sunnuntai 21. huhtikuuta 2024

Rex Stout: Parhaissakin perheissä

 


Rex Stout: Parhaissakin perheissä, alkuteos Even in the Best Families, 1950. Suomentanut Eero Ahmavaara, SaPo 40, sivumäärä 254. Nero Wolfe #13. 

Nero Wolfe -dekkari Parhaissakin perheissä päättää Arnold Zeck -trilogian, jonka edeltävät osat ovat  Liian monta kuolemaa ja  Toinen tunnustus.

Äveriäs rouva Barry Rackham tulee serkkunsa Dobermannien kasvattaja Calvin Leedsin kanssa Nero Wolfen luo. Rouvaa, jonka ristimänimi on Sarah, huolettaa kaikki ja etenkin hänen aviomiehensä Barryn  käytös ja rahankäyttö. Sarah on miestään vanhempi ja äveriäämpi. Hän on kieltäytynyt antamasta rahaa miehelleen, mutta hän tietää miehensä edelleen hassaavan rahaa.

Käynnistä on seurauksensa, Nero Wolfen asuntoon levitetään kyynelkaasua. Rikollispomo Arnold Zeck soittaa ja käskee luopumaan jutusta ja tarjoaa 10 000 dollaria.

Nero Wolfen apulainen Archie Goodwin menee tutkimaan maalle Rackhamin lähipiiriä yöpyen Leedsin mökissä. Tilanne kärjistyy, kun Sarahin koira Nobby vinkuu Goodwinin ikkunan alla Leedsin talolla.  Nobbya on puukotettu ja se kuolee, Sen jälkeen Sarah eli rouva Barry Rackham löydetään puukotettuna.

Archie soittaa Nero Wolfelle. Kun Archie saapuu New Yorkiin, Nero Wolfe on lähtenyt. Gazetteen tulee ilmoitus, että Nero Wolfe on lopettanut 10.4.1950 etsivän toimensa. Todellisuudessa Nero Wolfe aikoo kukistaa X:n ennen kuin X tuhoaa hänet. Kukaan ei tiedä, missä Nero Wolfe on.

Parhaissakin perheissä on  Arnold Zeck -trilogian upea päättöosa, mutta henkilökohtaisesti, vaikka dekkari on oikeasti hyvä ja antaa lisävalaistusta Nero Wolfen persoonaan, olin iloinen, että rikollispomo-teemasta päästiin eroon. Tämä on varmasti Rex Stoutin vastine Sherlock Holmesin  Moriartyyn ja Hercule Poirot'n Neljään suureen.

Pidempi oppimäärä.
Nero Wolfe
on poistuessaan järjestellyt asiansa. Orkideat ja Theodore Horstmannin hän lähetti ystävälleen orkideakasvattajalle Lewis Hewitille. Keittiömestari Fritz Brenner menee kokkailemaan Rustermanin ravintolaan, jonka omistaa Wolfen lapsuuden ystävä Marko Vuckic joka on saanut omat ohjeensa, muut elävät epätietoisuudessa. Viiden kuukauden päästä, kun Archien piti lähteä Norjaan, Nero Wolfe putkahtaa takaisin Goodwinin elämään. Nero Wolfe on laihtunut 117 naulaa eli 53 kiloa, hänellä on parta, eikä edes Goodwin tunne häntä heti, Wolfe esiintyy nimellä Pete Roeder. Tavoitteena on harhauttaa Zeck, ja saada hänet pelistä pois. Menemättä yksityiskohtiin juonet onnistuvat ja sitten on alkuperäisen murhan ratkaisu, joka perustuu koirien käyttäytymiseen. 
Lopussa Archie lähtee laivalla Norjaan.

Minusta dekkarin tarkoitus on viedä Zeck-tarina loppuun. En itse asiassa pidä Agatha Christien Neljää suurta hyvänä teoksena. Moriarty oli Arthur Conan Doylelle tapa päästä Sherlock Holmesista (tai Holmesin tarinoiden kirjoittamisesta eroon). Sherlock Holmes palasi takaisin ja Conan Doyle jatkoi sarjaa. Holmes katosi tarinassa 25, joka julkaistiin 1893. tämän jälkeen Conan Doyle julkaisi Baskervillen koiran. Sherlock Holmes palasi ja tarina julkaistiin 1903, tarinassa 27, tämän jälkeen julkaistiin kolmisenkymmentä tarinaa, joista paras minusta on Tanssivat kuviot. Arthur Conan Doyle kuoli 1930, ja viimeiset tarinat julkaistiin 1927. Tämä Parhaissakin perheissä on julkaistu 1950, Rex Stout julkaisi tämän jälkeen 20 pitkää dekkaria, joista viimeisen kuolinvuonnaan 1975.

*****
Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit bloggauksiini. Olen lukenut  kaikki julkaistut suomenkielelle käännetyt 33 dekkaria, ja 2 novellikokoelmaa ja bloggaukset on ohjelmoitu valmiiksi.

torstai 18. huhtikuuta 2024

Johanna Bäckström-Lerneby: Perhe

 


Johanna Bäckström-Lerneby: Perhe, alkuteos Familjen 2020, suomentanut Markus Myllyoja,  Gummerus 2021, sivumäärä 304.

Toimittaja Johanna Bäckström-Lerneby seurasi vuosikymmenen ajan (oli töissä alkuun Göteborgs-Postenissa ja myöhemmin SVT:llä) Angeredin lähiötä Göteborgissa. Kirja perustuu satoihin keskusteluihin, haastatteluihin, sähköposteihin ja  äänitallenteihin. Lisäksi kerrotaan oikeudenkäyntien tuloksista.

Angeredissa tapahtuu paljon rikoksia, kirjan alussa vuonna 2006 nuorten keskuudessa tapahtuu puukotuksia. Suvun vesan kanssa riidellyt chileläinen ammutaan läheisellä jalkapallokentällä. Asukkaat eivät ilmoita poliisille rikoksia. Ne jutut, jotka menevät oikeuteen raukeavat usein, kun todistajat eivät uskalla puhua. Ruotsalaisessa kansankodissa eletään rinnakkaisyhteiskunnassa, jossa vallitsevat "omat lait", joita tulkitsee kirjan väitteen mukaan yhden suvun pää. Häntä verrataan kummisedäksi, suomalaisen kirjan kannessa lukee: "mafiosoja vai ruotsalaislähiön ongelmanratkaisijoita".

Taustaa
Luin Göteborg-Postenin jutun, jossa todetaan, että lähiöstä poliisiasema on lakkautettu, ja yritykset kaikkoavat alueelta. Tämä lisää eriytymistä (segregaatiota), toisaalta poliisi "mainostaa" www-sivulla, että se puuttuu turvattomuuteen, huumekauppaan ja partioi. Viranomaisten yhteistyöllä pyritään parantamaan turvallisuutta. 

SVT uutisoi kahden jengin vihollisuuksista, jossa jengit asettivat "tiesulkujakin" lähiön sisäänkulkuteille. Jengit väittävät haluavansa suojella asukkaita, mutta se on poliisin tehtävä.
Alueella on kouluja, mutta ilmeisesti Ruotsissa voi valita koulun, jossa käy, joten lähiökoulussa levotonta, joka voi ruokkia vaihtoa toiseen kouluun.

Johanna Bäckström-Lerneby kertoo vierailustaan suvun päämiehen luona, joka pitää itseään sovittelijana. Ongelma on kuitenkin laaja suku, joka tehtailee rikoksia, joita kuvataan paljon usean vuoden aikana kirjassa. Pohjoismaista systeemiä on vaikea tunnistaa, kun kaikki pyörii perheen, suvun ja klaanin ympärillä. Klaani on paennnut 1970-luvulla Libanonin sisällissotaa Ruotsiin ja Saksaan.

Vuosien kuluessa lähiö-ongelmaa aletaan ratkaista eri viranomaisten yhteistyöllä: poliisi, verottaja, sosiaalityöntekijät ja tulli. 

Teos oli varsin kiinnostava, varsinkin alussa. Toivottavasti lähiöongelma ei leviä Suomeen. 

Kirjassa on maininnan arvoinen yksityiskohta, siinä puhutaan räppäri Einarista, ja klaanin jäsenestä, joka haluaisi olla Einarin manageri. Einar (s. 5.9.2002) murhataan kirjan ilmestymisen jälkeen 21.10.2021 Tukholmassa, murhaajaa ei ole saatu selville, eikä murha-asetta ole löytynyt. Ruotsissa Tukholmassa on liikaa ampumisia, viimeksi viaton perheenisä ammuttiin alikululle Skärholmenissa, kun hän saattoi pyöräillen 12-vuotiasta lastaan harjoituksista 10.4.2024. Poliisi on tehnyt kaksi kiinnittoa 13.4.2024,  ovatko henkilöt ampujia.Saadaanko heidät tuomittua,jää nähtäväksi. Mikael-niminen uhri on kuitenkin kuollut, tapettu. 

Mihinkä kansankoti on menossa. Mihin Suomi on menossa?

sunnuntai 14. huhtikuuta 2024

Rex Stout: Toinen tunnustus

 


Rex Stout: Toinen tunnustus, alkuteos The Second Confession, 1949, suomentanut Eila Pennanen, Sapo 371,  WSOY 1994, sivumäärä 260. Nero Wolfe #12.

Nero Wolfe saa oudon tehtävän kaivosyhtiön johtokunnan puheenjohtajalta James U. Sperlingiltä. Hänen nuoremman tyttärensä Gwynin (22 v) poikaystävä Louis Rony pitää osoittaa kommunistiksi. Wolfe kysyy "Ketä te yleensä nimitätte kommunistiksi? Liberaaliako? Punertavaa älykköäkö? Puolueen jäsentä?" s. 10. Puolueen jäsentä etsitään ja lopulta löydetäänkin, mutta aivan toisaalta, mistä Sperling ounastelee.

Sperlingin perheeseen kuuluvat Jamesin lisäksi tämän vaimo, poika James Junior ja tytöt sodan aikana leskeksi jäänyt Madeleine (26 v) ja Gwyn, joka on 22-vuotias ja akateemisesti koulutettu.  Louis Rony on terävä kaveri, jolla on outoja yhteyksiä. Webster Kane on kaivosyhtiön ekonomisti. Paul Emerson esiintyy radiossa ja hänellä on hemaiseva vaimo Connie, joka kiehnää Louis Ronyn ympärillä. Firman lakimies on Aloysis Murphy.

Nero Wolfen oikeakäsi Archie Goodwin menee "salanimellä" perheen kesäresidenssiin, mutta Madeleine tunnistaa hänet. Asiat menevät vikaan ja Archie huumataan. Tämän jälkeen Nero Wolfen luo hyökätään ampumalla viereisen talon katolta Wolfen arvokkaat ja rakkaat orkideakasvihuoneet säpäileiksi. Orkideaistutukset vaurioituvat vakavasti. Tämä on taistelukutsu Wolfelle, vastassa on rikollisnero X eli Arnold Zeck, joka alkuteoksessa on Z. Zeck on rikollisimperiumin johtaja, jolla on paljon rikollisia kentällä ja hyvät kilpimiehet. Hän kontrolloi huumekauppaa, prostituutiota, kiristystä, salakuljetusta...

Dekkarissa Toinen tunnustus tapahtuu murha, jonka Wolfe selvittää ja josta saa myös Zeckin kiitokset. Tämä on toinen osa Zeck-trilogiassa.

Pidempi oppimäärä
Louis Rony ei ole kommunisti vaan hän on mukana Zeckin rikollisliigassa. Kun Ronya ahdistellaan, Zeck tuhoaa Wolfen kasvihuoneet. Seuraavaksi Rony jää auton alle, ja löydetään pusikosta kuolleena. Teosta epäillään aluksi Archieta, joka löysi ruumiin. Sperling kuitenkin maksaa siitä, että teko (=yliajo) tunnustetaan, siitä dekkarin nimi. Nero Wolfe ei lopeta tutkimuksia, ja tämän Zeck noteeraa, hän lähettää 50 000 dollaria käteisenä Wolfelle. Wolfe käyttää rahaa tutkimuksiin. Hän maksaa käteisellä esimerkiksi naapurilleen tohtori Volmerille, että tutkii ruumiin. Vainajalla on iskujälki ohimossa. Archie menee etsimään murha-asetta ja löytää kiven, jonka hän lähettää tutkittavaksi. Kustannukset maksetaan käteisellä. Nero Wolfen rahaliikenne yleensä hoituu shekeillä ja osin myös käteisellä.

Monen kiemuran ja erheellisen tunnustuksen jälkeen selviää murhaaja, joka on kommunisti. Kommunisti-teema on kirjassa merkittävä. Murha tapahtuu 20.6.1949, ja Yhdysvalloissa oli Red Scare vuosina 1947-1957. FBI:n Edgar J. Hoover tai Hooverin FBI syynäsi myös Rex Stoutin tekemisiä. Stout puolustautui sanomalla, että vastustaa kommunisteja, mutta tietää, mikä on kommunisti. Asia ilmenee kirjassa bloggauksen alun "kommunistikysymyksessä". Teoksessa viitataan myös varapresidentti Henry A. Wallaceen (1888-1965), jonka ura oli kulkenut republikaaneista demokraatteihin ja vielä Edistyspuolueen presidenttiehdokkaaksi, jota tuki Amerikan  kommunistinen puolue. Wallace  luopui poliitiikasta eikä lopulta osallistunut vaaleihin. Kirjan mukaan Kommunistisen puolue auttoi Neuvostoliittoa kylmässä sodassa. Murhan motiivi on Ronyn hallussa oleva William Reynoldsin jäsenkirja, jolla hän on kiristänyt. Nero Wolfe kutsuu paikalle Yhdysvaltain kommunistipuolueen johtajia, jotka eivät hyväksy murhaa ja paljastavat sen, kenen jäsenkirja on. Loppumatineassa ovat läsnä koko Sperlingin lähipiiri, poliisit ja "kommarit". 

Tapauksen ratkettua Nero Wolfe pyytää palkkioksi vielä, että James U. Sperling ottaa sponsoritaalat pois Paul Emersonin radiolähetyksiltä. Paul Emerson kauhisteli ohjelmassaan erään professorin puhetta ja käskee piilottamaan rahat patjan alle, koska ei halua "että koulutamme heidät" (eli puhuu näin maksutonta koulutusta vastaan). Emerson solvaa ohjelmassaan Wolfea "lihavaksi ihmeolioksi"  ja irvii Wolfen halua tutkia Ronyn kuolemaa. Emerson kutsuu Wolfea myös haaskansyöjäksi. ss 174-176.

Nuori leski Madeleine kiinnostuu Arhiesta, jonka kerronta on Nero Wolfe -dekkarien viihdyttävyyden takana. Lopussa on tiedossa treffit Archielle Madeleinen kanssa.

Teoksessa mainitaan myös Elsa Maxwell (1883-1963), joka toimi juorutoimittajana.

Viimeisellä sivulla X onnittelee Nero Wolfea Louis Ronyn murhan selvittämisestä. Tämä oli toinen osa X-trilogiasta. Liian Monta kuolemaa avasi trilogian ja Parhaissakin perheissä päättää trilogian.
*****
Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit bloggauksiini. Tulen bloggaamaan  kaikki julkaistut suomenkielelle käännetyt 33 Nero Wolfe -dekkaria, ja 2 novellikokoelmaa.

torstai 11. huhtikuuta 2024

Kale Puonti: Manni

 

Kale Puonti: Manni, Bazar-kustannus 2020, sivumäärä 270.

Kale Puontin Manni aloittaa Helsingin huumepoliisin työstä kertovan rikosromaanisarjan Pasilan myrkky. Pasilan myrkky on nimitys Helsingin huumepoliisin ryhmälle, jota vetää operatiivisesti Kosti Kaartamo. Ryhmään kuuluu myös Pesonen, joka on vanhan ajan poliisi. Pesonen joutuu yhteyksiensä vuoksi kuulusteluihin, eli  veljeileekö rikollisten kanssa, onko tehnyt "virkavirheitä"?

Poliisit tutkivat amfetamiini-kauppaa ja siinä ohella henkirikoksia. Kirjan nimihenkilö Manni on teekkari, joka toimii epävakaiden kotiolojen takia yövartijana Espoossa. Manni näkee yövuorossa, kun virolaisrekka käy naapuritontilla. Sen jälkeen paikalle tullut mies ammutaan. Manni käy paikalla ja löytää metsästä ison erän amfetamiinia, jota rupeaa myymään.

Virolais-venäläinen liiga on kiinnostunut huumerahoista, moottoripyöräjengi huume-erästä ja velkojen maksusta. Manni on kiinnostunut rahasta, ja hän pohtii uuden erän ostamista ja myyntiä. Poliisin työ on saada konnat kiinni ja kaikki huipentuu dramaattisesti.

Manni -dekkari alkaa viipyillen mutta jännitys tiivistyy  lopun  takaa-ajossa.

Pasilan myrkky sarja on Nordic noiria, keskushahmona on poliiseista rikosylikonstaapeli Kalle Pesonen. Mies asuu yksin Aleksis Kivenkadulla, naapurina on antelias Irma Roivas. Pesonen on kaikkien myös konnien kaveri, mutta tietolähdetoiminnan nimissä hänestä ollaan leipomassa konnaa. Poliiseista Kirsi Koski on hyvä kuulustelemaan. Huumepoliisin operaatioita johtaa Kaartamo. Esimieskatras kuvataan byrokraattisiksi eikä johdolla ole tuntumaa kenttään. 

Kirjoittaja Kale Puonti (s. 1962) on toiminut huumepoliisina ja kirjoittanut Pasilan myrkky -sarjaa, jo viiden osan verran  Manni (2020),  Milo (2021), Saarni (2021), Aribo (2022) ja Fadi (2023). Kokemus paistaa läpi, mutta avausosaa haittaavat minun makuuni monet kommentit koskien tietolähdetoimintaoikeudenkäyntiä ja huumepoliisin päällikön oikeudenkäyntiä.  Sitä velliä on hämmennetty lehdissä ja ratkaistu tuomioistuimessa.

Sarja on paljon blogattu esimerkiksi Anki on blogannut tästä  näin. Mummo matkalla näin.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Rex Stout: Liian monta kuolemaa

 


Rex Stout: Liian monta kuolemaa, alkuteos More Deaths than One, 1948 suomentanut Eero Ahmavaara, Sapo 10. WSOY 1954, sivumäärä 278, Nero Wolfe #11

Rex Stoutin Nero Wolfe -dekkari Liian monta kuolemaa sukeltaa radiomaailmaan, kun lähetyksessä haastateltava saa syanidia ja kuolee. Nero Wolfe on saanut paljon veromätkyjä. Archie Goodwin usuttaa Nero Wolfea tarjoamaan palveluksiaan radiotähdelle, kun poliisin tutkimukset ovat jumissa. Juttu on mutkikas ja muuntuu kiristysjutuksi.

Tarina on ensimmäinen kolmesta, jossa taustalla on rikollispomo Arnold Zeck



Rex Stoutin Liian monta kuolemaa on julkaistu myös nimellä And Be a Villain. 



Lainasin ensin kirjastosta kasettiäänikirjan vuodelta 1986, mutta kuuntelussa oli haasteensa, joten ostin kirjan messuilta. 

Tarinan alussa Archie Goodwin kertoo Nero Wolfelle veromätkyistä, jotka pitää ilmoittaa lomakkeella 1040. Lisäveroja on erääntymässä 13.3.1948  yhteensä 4312,68 dollaria. Sen vuoksi Archie saalistaa juttua Nero Wolfelle ja soittaa Richardsille Federal Broadcasting -yhtiöön. Madeleine Fraserin radio-showssa on tapahtunut selittämätön myrkytystapaus 7.3.1948. Ohjelman ympärillä pyörii isot rahat, yhden show'n tekeminen maksaa käsikirjoituksineen 30 000 taalaa viikossa, liikevaihto on 1,2 miljoonaa dollaria vuodessa, kun kesälomat lasketaan pois. Ohjelmaa lähetetään tiistaisin ja perjantaisin klo 11 - 12. Ohjelmalla on 8 miljoonaa kuulijaa. Madeleine Frasier haastattelee vieraita, hänellä on omia avustajia lähimpänä lapsuuden ystävä Deborah Koppel. Radiotähdillä on isot palkat. Ohjelmalla on omat sponsorinsa. Myrkky oli tuotu sponsorin juomapullossa. 

Cyril Orchard kilpahevosveikkauslehdestä on saanut syanidia. Haastateltavana on ollut lisäksi matematiikan professori Savarese ja studiossa on myös muuta henkilökuntaa; Madeleine Fraser, Deborah Koppel, tuotantoyhtiön sihteeri Tulla Strong ja  show'n (akateeminen) käsikirjoittaja Elinor Vance.

Tarkastaja Cramer tutkii murhaa, mutta läpimurtoa ei ole tapahtunut, eräs skenaario on, että todellinen kohde on ollut Madeline Fraser. Archie saa Nero Wolfelle hyvän 20 000 dollarin sopimuksen, jos selvittää murhaajan, lisäksi kustannukset maksetaan. Sopimuksessa on monta maksajaa (Starlite 50%, FBC 28%, neiti Fraser 15%, Valkea koivusaippua 5% ja  Unelmat 2% ). Nero Wolfe kuulee asianosaisia, mutta mitään läpimurtoa ei tapahdu. Hotellihuoneessa murhataan toisen lehden päätoimittaja Beula Poole. Lehden toimisto on tyhjennetty, kuten Orchardinkin.

Osittaisia juonipaljastuksia 
Lehtiä tilattu 10 dollarilla viikossa, kyseessä on kiristys, tilaaja on saanut nimettömiä kirjeitä. Lisäksi asiaan on sekaantunut rikollispomo Arnold Zeck, joka puhuu kahteen kertaan puhelimessa Wolfen kanssa. Kiristysjuttu saa sen aikaan, että Starlite maksaa sopimuksen ulos. Nero Wolfe kuitenkin selvittää murhan, joka on kotikutoisempi, eli Zeckin organisaatio on "vain" kiristänyt uhreja, ei osallistunut murhiin.

Tässä teoksessa Nero Wolfe lukee runokirjaa ja  piirtää hevosia. Hän antaa tarkastaja Cramerin hoitaa kenttätyön, eikä etsiväkolmikkoa Durkin, Panzer ja Cather tarvita tutkimuksiin.

Tämä on Zeck-trilogian ensimmäinen osa, toinen osa on Toinen tunnustus päättöosa on Parhaissakin perheissä,.
*****
Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit bloggauksiini. Bloggailen  kaikki julkaistut suomenkielelle käännetyt 33 dekkaria, ja 2 novellikokoelmaa.

tiistai 2. huhtikuuta 2024

Reijo Mäki: Kolmastoista yö

 

Reijo Mäki: Kolmastoista yö, Otava 2001, Seven-pokkari 2012, sivumäärä 362.

Reijo Mäen kolmastoista Vares nimeltään kolmastoista yö alkaa vauhdikkaasti, kun Mafian palkkamurhaaja Maurizio Strappa suorittaa veriteon Espanjassa ja suuntaa sitten määräyksestä Turkuun. Kirjasarjan edellinen osa Mullan maku, on miltei unohtunut, joskin Jussi kaipaa taksikuski Anna Huttusta, joka on muuttanut paikkakunnalta.

Ruumiskuski Moilasen upporikas ja ikivanha isä Kaarlo Eevert menossa avioon nuoren Anneli Sarkasen kanssa. Moilanen epäilee, että avioaikeet johtuvat sulhasen pankkitilin suuruudesta ja korkeasta iästä. Jussi varjostaa Ruotsin laivalla Anneli Sarkasta, joka ei toisia miehiä katso, vaan oleilee ystävättärensä Yvonne Alapakan kanssa. Terminaalissa Jussille tulee outo ehdotus, ja myöhemmin Jussi törmää "kaksoisolentoonsa" irlantilaiseen Sean Inceen, joka tulee Jussin luo yöksi, mutta katoaa. lisäksi Jussi huumataan ja Seanin matkalaukku haetaan asunnosta. Jussilla on myös tutkinnassa Johanna Lindin "australialaisen" aviomiehen Eerik Lindin mystinen katoaminen.

Jaan Vares-kirjat "hyviin" ja "huonohin" oman mieltymykseni mukaan, tämä Kolmastoista yö on Vares sarjan parempien kirjojen puolella, ja se käsittelee asekauppaa ja valehenkilöllisyyksiä ja on minusta hyvin toimiva kokonaisuus ja lopussa hyvinkin jännittävä.

Laajempi oppimäärä

Turku-kuva  on yksi syy, miksi bloggaan sarjasta, kirjat kertovat myös Turun muuttumisesta.  Jussi asuu tässä pokkarissa Käsityöläiskadulla. 


Moni turisti kirjassa majoittuu Börsin hotellissa, ja käy Börsin ravintoloissa. Sokoksen Börsin 1970-luvullla rakennettu hotelli purettiin 2019, rakennettiin uudestaan ja uusi aukesi 2021 Skandicin vetämänä. Vanhin osa Kauppiaskadun puoleinen julkisivu on vielä pystyssä ja rakennus valmistui 1885 ja  se on edelleen pystyssä. Kuva on siis puretusta Sokos-hotellista, joka oli pystyssä kirjan julkaisuhetkellä.


Loput seikkailut käydään Satavassa ja Kakskerrassa, Satavan kyläkaupassa käydään kahvilla.

Jussi Vares on kirjassa TPS:n lätkäjoukkueen kannattaja. TPS:ää valmentaa Hannu Jortikka, joka valmensi TPS:ä vuosina 1988-1993, 1998-2001, ja 2005-2007, Jortsun aikana TPS voitti kuusi SM-kultaa. TPS:llä on 11 mestaruutta, vuodet ovat 1956, 1976, 1989,1990,1991, 1993, 1995, 1999, 2000, 2001 ja viimeksi 2010.

Kirjassa on siis entisiä neuvostokansalaisia eri henkilöllisyyksillä, näitä on Mantova, joka on siis ei -italialainen, Jack Noro ei-kanadansuomalainen ja Erik Lind, joka ei ole siis australiansuomalainen. Sen sijaan yksi konnista Maurizio Strappa on sisilialainen, hän avioituu Yvonne Alapakan kanssa, kyse on rakkausavioliitosta. Yvonnen entinen rakas Anneli yrittää sotkea kyyhkyläisten välejä ja seuraa naisten välienselvittely, se ei sisilialaisen rakkautta sammuta.

Teoksena minusta hyvä, ja hyvä on päiväkin, sillä Jokken kirjanurkka täyttää 13 vuotta.

*****

Reijo Mäen (s. 1958) Vareksista lisää täällä, ja linkit kaikkiin postauksiini ja tämän jälkeen jokaiseen Vares-seikkailuun.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2024

Olli Rehn: Myrskyn silmässä

 


Olli Rehn: Myrskyn silmässä, Eurokriisistä eteenpäin, Otava 2012, sivumäärä 320.

Sain tämän vihdoin luettua, on ollut 10 vuotta kirjahyllyssä ja kaapissa.

Olli Rehn (s. 1962) on ilmoittautunut presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Hän on toiminut 6 vuotta kansanedustajana, runsaan vuoden ministerinä, josta siirtyi Suomen Pankin johtokuntaan ja Suomen Pankin pääjohtajaksi 2017. Olli Rehnin kovimmat paikat ovat olleet EU-komissaarina vuosina 2004 - 2014, ensin laajentumiskomissaarina, ja eurokriisin aikana talouskomissaarina, ja siitä ajasta tämä kirja kertoo.

Tämä kirja on minusta varsin perinpohjainen ja varmasti tärkeä dokumentti Olli Rehnille, mutta lukijalle se oli alkuun varsin unettava ja pitkäveteinen kirja vuosikymmenen takaisesta eurokriisistä. Eurokriisin jälkeen paneudutaan valuuttasysteemin historiaan ja euroalueen sääntöihin. Kokonaisuus alkaa tuntua yhä mielekkäämmältä, kun "tarina etenee".

Alla kerron jonkin verran kirjan tekstistä omin sanoin, ja aloitan historiasta, jota Olli Rehn käsittelee kirjan loppuosassa.

Kirjassa on kaavio Suomen noudattamasta valuuttajärjestelmästä (s.141), sen mukaan markka oli Suomen valuuttana vuodesta 1865 lähtien. Suomen markkoja oli jo vuodesta 1860 alkaen, mutta sen arvo oli sidottu ruplaan. Vuosina 1865 - 1878 oli hopeakanta, kultakanta oli vuosina 1878-1915 ja 1926-1931. Kultakanta kaatui luultavasti samasta syystä kuin "vahva markka 1980-luvulla" eli palkat eivät jousta alaspäin laman aikana. Markka kellui vuosina 1931-1933 ja 1992-1996. Valuutansäännöstelyä oli vuosina 1939-1957, Bretton Woodsin mukana markkaoli vuosina 1957 - 1973, jonka jälkeen valuuttakori-systeemissä 1991 asti. ERM-kytkentä oli vuosina 1996-1998 ja yhteisvaluutta-euroon siirryttiin 1999, markat poistuivat eurojen tieltä 2002. Ylläoleva aika sisältää monenlaista myllerrystä, rahapoliittisia päätöksiä tehdään aina edellisen kriisin pohjalta. Uusia kriisejä tulee aika ajoin. Olli Rehn oli pääministeri Esko Ahon avustajakaartissa 1993, kun markkaa kellutettiin ja se oli laman syvimpiä vaiheita. Suomen taloshistoriassa devalvaatiot toistuvat, euro toi vakautta, mutta esti omat devalvaatiot, joten kustannuskilpailukyvystä olisi pitänyt pitää huolta. Euron alkuvaiheeessa oli alhainen inflaatio, alhaiset korot ja hyvä työllisyys. Suomessa euron alkuaikoina Nokialla meni erityisen hyvin. 

Oma kommentti: Nyt nämä eväät on syöty, on isot vajeet, kasvava työttömyys, ikääntyvä väestö, paikallaan polkeva talous (jo 15 vuotta), liian iso ja liian nopeasti kasvava valtionvelka ja sen nousevat korot, ja siihen päälle viikkotolkulla kestävä "poliittinen lakkoilu", joka on pysäyttänyt viennin, josta Suomi saa elantonsa. Lisäksi kuten 1991 jälkeen idänkauppa on pysähtynyt. Outoa, että  enemmistö 46%  kyselyssä ei rajoittaisi  poliittisia lakkoja mitenkään  ja 41% sallisi jonkin näköiset rajat (STT:n uutinen). Luultavasti mielipide muuttuu, kun työttömyys edelleen nousee (nyt 11%) tuotannon ulkomaille siirtymisen ja konkurssien vuoksi. Sote-alueiden vajeet ovat miljardiluokkaa, eikä edes lakisääteisiä palveluja pystytä joutuisasti hoitamaan. Vaikka hallitus sanelee, sen toimet ovat pikku puuhastelua ison kuilun reunalla, jota ei haluta nähdä. Kun pudotus alkaa, sitä ei voi enää estää.

Euroopan integraatio alkoi toisen maailmansodan jälkeen ja on taloudellisen yhdentymisen mukana myös rauhan projekti. Yhteinen valuutta oli pitkään haaveena. Euroon liittyi aluksi 11 maata, ja viime hetkellä myös Kreikka, josta eurokriisi alkoi 2010, taustalla oli Kreikan tilastojen kaunistelu, ja säännöistä joustaminen. Siitä alkoi Olli Rehnin silloisen EU:n talouskomissaarina alkoi vapaapalokunnan letkumiehenä, kuten Olli Rehn itse kuvailee. Kreikalla oli ollut ohjelma pienentää  budjettialijäämää, mutta markkinat eivät uskonut siihen, kriisi kesti pitkään ja levisi Irlantiin, Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan, vaikka monia toimia tehtiin. Pahin kriisi kesti pari vuotta. Euroryhmän  puheenjohtaja oli tuolloin tuleva komission puheenjohtaja Luxenburgin Jean-Claude Juncker, ja Ranskan valtiovarainministeri oli  Christine Legard. Kreikka tarvitsi rahoítusta, mutta euroalueelle tarvittiin Euroopan rahoitusvakausväline ERVV, jota piti säätää ja suurentaa. Kreikka tarvitsi monta pakettia. Kaikesta huolimatta Irlanti pyysi apua marraskuussa 2010. Irlanti oli hyötynyt EEC:n jäsenyydestä ja eurosta, mutta Irlannin kiinteistömarkkinat olivat ylikuumenneet. Irlannin pankit selvisivät stressitesteistä, mutta romahtivat, ja Irlannin luottoluokitus aleni, valtiolainan korot nousivat. Samalla alkoi keskustelu Irlannin alhaisesta yritysveroprosentista (12,5 %), myös sijoittajavastuusta ja sanktioista puhuttiin. Seuraavaksi "tauti" levisi Portugaliin. Suomikin kritisoi 2010 kriisin hoitoa, etenkin Rehn mainitsee demarit. Suomessa oli tulossa presidentinvaalit, Rehn sanoi Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemelle, että ei lähde tavoittelemaan ehdokkuutta 2012, koska sitoutui euro-kriisin hoitoon. Italiassakin oli hankalaa, pääministeri Berlusconi ei sitoutunut ja erosi marraskuussa 2011. Uusi pääministeri Mario Monti teki monia uudistuksia. Kriisi etenee, Espanjassa paljastuu vuonna 2012 kiinteistökupla, ja sen pankkeja piti pääomittaa. Kreikassa on hankalaa, pääministeri Papandreu erosi, Papademos tilalle, uudistukset jatkuvat.

Euro on ideana hyvä mutta sisälsi valuvikoja, järjestelmässä ei ollut puuttumismekanismia julkisiin velkoihin, eikä yksityiseen velkaantumiseen (joka vaikuttaa esim. pankkisektoriin ja talouteen). Suomelle kritiikistä huolimatta euro on  ollut hyvä kuten EU- ja Nato-jäsenyyskin pelkästään maantieteen perusteella. Vaikka eurossa oli valuvikoja ja maiden välillä oli paljon epäsymmetriaa, niin kriisiä joudutti Amerikasta lähtenyt finanssikriisi 2008, josta tuli valtioiden velkakriisi, tai ainakin Suomi valtiona on sen jälkeen velkaantunut yhä enemmän (eikä loppua näy koko hyvinvointiyhteiskunta tulee tällä trendillä romahtamaan  Ennen tehtiin devalvaatioita, mutta euro estää ne. Vuosikymmenen päästä tilanne on kurjistunut edelleen).

Rehn pohtii myös länsimaiden väestön ikääntymistä, myös Kiinan väestöpyramidi on yhden lapsen politiikan mukaan haastava. Rehn tunnisti jo vuosikymmen sitten vihreän talouden pakon. Nyt tilanne on pahentunut, sillä ilmakehän hiilidioksidimäärä kasvaa, keskilämpö nousee, (tätäkään ei ehditä eikä edes haluta globaalisti pysäyttää).

Lisäksi nyt on käynnissä sekä Ukrainan että Gazan sodat. (Suomen vähistä rahoista yhä suurempi osuus tulee menemään asehankintoihin, joista lentokoneet ovat tärkeimmät ja kalleimmat. Ukrainan puolustus tulee romahtamaan vuoden sisällä, ikävä todeta, mutta tältä se näyttää).

Presidenttiä Ollista ei tullut  (2024), eikä edes toisen kierroksen ehdokasta (ensimmäisellä kierroksella neljäs sija 15,3% äänistä), mutta joka tapauksessa hänellä on upea ura ja sain kirjankin luettua vuosikymmenessä.

Olli Rehn on koulutukseltaan filosofian tohtori, hän kotiutui intistä reservin vänrikkinä. Olli Rehn pelasi nuorempana pelannut jalkapalloa MP:ssä, hän kuvaa Mikkelin kaupunkilehdessä pelaajauraansa (klik

"Pelasin MP:n junnarit läpi ja sen jälkeen pari vuotta edustusjoukkueessa vuosina 1979-81. Nousimme ykkösestä SM-sarjaan vuonna 1980 ja pudottiin takaisin vuonna 1981 ... ".

sunnuntai 24. maaliskuuta 2024

Isaac Bashevis Singer: Orja

 


Isaac Bashevis Singer: Orja alkuteos The Slave 1962, suomentaja Kaj Kauhanen, Koko Kansan Kirjakerho 1983, sivumäärä 272.

Nobelisti Isaac Bashevis Singerin romaani Orja kertoo Jaakobin ja Saaran uskomattoman rakkaustarinan 1600-luvulta. Rakkaus on aitoa ja syvää, mutta täynnä vaikeuksia, uhrauksia, epäilyjä, kasvamista ja menetyksiä. Alempana enemmän henkilöistä ja juonesta.

Pidempi oppimäärä
Jaakobin juutalaisperhe: vaimo Zelda ja lapset on tapettu kasakoiden hyökkäyksessä ja Jaakob on myyty orjaksi sivistymättämälle talonpojalle Jan Bzikille. Jaakob hoitaa vuorilla laiduntavia lehmiä  ja majoittuu ulkona, missä hän harjoittaa uskontonsa tapoja ja rukoilee. Kyläläiset suunnittelevat jatkuvasti hänen tappamistaan. Bzikin perheen nuori leskitytär Wanda rakastuu Jaakobiin, joka yrittää vastustaa kiusausta, hän ei saisi olla kristityn kanssa suhteissa. Kristitty on sikäli huono ilmaus, että kylässä on paljon taikauskoa. Wanda (25 v) on siveä ja pyrkii hyvään, mutta kylässä rehottaa juoppous, irstaus ja rutsa ja "pappikin oli siittänyt puoli tusinaa äpäriä". Tämä tapojen alkeellisuus, takapajuisuus, varuillaanolo ja synnissä eläminen on yksi kirjan teema. "Puolalaiset voudit olivat juoppoja ja varkaita. Juutalaisetkin pistivät omiin taskuihinsa aina kun tilaisuus salli, mutta heidän yllään saattoi kartanon antaa ruoskansa vinkua". s. 130.  

Kylään saapuu juutalaisia, jotka ovat kuulleet Jaakobista ja ostavat hänet vapaaksi. Jaakob joutuu lähtemään näkemätttä Wandaa. Kirjaa on minusta hyvin raskasta lukea, koska siinä on jatkuvasti yhä uusia vastoinkäymisiä, kuitenkin myöhemmin Jaakob "noutaa" (salaa) Wandan ja he asettuvat asumaan Pilitziin. Koska Wanda on kristitty, hän leikkii kuuromykkää Saaraa, jotta ei paljastuisi. Kristityt eivätkä juutalaiset hyväksy tällaista avioliittoa. Jaakobin oppineisuus kantaa, hän opettaa koulussa ja pääsee paikallisen porhon kartanon tilanhoitajaksi. Kaikki käy vastoinkäymisten kautta. Saara odottaa Jaakobin lasta. Synnytys on vaikea, ja huutaminen ja avun pyytäminen aiheuttavat paikallisissa taikauskoa, luullaan hänen olevan riivattu. Saara ei selviä synnytyksestä, mutta lapsi jää eloon. 

Kirja viimeinen osa kuvaa tilannetta 20 vuoden kuluttua, eli Jaakobin paluuta Pilitziin Israelista. Israelissakin on ollut vastoinkäymisiä, kuivuutta ja heinäsirkkoja, mutta Jaakobin ja Saaran poika Benjamin on löytänyt paikkansa. Jaakob haluaisi viedä Saaran luut pyhään maahan. Saaraa ei ole kuitenkaan haudattu hautausmaalle, eikä Jaakob löydä hautaa. Hänellä ei ole varaa palata poikansa luo Israeliin, vaan hän jää paikkakunnalle, missä pian menehtyy.

Isaac Bashevis Singer oli juutalainen, ja (luullakseni) tämä kirja kertoo paljon juutalaisuudesta ja heidän tavoistaan, ja kertoo "laista". En käsittele uskontoa ellei se ole kirjassa pääteemana, ja tässä se minusta on, yksi kantavista teemoista. Kirjassa kuvataan Jaakobin unia, mihin Saara ilmestyy, ja matkaa Israeliin, lisäksi lopussa kerrotaan suurin ihme.

Orjuus on kirjan yksi pääteema. Jaakob on alkuun Jan Bzikin orja, mutta on ajatuksissaan vapaa. Hän taistelee pitkään Wandan rakkautta vastaan. Wanda on kirjan mukaan kuuliainen ja oppivainen, ja hän oppii juutalaiset tavat, ja jiddishin kielenkin. Wanda on kuitenkin kastettu, kun taas Jaakob on ympärileikattu. Jaakobin uusi orjuus on salailu, hän on fyysisesti vapaa, mutta valheen orja. Kirjassa lautturi Waclaw mainitsee Jaakobille, ettei mihinkään kannata kiintyä, koska kaiken kuitenkin menettää. 

*****
Isaac Bashevis Singer (21.11.1902 - 24.7.1991) voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1978. Singer syntyi ja varttui Varsovassa, mutta muutti Yhdysvaltoihin 1935 Euroopan juutalaistilanteen vuoksi.
Isaac Bashevis Singerin teosten bloggauksiani: Moskatin sukuVihassa ja rakkaudessa ja Lublinin taikuri.  

tiistai 19. maaliskuuta 2024

Minna Canth: Kovan onnen lapsia

 


Minna Canth: Kovan onnen lapsia, näytelmä 1888, kansikuva on otettu doria.fi -palvelusta, jossa "aineisto on vapaasti saatavissa". Näytelmän kantaesitys oli 8.11.1888.

Minna Canthin kolmiosainen näytelmä Kovan onnen lapsia on ankeista ankein, se alkaa Vaarasen tuvasta, jossa äiti Silja tuudittaa Villeä, jolla on tuskia ja äiti hyräilee,  Maiju-tytär  tähyilee, koska työmies Antti-isä saapuu. Villellä särkee pää ja on kuumetta. Maiju on nähnyt Villestä enkeliunta. Äidillä ei ole maitoa, ainoastaan vettä. Isän pitäisi tuoda rohtoja.

Matleena Mehtonen  tulee Vaarasille. Kyselee veljestään Mikosta, koska Mikko ja Antti viipyvät. Matleena tietää, että rautatiellä on ollut kahakoita työläisten ja herrojen välillä. Matleenan mielestä Antti on rauhallinen, mutta Topra-Heikki on hurjempi ja Mikko menee helposti Heikin perässä vaikeuksiin. Näytelmässä on uskonnollisuus yksi teema. Silja rukoilee, mutta se ei paranna olosuhteita lainkaan, ei ole ruokaa, eikä maitoa, sisältä kuuluu yskintää ja ulkoa kuuluu huutoja.

Antti tulee ja tuo leipää, mukana on myös resepti Villelle, mutta rohtoihin ei riittänyt rahaa. Antin työt lakkautettiin rautateillä. Topra-Heikki otti yhteen insinöörin kanssa, kun Heikki suuttui "insinyöri vaaleni kuin palttina" ja otti asetta esille, Topra-Heikillä oli vasara, muttei lyönyt, mutta poliisi tuli väliin. Topra-Heikki ja Mikko tulevat Antin luo. Topra-Heikki ei pidä siitä, että heistä puristetaan mehut pois kesällä ja talvella he ovat työttömiä. Heikki uhkaa nousta vastarintaan, naiset toppuuttelevat. Mutta yleinen totuus on "rikkaita nostetaan köyhiä poljetaan".  Nimismies etsii Mikkoa ja Heikkiä. Poliisi tulee kartanolta, Mikko ja Topra menevät piiloon.  Antti vakuuttaa, että miehiä ei ole näkynyt.

Mikko, Kunnari ja Jaara toisessa näytöksessä lyövät korttia ja juovat viinaa, Mikkoa haittaa syrjäytyminen. Topra-Heikki tulee ja kertoo torpparien asemasta ja häädöistä. Topra-Heikki aikoo ojentaa Ruohomäen isäntää, jonka riihi aiotaan tuikata tuleen ja sen aikana ryöstetään asunto. He tajuavat tekevänsä väärin. Jaara on lähdössä pois, kun he tapaavat Matleenan ja Antin...

Tarina jatkaa ankeilla urilla lopussakin. Riihi sytytetään tuleen ja kartano ryöstetään. Topra-Heikki haluaisi lähteä Amerikkaan Matleenan kanssa, mutta hänet pidätetään Jaaran murhasta, odotettavissa on kuolemantuomio, myös Antti ja Mikko pidätetään. Siljan tilanne on ankea, Ville menehtyi lääkkeen puutteeseen tai tautiin, ja myös Maiju on kuolemassa. Antti joutuu vähintään vankilaan.

Näytelmässä naisen paikka on kotona aika passiivisessa rooolissa. Silja ja Antti hakevat köyhäinapua, mutta se evätään, sillä he ovat työiässä. Avustuksen yhteydessä mainitaan, että heillä olisi kolme lasta, toisaalta puhutaan vain Villestä ja Maijusta. Köyhän osa on tyytyä rikkaiden murusiin, ja naisen osa on hoitaa kotia ja odottaa, että mies tulee kotiin. Antti juopottelee yhdessä Mikon ja Heikin kanssa. Matleena on naimaton, eikä hän ole sidottu lasten hoitoon. 

Kansallisbiografian (SKS) mukaan: "näytelmän Kovan onnen lapsia (1888) vallankumoukselliset ja anarkistiset ajatukset nostivat paheksunnan myrskyn"

Hyvää Minna Canthin päivää kaikesta huolimatta. Minna Canthin ja tasa-arvon päivän kunniaksi liputetaan 19.3. Tasa-arvo (eikä yhdenvertaisuus) ei ole koskaan valmis teema. Yhdenvertaisuutta on se, että ihmisiä ei kohdella henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan eri tavalla, ja ihmisiä ei aseteta ilman perusteltua syytä eri arvoiseen asemaan. 

****
Minna Canth (1844-1897) käsittelee teoksissaan usein naisen asemaa perheessä, lapsena, aviolitossa ja sen ulkopuolella sekä  köyhyyttä. 

Minna Canth bloggauksiani: Anna LiisaPapin perheRoinilan talossaKöyhää kansaaMurtovarkausHannaSalakari ja Työmiehen vaimo.

perjantai 15. maaliskuuta 2024

Rex Stout: Liian monta naista

 


Rex Stout; Liian monta naista, alkuteos Too Many Women, 1947, suomentaja Reijo Lehtonen, Sapo 209. WSOY 1977, sivumäärä 243, Nero Wolfe #10.

Rex Stoutin dekkari Liian monta naista on alkuun hyvin hauska dekkari. Naylor Kerr yhtiön pääjohtaja Jasper Pine haluaa palkata Nero Wolfen tutkimaan, oliko yrityksen kirjeenvaihdon tarkkailija auton alle jäänyt Waldo Wilmont Moore murhattu. Yliajo oli tapahtunut 5.12.1947 keskiyöllä. Yliajaja on kateissa, auto oli varastettu ja löytynyt hylättynä.

Kun Jasper Pine tulee Nero Wolfe toimistoon, hän tapaa ensin Nero Wolfen apulaisen Archie Goodwinin: "kerroin että olin Archie Goodwin  Nero Wolfen etsivätoimiston sydän, maksa, keuhkot ja mahalaukku, Wolfe oli vain aivot". Nero Wolfe on mielentilassa, jossa ei halua rasittaa (edes) aivojaan, mutta suostuu ottamaan tehtävän vastaan, koska Archie Goodwin pestautuu Naylor-Kerrille henkilöstökonsultiksi, nimellä Peter "Pete" Truett. Hän tapaa toisen omistajan pojan hyvin erikoisen herran nimeltä Kerr Naylor, joka syö eksoottisia kasvisruokia ja on lahjoittanut osakkeensa työläisille. Kommunikaatio Archie Goodwinin  kanssa on hyvinkin hauskaa, lisäksi herra Naylor kertoo Goodwinille, että epäilee, mahtaako konekirjoittajissa olla yhtään neitsyttä. (Tässä eletään 1940-lukua!). Goodwin aloittaa kirjeenvaihto-osastolla naisten kuulemiset, neiti Hester Livsey  oli kihloissa auton alle jääneen Waldo Mooren kanssa. Mooresta oli kiinnostunut liuta neitejä, ja Moore oli pyörittänyt näitä nättejä naisia. Gwynne Ferrisin vuoksi firman apulaisjaostopäällikkö oli aloittanut tappelun murhatun Mooren kanssa. Gwynne haluaisi lopettaa konekirjoitusosastolla, sillä hän ei hallitse oikeinkirjoitusta. Rosa Bensonilla, jota Archie kutsuu krooniseksi nymfiksi, on aviomies. Kun Archie vie Rosan syömään, Rosan aviomies alkaa tapella Archien kanssa. Kerr Naylorin sisar rouva Cecily Pine pitää nuoremmista miehistä, hän on käskenyt palkata Waldo Mooren töihin. Mooren työnteko jäi vähemmälle, kun hän pörräsi kukasta kukkaan.

Naylor Kerr yllättää Archie Goodwinin, ja hän on arvannut kuka Goodwin on ja miksi hän on firmassa. Herra Kerr uhoaa tietävänsä, kuka Mooren murhasi. Goodwin kirjoittaa tämän raporttiinsa, raportti vohkitaan, ja seuraavaksi Naylor Kerrin päälle ajetaan. Toinen murha.

Koska kyse on isosta yrityksestä, lehdistö kohisee, tarkastaja Cramer on tyytymätön Archien toimintaan.

Hauskuus loppuu Kerr Naylorin yliajoon. Loppu on tutkintaa, mutta lopussa Nero Wolfella on vastaukset klassisiin kysymyksiin, kuka ja miksi.

Archie Goodwin kuulustelee ihmisiä Nero Wolfen puolesta. Hän on taitava pikakirjoittaja ja rustaa raportit valmiiksi pikakirjoituksen pohjalta kirjoituskoneella.

Koska Lily Rowan on sairaana, Archie järjestää lopussa triplatreffit Rosa Bendinin, Hester Livseyn ja Gwynne Ferrisin kanssa Rustermanin ravintolaan.

Moni nykyaikana varmasti leimaa tämän sovinistiseksi dekkariksi, mutta minusta se ei ole sitä, sillä tämä irvii myös miehisiä ominaisuuksia ja Kerr Naylor  on eittämättä suurin pässinpää, joskin viaton. Rex Stout oli itse naimisissa, ja hänen toinen vaimonsa Pola ainakin oli itsenäinen nainen ja huippu suunnittelija. Archie laskee leikkiä kaikista, naisistakin, mutta ei uskalla antautua avioliittoon. Nero Wolfe vierastaa naisia ja minusta jollain tasolla pelkää.

*****
Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit bloggauksiini. Tulen bloggaamaan  kaikki julkaistut suomenkielelle käännetyt 33 dekkaria, ja 2 novellikokoelmaa.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2024

Don DeLillo: Omegapiste

 

Don DeLillo: Omegapiste, alkuteos Point Omega 2010, suomentaja Helene Bütsow, Tammi 2011, sivumäärä 124.

Yhdysvaltalainen Don DeLillo (s. 1936) on laatukirjailija, jonka läpimurtoteos oli Valkoinen kohina (1985), hänelle veikkailtiin aiemmin Nobelia, mutta sitä hän ei ole saanut. Tammen keltainen kirjasto on julkaissut DeLillolta kymmenen teosta, jotka kaikki on suomentanut Helene Bütsow.

Omegapisteessä ei ole normaalia juonta, jonka selvitettyään lukijalle olisi annettu kaikki vastaukset (tai edes kysymykset) valmiiksi pureskeltuna, vaan päin vastoin, mitä pidemmälle lukee, sen sekavammaksi kaikki muuttuu.

Kirja alkaa ja loppuu galleriassa, missä näytetään Alfred Hitchcockin Psykoa hidastettuna kuva kerrallaan, filmi kestää  näin näytettynä 24 h (normaalisti 1 h 49 minuuttia). Nimetön mies katsoo lumoutuneena Psykon kohtauksia, missä Norman Bates puukottaa suihkussa olevaa Janet Leighiä, jonka roolihahmon nimi on kirjan mukaan Janet Leigh, (wikipedian mukaan Marion Crane, filmi Psycho perustuu Robert Blochin kirjaan, jossa hahmo on nimeltään Mary Crane).

Toisessa tarinassa toimittaja  Jim Finley menee Kalifornian autiomaahan tekemään yhden oton filmiä Richard Elsteristä, joka laati Yhdysvaltain sotaväelle aatteelliset perusteet. Miehet asuvat mökissä, puhuvat keskenään, juovat ja istuvat kuistilla. Aika pysähtyy. Asetelma muuttuu kun Elsterin aikuinen tytär lähetetään mökille.

Omegapiste on kryptinen pienoisromaani, joka kuvaa vanhuutta, pisteessä, missä aika pysähtyy.

Pidempi oppimäärä (hieman enemmän juonesta)
Elster viettää aikaa  Kalifornian Anza-Borregossa (klik). Elster ja Finley eivät saa filmiä eteenpäin, mutta he viettävät aikaa yhdessä Omegapisteessä, missä ajatukset kääntävät kaiken sisäänpäin (s. 77) , mutta toisaalta ihminen haluaa mullistusta. Elsterin aikuinen tytär Jessie saapuu paikalle. Elster on eronnut (ja lisäksi Jessica on miehen toisesta avioliitosta). Luultavasti Jessie on autiomaassa paossa ongelmallista miesystäväänsä Dennistä? Joka tapauksessa Jessie katoaa mökiltä, eikä hänestä kuulu mitään. Talveksi Elster ja Finley lähtevät pois. Lukija ei saa lainkaan vastauksia, kuten eivät Elster eikä Finleykään.

Kirja päättyy "uuteen ottoon" hidastetusta Psyko-elokuvasta. Galleriassa tapaavat ensimmäistä kertaa tuntematon mies ja nainen. Pienellä päättelyllä he ovat Jessie ja hänen (ongelmallinen?) miesystävä.

Psykossa mies tarkastelee, kun etsivä Milton Arbocastia puukotetaan. Hän havaitsee, kun "aikaa hidastetaan" havaitaan, että Arbocastilla on  haavoja otsassaan, missä niitä ei pitäisi olla. Samalla pohditaan, millä nopeudella havaitsemme todellisuutta.

*****
Don DeLillo (s. 1936)  on poiminut teokseensa Douglas Gordonin näyttelyn "24 Hour Psycho", alun alkaen vuodelta 1993. Laitan pari youtubeklippiä teoksesta. 
Tässä oli kuuluisa suihkukohtaus, jossa henkilö, jota katsoja  luulee päähenkilöksi, murhataan.


Tässä toinen klippi. Aika outoa.

torstai 7. maaliskuuta 2024

Virpi Pöyhönen: Noidankehästä pois

 

Virpi Pöyhönen: Noidankehästä pois. Voiko koulukiusaamisen kierteen katkaista Tammi 2021, sivumäärä 208.

Virpi Pöyhönen (s.1977) on tutkinut psykologian väitöskirjassaan kiusatun oppilaan puolustamista ja tukemista. Tämä kirja valottaa koulukiusaamista laajasti tutkimusten kautta, mitä koulukiusaminen on, kuinka yleistä se on, mitä vaikutuksia koulukiusaamisella on, mitä tiedämme muita kiusaavista koululaisista. Miten ryhmä vaikuttaa kiusaamiseen sekä mitkä ovat koulukiusaamisen vastavoimat? Sitten on yhteenvetoa sekä pohditaan, voidaanko koulukiusaamisen kierre katkaista. 

Laitan muutamia tulkintoja kirjasta, olen vetänyt ehkä joitain mutkia suoraksi, siksi kannattaa lukea kirja.

Koulukiusaaminen on toistuvaa käytöstä, jossa toiselle tulee paha mieli. Koulukiusaamisessa on valta-asetelma läsnä. Kiusaaminen voi olla fyysistä, sanallista tai epäsuoraa, jolloin kiusattava jätetään ryhmän ulkopuolelle. Huonoin asema  on niillä oppilailla, joita kiusataan sekä koulussa että somessa, eikä heillä ole ystäviä.

Sekä kouluterveyskyselyjen ja KiVa-koulu-kyselyjen mukaan kiusaaminen kouluissa on vähentynyt

Koulukiusaajalla voi olla joko puutteellinen empatian kyky, tai sitten toisen kärsimys ei vaikuta, usein kiusaaja voi olla sosiaalisesti taitava.

Lapset eivät hyväksy kiusaamista, mutta isossa ryhmässä he eivät tunne keinoja, miten puuttua kiusaamiseen, tai pelätään, että itseä aletaan kiusata. Jos on paljon "yleisöä", sivusta seuraajat tulkitsevat kiusaamisen ehkä lievemmäksi kuin se todellisuudessa on. 

Kiusaaja on usein ryhmässä suosittu, mutta ei pidetty. Kiusaaja voi oikeuttaa tekojaan, eri selityksin, se aloitti, muutkin kiusasivat, syyllistetään tai epäinhimillistetään uhria. Ryhmän normit voivat sallia kiusaamisen? Jokaisessa ryhmässä on valta ja hierarkia. Pohjalla olevia kiusataan.

Koulukiusaamista voidaan vähentää, mutta ei ole yhtä tehokeinoa, jolla kiusaaminen voidaan lopettaa. Kyse voi olla ryhmän normeista, tällöin pitää vaikuttaa koko  ryhmään. Joskus voidaan harjoitella empatiaa, mutta pelkkä empatia ei auta vaan kiusatuille tarvitaan myös "välineitä" selviytyä ja pärjätä vuorovaikutustilanteissa. 

Koululla on suunnitelma, missä on kurinpitokeinot ja lain mukaan "koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle."

On hankala, jos mikään ei auta kiusaamiseen? Yleensä kiusattu joutuu vaihtamaan koulua. Teoksessa kuitenkin annetaan ohjeita eri osapuolille.

Minusta Virpi Pöyhösen kirja on  Noidankehästä pois kokonaisuudessaan hyvä, vaikka ei tarjoakaan joka tilanteeseen tepsiviä lääkkeitä.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2024

Rex Stout: Missä on testamentti

 



Rex Stout: Missä on testamentti alkuteos Where There's a Will 1940, suomentanut Eila Pennanen, WSOY 1993, Sapo 371. Kasettikirja, lukija Lars Svedberg, kasetteja 6. Nero Wolfe #8

Tämä oli ensimmäinen äänikirja, jonka itse kuuntelin.


Tämä on vielä kasettiversio kuudella c-kasetilla. Lapsillamme oli kylläkin c-kasettikirjoja. 

Rex Stoutin dekkari Missä on testamentti  alkaa testamenttiriidalla, mutta päätyy murhamysteeriksi. Archie Goodwin, Nero Wolfen apulainen ja tarinoiden ironinen kertoja, on huolestunut typötyhjästä Nero Wolfen pankkitilistä.  Positiivista, että Hawthornen sisarukset tulevat testamenttipulmassa Nero Wolfen tyköön. Huonoa on, että Nero Wolfe inhoaa testamentteja, ja niistä riitelyä. 

Noel Hawthorne on kuollut upporikkaana ampumisonnettomuudessa. Noelin sisarukset: April, May ja June, väittävät Noelin luvanneen heille, että he saavat rahaa, mutta kukin sisarus on saanut vain yhden hedelmän! Pääosa rahoista on testamentattu Naomi Karnille, joka oli Noelin tyttöystävä. Vaimo-Daisy inhoaa kaikkia Hawthorneja, sillä Noel on (vahingossa) ampunut nuolella Daisya kasvoihin, ja hän käyttää huntua (kirjan kansikuva). Naomi Karn ei aio tinkiä perintöosastaan.

Vyyhti alkaa purkautua. Ilmenee, että Noel Hawthorne on murhattu. Murhapaikalla oli ruiskaunokki.  April oli poiminut ruiskaunokkeja. April on myös huippunäyttelijä. 

Tutkimusten aikana ilmenee myös, että April on näytellyt hunnullista Daisya ja jututtanut Naomia. Poliisi pidättääkin Aprilin.

Tapahtuu vielä yksi murha. Lopulta Nero Wolfe selvittää murhaajan ja kukka on todisteena. 

Pidempi oppimäärä
Hawthornen sisaruksista June on vanhin, hänellä on aviomiehensä John Dunnin kanssa kaksi lasta poika Andrew  ja tyttö Sara, joka valokuvaa, mutta on hyvinkin sekaisin. May johtaa Varney Collegea, joka odotteli myös Noelin testamentista rahaa miljoonan dollarin verran, sekä kaunis April, joka on siis taitava näyttelijätär. Lakifirmasta osakkaista testamentin kanssa ovat puuhastelleet Glenn Prescott ja Eugene DavisNaomi Karn on herättänyt monen miehen kiinnostusta.

Tarina etenee noir-tyylisenä. Hiljalleen todisteita putkahtaa pintaan, mutta myös panokset kasvavat ja tapahtuu yksi lisämurha.

Ratkaisevaksi todisteeksi nousee ruumiin vierellä ollut kukka, tai oikeastaan, se miksi kukka oli jätetty sinne. Koko sotkun selvittämiseksi Nero Wolfe joutuu lähtemään asunnostaan. Wolfe on ainoa, joka löytää ratkaisevan todisteen Sara Dunnin valokuvista. Lisätodisteen Wolfe tuo ilmi, kun kertoo Lucille Adamsin poismenosta.

Tässäkin tarinassa minulle tuli mieleen Matlock-sarja ja sen jakso Reunion, jossa Matlock päättelee valokuvista, kuka on murhaaja. Matlock on kiinnostunut isoista shekeistä, kuten Nero Wolfe, joka käyttää rahansa Fritz Brennerin valmistamiin ruokiin, lisäksi hänellä on 10 000 orkidean kokoelma kasvihuoneessaan. Jo tuolloin sen arvo oli yli miljoona dollaria. Orkideoilla on oma hoitaja Theodore Horstmannn.

Tämä oli ensimmäinen kokonainen äänikirja, jonka kuuntelin. Lars Svedberg oli hyvä lukija. Kiintoisa juttu kaiken kaikkiaan. C-kasetit eivät olleet enää kovinkaan kuunneltavia, minulla oli vain vanha kasettinauhuri, mutta hienoa, että Suomessa on kirjasto, josta saa vanhoja kirjoja, minulla ei olisi varaa hankkia koko Nero Wolfe-sarjaa itselleni. Osaa kirjoista saa vain 30-50 euron  myyntihinnalla.  Tätä myytiin hintahaitarilla 18 - 40 euroa.
*****
Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit Nero Wolfe -bloggauksiini. Tulen bloggaamaann  kaikki julkaistut suomenkielelle käännetyt 33 dekkaria, ja 2 novellikokoelmaa.

torstai 29. helmikuuta 2024

Lotta Hällström: Painajainen puntarilla

 


Lotta Hällström: Painajainen puntarilla, syömishäiriöt ja niiden ehkäisy, Minerva-kustannus 2009, sivumäärä 174.

Lotta Hällströmin kirjan aihe on vakava: syömishäiriöt ja niiden ehkäisy. Kirjassa on paljon analyysia syömishäiriöiden synnystä ja puhkeamisesta kohdistettuna pienten lasten ja teini-ikäisten lasten vanhemmille. Kirjassa pohditaan, miksi lapset laihduttavat ja miksi kulttuurimme ihannoi hoikkuutta.

Tytöillä anoreksia (laihuushäiriö) ja bulimia (ahmimishäiriö) ovat yleisempiä kuin pojilla, joilla on muunlaisia syömishäiröitä, kuten ortoreksiaa ("syödään mahdollisimman terveellisesti"). 

Monelta puuttuu diagnoosi, mutta syömishäiriöt ovat yleistymässä. Kirja on vuodelta 2008, vuonna 2020 nettitietojen mukaan "tytöistä" noin 18% on kärsinyt syömishäiriöistä, ja pojista noin 2 %. Toisaalta Duodecimin mukaan anoreksiasta kärsiviä on "vajaa 1%" anoreksiaan sairastuneista poikia on "5-10%". Terveystalon "esitteen" mukaan naisista 1-2% sairastuu anoreksiaan, ja syyt ovat samoja mitä kirjassa esitetään, eli perfektionismi, hyväksynnän hakeminen, traumaattiset kokemukset, perheessä kytevät ongelmat, tyytymättömyys omaan kehoon, vartaloihanteet. Ikä ja sukupuoli myös vaikuttavat näiden häiriöiden syntyyn ja perimä.

Kirjaa oli alkuun mielenkiintoista ja hyödyllistä lukea, mutta itseäni alkoi rasittaa jopa ahdistaa ne jatkuvat vaatimukset, mitä lueteltiin vanhemmille, mitä pitää tehdä ja sanoa, miten pitää puhua lapsille, miten ei saa puhua ja vertailla.

Joitain pointteja kirjasta
Yhteiskunnassa ihannoidaan hoikkuutta. Jopa nettikeskusteluissa leimataan lihavia. 
Anoreksia puhkeaa yleisemmin teini-iässä, bulimia hieman myöhemmin.
Syömishäriön "riskitekijöitä" ovat perfektionismi, ylitunnollisuus, riittämättömyyden tunne, tyytymättömyys kehoon ja halu saada kontrollia. Laukaisevana tekijänä voi olla esimerkiksi pitkään jatkuva koulukiusaaminen, joka romahduttaa itsetunnon.
Ulkopuolinen ei voi ymmärtää syömishäiriöistä.  Minusta se tulee myös ilmi niin, että kun syömishäiriö kehittyy riittävästi, sitä ei voi "järjellä" selittää, silloin syömishäiriö on ottanut ohjat.

Ohjeita
Lapsi oppii luottamaan äidin rakkauteen. Lapsen kanssa kannattaa olla, kun hän on syntynyt. Äidillä ja isällä on omat roolinsa ja ovat tärkeitä. Lapsen kanssa ei aina ole inspiroivaa, mutta omaa aikaa kannattaa suunnata lapsen kanssa olemiseen.
Lasta voi kehua ja samalla voi asettaa rajoja. Lapsi pitää hyväksyä, huonoon käytökseen voi puuttua.
Kirja pitää huonona puntarilla käyntiä, ja painoindeksistä puhumista. Puntarin lukema ei takaa hyvinvointia.
Jokainen tekee virheitä, ja tietty armollisuus on hyvästä.
Kevyttuotteita pidetään huonona, sillä voivat johtaa vääriin ruokatottumuksiin.

Voi olla, että olen referoinut väärin jotakin. Hyvä kirja, mutta vanhempia minusta evästettiin liikaa. Luullakseni kaikki vanhemmat "epäonnistuvat", lisäksi useimmat käyvät töissä ja lapset ovat varhaiskasvatuksessa ja koulussa eli ei aina voi olla lasten kanssa, eikä pidäkään. Kannatan mallia, että vanhemmilla on kasvatusvastuu, mutta myös koululla ja varhaiskasvatuksella on vastuu siitä ajasta, jolloin lapsi on "heillä", koulussa on pakko käydä.

sunnuntai 25. helmikuuta 2024

Marko Kilpi: Undertaker Kuoleman kosketus

 


Marko Kilpi: Undertaker Kuoleman kosketus, Crime Time 2020, sivumäärä 442.

Marko Kilven Undertaker on uskomaton dystopia, joka etenee eri näkökulmin. Kuoleman kosketus on sarjan nelososa. Hautausyrittäjä ja suurrikollinen Jarmo Kivi jatkaa outoa vaellustaan edellisen osan tilanteesta. Poliisista Saari on pidätetty epäiltynä Kiven kilpimiehen murhayrityksestä ja virkavelvollisuuksien rikkomisesta, Saarta epäillään myös liigan johtajaksi. KRP:n tutkija Milla Lumi kuulustelee Saarta, ja poliisista Tiina Koskela käy puhumassa Saaren kanssa, joka kiristää Tiinaa tämän huumetaustan takia.

Tuomas, josta Kivi yrittää uutta kilpimiestä, on kuin säikähtänyt pupu ajovaloissa. Tuomaksen naapuri Timppa, peitetehtävissä ollut poliisi, on toipumassa tahallisesta yliajosta. Tuomaksen äiti on kuollut ja Tuomas on mukana hautaamassa äitiään.

Varallisuusfirman pomo Haglund on liian ahne sijoittaja, ja uhkaa hävitä miljardeja. Hänessä on jotain outoa kuten varallisuusfirmassa touhuavassa Reksassa, joka on  entinen NHL-peluri.

Kivi sukkuloi edelleen varjoissa. Perheen poika Sakari on saanut joltain mieheltä ahdisteluviestejä. Kivi yrittää selvittää lähettäjää, hän on varallisuusfirmassa toimiva Reksa, joka ei tajua miten vaarallinen vihamies Kivi on.

Undertaker osa 4 jatkaa kolmannesta osasta, tarina etenee, ruumiita tulee, ja Kivi hoitelee niiden hautuuhommat.

Tässä osassa panokset ja paukut kasvavat. Kiven perhe joutuu tulilinjalle. Kiven ydinperhe (ja illuusio siitä) räjähtää toistamiseen sirpaleiksi ja Kivi suistuu raiteiltaan, Pandoran lipas aukeaa, kaupungin keskustassa räjäytetään taktinen ydinlataus. Kuka? Miksi? On epäselvää?


Leijona terva-lakritsipastilliaskin kansi pysyy kovassa tilanteessa kiinni. Kuten tunnettua maailman myrskyistä ja ihmisten pahuudesta kärsivät eniten sivulliset ja viattomat.

Marko Kilpi (s. 1969) vie dekkarissa Undertaker Kuoleman kosketus Kiven helvetin reunalle.

5. Kuolemanpelko
6.  Kuolemankauppiaat

sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Marko Kilpi: Undertaker 1-3

 


Marko Kilpi: Kivi Undertaker, Crime Time 2020, sivumäärä 764.

Tässä Kivi Undertaker -tiiliskivessä on kaikkiaan kolme ensimmäistä Kivi-sarjan dekkaria: Kuolemantuomio, Kuolemanenkeli ja Kuolemanlaakso.  Sarjan päähenkilö on hautausurakoitsija Jarmo Kivi, joka on naimisissa pappi Leena Kiven kanssa, perheessä on kaksi Leenan lasta. Kunniallisten kulissien takana ja perheeltään salassa Kivi johtaa huumeiden maahantuontia, jota taas järjestäytyneen rikollisuuden vastainen poliisi yrittää saada loppumaan ja tekijät kiinni. Sarjan alkaessa Kivi on pahassa pinteessä, kilpimies Jouni on pettänyt hänet. Huumekauppa on pysähtynyt. 

Kirja on raaka. Päähenkilö Kivi on hyvin ristiriitainen henkilö. Hautausyrittäjänä hän tekee työnsä hyvin, lohduttaa ja opastaa omaisia, mutta rikollisissa toimissaan hän on tehokas ja säälimätön. Sarjan realistisuutta nakertaa Kiven kaikkivoipuus ja tietynlainen näkymättömyys, mutta se myöskin kiehtoo.


Kivi tavataan teoksen alussa tappamassa huumeveikko Markusta. Teon Kivi lavastaa itsemurhaksi. Teoksessa tarkastellaan Kiven aherrusta hautaustoimistossa ja toisaalta hänen huoliaan. Uskottu mies Jouni on tehnyt oharit ja pettänyt Kiven, jonka pitää päästä eroon miehestä, ja pian, sillä Jouni on päättänyt tehdä sopimuksen poliisin kanssa. Kiven vaimo Leena on pappi, joka on empaattinen ja on hakenut kirkkoherraksi. Leena rakastaa miestä, jota ei todellisuudessa tunne lainkaan. Perheeseen kuuluvat Leenan lapset Sakari ja Noora.

Tuomas, joka on murhatun Markuksen veli, on velkainen taloustieteen opiskelija, jota kaikki potkivat päähän. Tuomaksen tyttöystävä Maria ei pysty opiskelemaan mielenterveys-ongelmiensa vuoksi. Tuomas yrittää pitää kulissit pystyssä.

Poliisin erikoisryhmä tutkii järjestäytynyttä rikollisuutta, poliiseja on Saari, Juutila, Laakso ja aviopari Tiina ja Pauli Koskela.

Kiven ongelmien määrä ja laatu pysyvät vakiona. Markus on saatu päiviltä, mutta Jouni on vapaana. Lisäksi kontakti Saksassa haluaa paljastaa Kiven henkilöllisyyden.

Kivi menee ratkomaan koulussa tapahtuvaa iskua, jonka seurauksena poliiseista Pauli riistää itseltään hengen, ja suistaa vaimonsa Tiinan raiteltaan.

Tämä kirjasarja on kuin tv-sarja 24, näkökulma vaihtuu ja tilanteet. Vauhti on niin nopea, että lukija ei ehdi pohtimaan kokonaisuuksia, vaan lukija on kirjailijan armoilla.

Kivi hautaa jatkuvasti kuolleita, osa on hänen tekosiaan. Hän lisäksi hävittää ylimääräisiä ruumiita krematoriossa virallisten ruumiiden kanssa. Jouni on saatu pelistä pois, mutta Rundi on karannut, Jouni on kertonut hänelle Kivestä kaiken (minkä tietää).

Kivi on järkyttävällä tavalla kouluttanut Tuomaksesta apulaisen. He suuntaavat Viroon, missä poliisit hyökkäävät heidän kimppuunsa. Kivi selviytyy tästäkin. Hän on taas raivannut tieltään esteitä, mutta yhä uusia pulmia nousee esiin.

Rinnakkaistarinassa alkaa hahmottua Kiven kyynisen asenteen yksi syy. Oma lapsi Aino on huuhtoutunut tsunamissa 2004? (Myöhemmin ilmenee, että koko perhe).



Marko Kilpi ymppää juoneen yhä huikeampia pistokkaita, jotka johtavat Kiven yhä uudestaan paljastumisen partaalle. Rundi on karannut ja kiristää nyt Kiveä. Kivi joutuu polttamaan tuomansa kokaiinit arkussa, kun ei pysty siirtämään niitä pois. Timppa Tuomaksen naapuri on peitetehtävissä oleva poliisi. Reksa pohtii kouluiskua ja tulee juoneen mukaan. Uhkaajat pääsevät yhä lähemmäs Kiveä, panokset nousevat. Kaikkien juonenkäänteiden jälkeen loppuratkaisu on uskomaton.

Kolme osaa peräkkäin on miltei liian hengästyttävää, mutta Undertaker pitää pihdeissään.


Kivellä on tällainen peltinen Tervaleijona-rasia, josta poimii suuhunsa sokeroituja pastilleja "sulamaan".

Kolmen ensimmäisen kirjan yhteisnide toimi niin hyvin, että päätin lukea koko sarjan, joka syventää Kiven tarinaa ja pitää yllämainittua hahmokatrasta mukana (kunnes kuolevat).

Marko Kilpi (s.1969) Undertaker-sarja
1. Kuolemantuomio
2. Kuolemanenkeli
5. Kuolemanpelko
6. Kuolemankauppiaat.


torstai 15. helmikuuta 2024

Matti Leppäranta: Lumen ja jään maa

 


Matti Leppäranta: Lumen ja jään maa, Vastapaino 2021, sivumäärä 288.

Matti Leppäranta on Helsingin yliopiston geofysiikan emeritusprofessori, erityisalana maapallon luonnonvedet ja jää. Leppäranta on myös tietokirjailija. Tietokirja Lumen ja jään maa on kiinnostava lukupaketti ja tämä on todellinen tietokirja, mutta se on suunnattu myös aivan tavalliselle lukijalle, mutta sisältää (oikeaa) tietoa ja paljon.

Lumi ja jää ovat vettä, joka esiintyy maapallolla (ja ilmakehässä) kaikissa olomuodoissa.

Tässä kuva lumihangesta. Laitan bloggaukseen huomioitani kirjasta, jotkut tulkinnat voivat olla omia, kuten nämä kuvatkin.

Suomen asuttaminen alkoi noin 11000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö vetäytyi ja paljasti maan. Kantasuomalaisia heimoja alkoi ilmaantua 3000-4000 vuotta sitten Itämeren itäpuolelle.  Suomessa on talvisin lunta, mutta myös Päiväntasaajalla on jäätä esim. Andeilla.

Historioitsija Olaus Magnus (1490 - 1557) kuvaa hiihtoa ja luistelua, luistimien teränä olivat luuterät. Tuolloin oli "kunnon talvia", sillä Euroopassa oli Pikku jääkausi vuosina 1450 - 1850. Suomessa vuosina 1695-1697 kolmasosa 350 000 hengen väestöstä menehtyi säänolosuhteidenkin vuoksi. Vuonna 1816 ei ollut lainkaan kesää, kylmyys johtui tulivuorten purkauksista.

Lumisanasto on suomenkielessä edelleen runsas.


Lumi sataa maahan, ja kirjassa on selvitetty lumikiteiden synty. Lumi kasaantuu ja puhutaan hangesta. Lumen ääniä myös analysoidaan esim. narskunta.


Talvisesa luonnossa on myös eläimiä. Itse havainnoin eläinten jälkiä hangella, silloin ymmärtää, mitä muita eläimiä kuin lintuja metsässä on.



Oman katsauksensa saa suomalaissyntyinen naparetkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld (1842-1901). Hän oli usealla naparetkellä Huippuvuorilla, Grönlannissa, ja purjehti myös Koillisväylän läpi (1878-1879), tiettävästi ensimmäisenä.


Suomenkielen sanat suksi ja ahkio ovat (tutkimusten mukaan) 5000 vuotta vanhoja sanoja.

Arktisilla alueilla on ikijäätä, ikiroutaa, eli se ei sula kesälläkään. Etelämpänä voi kesällä tulla rakeita. Talvella voi sataa alijäähtynyttä vettä, joka jäätyy tienpintaan ja auton tuulilasiin.

Lumen jälkeen käydään sama tietopaketti jäästä. Käydään läpi järvien jäätyminen (syyskierto, veden kerrostuminen). Järvien ja meren jäällä luistellaan ja pilkitään. Kirjassa on myös (mustaa) huumoria. Viiden senttimetrin jää kestää ihmisen, mutta kolmen senttimetrin jää pilkkijän!?!

Teoksen loppuosassa esitellään myös Aboa-asema Etelämantereella, jossa tutkitaan ilmakehää marraskuun ja helmikuun välillä. Asema on rakennettu ikiroudan päälle. Se on vain etelän kesän käytössä.

Matti Leppärannan tietokirja Lumen ja jään maa oli oikein kiinnostava kirja.

sunnuntai 11. helmikuuta 2024

Rex Stout: Yli kuolleen ruumiini

 


Rex Stout: Yli kuolleen ruumiini, alkuteos Over my dead body 1940suomentanut Eila Pennanen, Sapo 362, WSOY 1992, sivumäärä 293. Nero Wolfe #7

Rex Stoutin dekkari Yli kuolleen ruumiini on seitsemäs Nero Wolfe -sarjassa. Tarinan alussa Nero Wolfen luo tulee jugoslavialainen nuori nainen Carla Lovchen, joka yrittää pestata Nero Wolfea puhdistamaan ystävättärensä  Neya Tormicin maineen, neiti Tormicia syytetään jalokivivarkaudesta. Carla ja Neya toimivat miekkailunopettajana Nikola Maltanin studiolla, jonne Archie lähtee varkautta selvittämään. Timanttivarkaus oli sekaannus, joka sovitaan ja miekkailuharjoitukset jatkuvat ja yksi paikalla olijoista eli Percy Ludlow murhataan. Kalpa-miekkaan oli laitettu col du mort, jonkin näköinen pistin, jota kuitenkaan ei ole myöhemmin kalvassa, vaan se on laitettu Archien taskuun. Peter Ludlow miekkaili Tormicin kanssa, joka kiistää murhan.

Tarina on monipolvinen ja valottaa Nero Wolfen taustaa paljon. Murhan motiivi liittyy toisen maailmansotaa edeltäviin poliittisiin juonitteluihin Euroopassa. 

Rex Stoutin dekkari Yli kuolleen ruumiini on Nero Wolfe sarjassa se, joka valottaa kaikkein eniten mitä mestarietsivä teki ennen "sulkeutumistaan" New Yorkin lukaaliinsa ihailemaan miljoonan dollarin orkidea-kokoelmaansa ja ratkomaan pulmallisia rikoksia. Mustan vuoren varjossa jatkaa Nero Wolfen Jugoslavia-yhteyksistä. 

Pidempi oppimäärä.
Nero Wolfe paljastaa tässä kirjassa, että on montenegrolainen, mutta on syntynyt Yhdysvalloissa. Myöhemmissä dekkareissa annetaan ymmärtää, että hän on syntynyt Montenegrossa.
Nero Wolfe osaa serbokroatiaa ja oli ennen ensimmäistä maailmansotaa Itävallan agentti, soti Montenegron armeijassa vuoteen 1916, jolloin "kuoli nälkään", tätä ilmaisua hän ei selitä, joka tapauksessa hän liittyi tämän jälkeen Yhdysvaltain armeijaan.
Nero Wolfella on keittiömestariystävä Marko Vuckic, jonka ravintolassa Carla ja Neyakin ovat käyneet. Kun Carla käy Wolfen luona, hän sanoo, että "Balkanilla kaikki kuninkaat ja kuningattaret on murhattu". Tässä tarinassa kuninkaallisia kuitenkin on, ja eri Euroopan maiden agentteja. Natsi-Saksa yrittää haalia itselleen "ystäviä", dekkari on julkaistu lehdessä jo 1939.

Edelleen ilmenee, että Nero Wolfella on adoptiolapsi, joka katosi (ilmeisesti sodan aikana), ja tässä tarinassa hän esittäytyy ja on Carla Lovchen, joka esiintyy myös tarinassa Mustan vuoren varjossa

Rikosten osittaisia motiiveja ovat Jugoslavian pankkisektorin toimet, ja metsäkaupat Bosniassa.

Kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen dekkari.
*****
Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit Nero Wolfe -bloggauksiini. Tulen bloggaamaan  kaikki julkaistut suomenkielelle käännetyt 33 dekkaria, ja 2 novellikokoelmaa.