on impi, ja valmis raatamaan Wang Lungin taloudessa, jossa hän passaa sekä vanhaa isää että poikaa, ja työskentelee pellolla sekä synnyttää poikalapsia. Tyttölapsista on pelkkää harmia ja heidän asemansa on kehno. Avioliitto on siis järjestetty ja ovat häät ovat "ensitreffit alttarilla". Aamulla tehdään työtä, ja illalla syödään torilta ostettuja ruokia. Seuraavana aamuna arki jatkuu.
Hyvä maa -teoksessa on historiallisen ja kulttuurillisten ansioiden lisäksi kaksi kantavaa teemaa rakkaus maahan ja feminismi. Naisten aseman esille tuominen on minusta feminismiä (pyrkii parantamaan naisen yhteiskunnallista asemaa, tuomalla esiin epäkohdat). O-Lan on vaimona uskollinen. Hän on hyvin harvasanainen. Hän tyytyy osaansa perheessä ja tekee kotitöiden lisäksi pitkiä päiviä pellolla ja on myös vaimo ja äiti. O-Lan on tarinan tasapainoisin henkilö.
Hyvän maan juonen kautta tulee länsimaalaisen näkemys Kiinan yhteiskunnan tavoista, tilasta ja muutoksesta päähenkilön eli yritteliään talonpojan näkökulmasta. Kerronta on suoraa ja luvut ovat lyhyitä keskimäärin noin 12 sivua. Buck saa tekstillään kiinalaisen maaseutuyhteisön elämään lukijan aivoissa aitoina kuvina.
Juoni (älä lue, jos et ole lukenut kirjaa)
Wang Lung asuu leski-isänsä kanssa. Naapurissa asuu sedän perhe, josta on pelkkää harmia. Setä ja täti ovat laiskoja, ahneita ja kateellisia. Wang ja O-Lan saavat maatilkkunsa kukoistamaan, he ostavat maata Hwangin talolta, paikka, missä O-Lan on ollut orjansa. Hwangin vanha rouva polttaa yhä enemmän oopiumia, ja vanha herra harrastaa ilotyttöjä, ja lapset ovat rappeutuneita. Wang Lung ostaa säästöillään aina lisää maata. Wang Lung on joutua useasti perikatoon ensiksi kuivuuden takia. Kaikki ruoka loppuu, ja pellot kuivuvat ja härkäkin joudutaan teurastamaan ja syömään. Perhe, johon on jo syntynyt lapsia, joutuu lähtemään täysin rahattomana kaupunkiin. Mutta maata Wang Lung ei myy. O-Lan kerjää kaupungissa, lapset varastelevat ja Wang Lung vetää kärryjä. He pysyvät hengissä, mutta sota vyöryy kaupunkiin. Levottomuuksissa rikkaiden omaisuutta ryövätään, ja Wang Lung saa kourallisen kultakolikoita ja O-Lan jalokiviä, ja se mahdollistaa matkan kotiin. Wang hankkii lisää maata, hän palkkaa työntekijöitä ja kaikki sujuu hyvin. Perheen omaisuus on niin suuri, että he välttävät tulvien, heinäsirkkojen ja kapinoiden aiheuttamat huolet, mutta Wang Lungiin iskee pahin sairaus. Hän kyllästyy vaimoonsa ja pitkästyy, ja hakee vaihtelun halua teehuoneesta, katkaisee palmikkonsa ja rappeutuu. Luultavasti kaikki omaisuus olisi mennyt teehuoneen naiseen nimeltä Lootus, ellei setä olisi tullut takaisin. Wang Lung päättää ostaa mielitiettynsä huora Lootuksen omaksi jalkavaimokseen tätinsä avustuksella. Hän rakentaa Lootukselle huoneet ja Lootus ostetaan taloon, hänen kanssaan tulee myös Cuckoo niminen entinen orja Hwangin talossa. O-Lan, joka ei voi sietää komentelevaa Cuckoo'ta eikä Lootusta, tavoistaan poiketen tekee reviirinsä selväksi. Wang Lung on hullaantunut nuoreen naiseen, mutta hänen todellinen rakkaus on maa. Hän pääsee pakkomielteestään eroon kuokkimalla muhevaa maata. Lootuksen tulo muutenkin sekoittaa perheen elämän. O-Lan ei voi sietää uutta vaimoa, joka on täysin hemmoteltu huora. Lootus-huoran entiseen asiakaskuntaan liittyy Buckilta hyvä feministinen oivallus. Wang Lungin vanhimmat pojat pitää naittaa. Arvossa pidetyllä viljakauppiaalla on nuori tyttö, josta tulee Wangin esikoisen vaimo. Viljakauppiaskin on Wangin tuttu, sillä hän kävi teehuoneella Lootuksen "lakanoissa", "arvokas ja hieno mies siis" eli todellinen porsas nykymittapuun mukaan. Buck ei juuri kirjassaan selittele (eikä silittele), mutta on minusta feministi.
Wang Lungin esikoispoika ei ole perinyt isänsä rakkautta maahan eikä äitinsä hyveellisiä ominaisuuksia, hän ei ole ahkera. Hänet on lähetetty kouluun ja hän on pitkästynyt kukonpoika. Esikoisella on jotain peliä Lootuksen kanssa, josta O-Lan vihjaa Wangille. Wang saa heidät kiinni puhumassa keskenään ja Wang antaa piiskaa molemmille.
Wangin ongelmat eivät lopu: O-Lan sairastuu ja kuolee, samoin kuin Wangin isä ja naapuri Ching, kaupunkiin tulee sotajoukkoja, ja osa joukoista majoittuu Wangin taloon, mistä tulee kosolti ongelmia. Sedän toiminta aiheuttaa paljon pulmia. Wang muuten hoitaa setänsä ja tätinsä ostamalla heille oopiumia, jolloin heidän toimintakykynsä romahtaa. Monet Wangin teot osoittavat aikojen olevan nyt erilaisia. Ylipäätään kirjassa ei turvauduta viranomaisiin, vaan oma apu on paras apu.
Lisää naisasiaa: Hwangin vanhin tytär on -kuten kirjassa sanotaan mielenvikainen- eli ei osaa puhua, ja käyttäytyy omituisesti. Hän saa kuitenkin hoivaa ja turvaa, kuten myös hyödytön Lootus, joka oli huora-aikoinaan laiha ja pieni. Laiska elämä lihottaa hänet. Lootuksen jalat ovat olleet (luultavasti) pienenä sidotut, ja liikkuminen on hyvin vaikeaa. Wang Lung pelastaa orja Päärynäkukan setänsä pojan kynsistä, ja Päärynänkukka hoivaa vanhaa Wangia ja lupaa pitää mielenvikaisesta tytöstäkin huolta. Päärynänkukan ja tyttären tarinassa on pohdintaa tytön asemasta. Huonoina aikoina myös vastasyntynyt tyttö voidaan tukahduttaa. Kirja päättyy Wangin poismenoon.
Maa ja rakkaus maahan teemana
Wang Lung on aito talonpoika, hänelle maa on tärkein, se pitää hänet tolkuissaan ja sitä Wang Lung rakastaa. Hääpäivänään hän pohtii säätä ja satoa ja "Maa oli tuottava hedelmää". s.6. Maasta tulee myös menestys. "Tämä maakaistale, jonka Wang Lung nyt omisti, sai suuren muutoksen hänen elämässään". s. 58 ja sivulla 66 "Wang omisti nyt tuon maan". Kaiken pahan jälkeen maan omistaminen pitää hänet toiveekkaana. "Minulla on vielä maa, ja se on minun". Kaupungissa olo on pelkkä välivaihe. "Meidän on palattava maallemme" s. 118 ja "takaisin maallemme". s.146 "Wang Lung kävi pontevasti maatöihin" s. 151. Uudessa tilanteessa "Wang Lungilla enemmän maata kuin mitä mies ja härkä jaksavat kyntää ja viljellä". s. 166. Maa myöskin tuo tolkun. "niin parani Wang Lung nyt jälleen rakkaudentuskastaan peltojensa hyvän tumman maan voimasta ..." 224. Rikkaan miehen elämässä on paljon perhehuolia ja riitoja, mutta: "Tuo hyvä maa osoittikin taas parantavan voimansa ja aurinko paistoi häneen ja paransi hänet ja kesän lämpimät tuulet ympäröivät hänet rauhalla". s. 245. ja vielä kuoleman tullessa hän haluaa mailleen "Olin maallani" s.375. Ja lopuksi neuvo, jota pojat Wang Lungin pojat eivät varmaankaan noudattaneet: "Se on perheen perikato -kun aletaan myydä maata". s. 377.
Pearl S. Buckin Hyvä maa on hyvä kirja.
Kirjasta ovat bloganneet Suketus ja Kirja-Aitta
Osallistun tällä Kurjen siivellä haasteeseen.
*****
Pearl Sydenstricker Buck (1892 - 1973) oli amerikkalainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1938. Buck syntyi USA:ssa, mutta varttui Kiinassa lähetystyössä olleiden vanhempiensa kanssa ja osasi kiinaa. Hän toimi myös itse lähetyssaarnaajana, ja palasi lopullisesti 1935 Pensylvaniaan USA:han. Buckilta on suomennettu ainakin 21 teosta, ja löysin häneltä miltei sata julkaisua yhden kokkikirjan.
Tämä Hyvä maa on hänen pääteoksensa.
Olen aiemmin blogannut Pearl S. Buckin teoksesta Mandala NÄIN.
*****
Pearl Sydenstricker Buck (1892 - 1973) oli amerikkalainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1938. Buck syntyi USA:ssa, mutta varttui Kiinassa lähetystyössä olleiden vanhempiensa kanssa ja osasi kiinaa. Hän toimi myös itse lähetyssaarnaajana, ja palasi lopullisesti 1935 Pensylvaniaan USA:han. Buckilta on suomennettu ainakin 21 teosta, ja löysin häneltä miltei sata julkaisua yhden kokkikirjan.
Tämä Hyvä maa on hänen pääteoksensa.
Olen aiemmin blogannut Pearl S. Buckin teoksesta Mandala NÄIN.
