Rex Stout: And Four to Go

 

Rex Stout: And Four to Go 1958, Bantam books 1992, sivumäärä 224. Novellikokoelma #10

Rex Stoutin Nero Wolfe -kokoelma And Four to Go sisältää juhlapäivätarinat Christmas Party, Easter Party ja  Fourth of July Picnic sekä tarinan Murder is no Joke. Teoksessa on kirjailija  Jane Haddamin (1951-2019) alkusanat, jossa hän kertoo, että Rex Stout oli toiminut pankkiirina. Tästä en löytänyt vahvistusta, mutta Stout lisenssoi koulujen säästösysteemin. Haddamin mielestä Stout oli nero. Stout oli mies, kuten Nero Wolfe ja Archie Goodwin. Haddam kertoo ottaneensa naisetsivä hahmoonsa piirteitä Archie Goodwinista.

Christmas Party (1957) sivumäärä 70.
Nero Wolfe ilmoittaa apulaiselleen Archie Goodwinille, että haluaa perjantaina miljonäärin ja orkeideakasvattaja Lewis Hewitin luo Long Islandille, koska tämän vieraana on Englannin paras orkideojen risteyttäjä Thompson. Archie purnaa, hän on ilmoittanut omasta menostaan jo alkuviikolla. Archie on luvannut morsiamelleen Margot Dickeylle, että hän osallistuu Dickeyn työpaikan Bottweilin firman joulujuhliin 21.12.1957.  Archiella on näyttää avioliittolupa. Nero Wolfe mainitsee Lily Rowanin ilman vastakaikua. Perjantaina Nero Wolfe suuntaa Long Islandille, ja kun Archie menee juhliin. 

Myös Nero Wolfe tuntee Bottweilin, kun tämä palkkasi Wolfen muutamia kuukausia sitten. 

Ulkona sataa lunta. Margot Dickey työskentelee Kurt Bottweilin yrityksessä. Botweilin juhlissa ovat yrityksestä liiketoimintajohtaja Alfred Kiernan, Emil Hatch, toimiston vastaanotosta Cherry Quon, leskirouva Perry Porter Jerome poikansa Leon kanssa, joka on nuori playboy, joka tuhlaa äitinsä rahoja, rahoja joita myös Bottweillin yritys tarvitsee, rouvalla ja Bottweililla on suhde? Juhlissa Joulupukki on baarimikkona. Jengi siemailee drinkkejä ja puhelee. Margot ei halua naimisiin Archien kanssa (vaan Bottweilin kanssa). Avioliittolupa on revitty. Maljojen aika. Muut juovat shamppanjaa ja Bottweill Pernodia. Bottweill kaatuu ja hänen suustaan tulee vaahtoa. Pernodissa on ollut syanidia. Bottweill on murhattu. Joulupukista on jäljellä vain rekvisiitta.

###

Tämä on yllättävä juttu, en paljasta murhaajaa enkä motiivia, mutta eräitä muita seikkoja. Joulupukki oli Nero Wolfe, joka otti hatkat, koska ei halunnut olla paikalla, kun poliisi tulee paikalle. Nero Wolfella oli omat motiivinsa olla läsnä, jotka liittyvät Archien suhteeseen, Nero Wolfe aavisti, että avioliittolupaus ei ole aito. Tosin Archie Goodwin tiesi sen, koska Margot kertoi sen Archielle. Margotin motiivi oli saada Bottweill sitoutumaan häneen, sillä Bottweilillä oli ilmeisesti sutinaa muidenkin kanssa.  Rouva Jerome oli antanut Bottweilille (tai sijoittanut yritykseen) peräti 500 000 dollaria! Bottweill sutinoi lesken kanssa mutta oli iskenyt silmänsä myös Cherry Quoniin, joka väittää olevansa neitsyt. Aikamoinen vyyhti, jonka selvittelyyn osallistuu myös Saul Panzer.

Koska Archie Goodwin hoitaa Nero Wolfen käytännön asiat, niin Archie aliarvioi Nero Wolfen kyvyt tarvittaessa ottaa myös käytännön asiat hallintaan. 

Nero Wolfea yritetään kiristää ja hänelle yritetään syöttää pajunköyttä, kuka murhaaja on. Wolfe välttää ansat. Kiintoisa tarina.

###

Easter Parade (1957) 49 sivua.
Nero Wolfe on kateellinen, koska miljonääri Millard Bynoe on onnistunut huhujen mukaan risteyttämään vaaleanpunaisen Vanda-orkidean. Hän ei usko tapahtunutta ja pyytää palvelusta Archie Goodwiniltä. (Wolfe ilmoittaa että voi pyytää palvelusta vain neljältä henkilöltä, joista Archie on yksi, Orrie Cather sen sijaan ei ole yksi, joten päättelen, että Saul Panzer ja Fred Durkin ovat kaksi, mutta neljäs jää minulle arvioitukseksi, Marko Vuckic tai tohtori  Vollmer on neljäs?).

Rouva Bynoe pitää New Yorkin Pääsiäisparaatissa orkideaa vaatteissaan. Archie palkkaa Tabbyn pöllimään kukan. Archie menee itse valokuvaamaan tilaisuutta, jos kukkaa ei saada. Pölliminen lopulta onnistuu, kun rouva lyyhistyy maahan.

Myöhemmin ilmenee, että rouva on kuollut. Tabby "vaatii" turvapaikkaa ja on 10 dollarin päiväpalkkaa vastaan Nero Wolfen luona täysihoidossa syöden ja pelaillen pool-bijardia, joskin Nero Wolfe selvittää murhan ripeästi.

Kyse on stryktiinistä, joka on annettu neulalla (en kerro tarkemmin). Todisteet Nero Wolfe saa Archie Goodwinin ottamista valokuvista.

Murhan jälkeen tarkastaja Cramer tulee räyhäämään Wolfen Kivilinnaan. Cramer on päätellyt oikein, että Archie Goodwin ei ollut sattumalta paikalla, ja että Wolfella on yhteys myös orkidean katoamiseen. Millard Bynoe haluaa palkata Nero Wolfen,  apupoikana hänellä on säätiön asiamies Henry Frimm, joka epäilee murhasta valokuvaaja Iris Innesiä, vaikka paikalla oli liuta muita kuvaajia Joseph Herrick, Augustus Pizzi ja Alan Geiss. Fromm ja Innes olivat aiemmin sutinoineet keskenään, mutta eronneet, Innes kantoi Frimmin mukaan kaunaa rouva Bynoelle. Millar Bynoen motiivi on puhdistaa vaimonsa maine ja sen saa tehdä Nero Wolfe.

Fourth of July Picnic 1957, 50 sivua.
Ravintolatyöntekijöiden ammattiliitto (paikallinen PAM) pitää Itsenäisyyspäivänä (heinäkuun neljäs) piknikin Long Islandilla ulkona niityllä. Osallistujia on tuhansia. Nero Wolfen vanhin ja paras ystävä Marko Vuckic (kuoli kirjassa Mustan Vuoren varjossa) testamenttasi Rustermanin ravintolan omistuksensa  henkilökunnalle, jota johtaa Felix. Nero Wolfe on kuitenkin ravintolan "asiamies", joka viime kädessä siunaa henkilöstön ratkaisut. Nero Wolfe on tilaisuuden kunniapuhujana. Yksi motiivi on se, että hänen kokkiaan Fritz Brenneriä, joka avustaa joskus Rustermanissa, ei houkutella liittoon.

Archie Goodwin kuskaa autolla Nero Wolfen paikalle, jossa Flora Korby järjestelee tilaisuutta, hänen isänsä James Korby on liiton puheenjohtaja. Juhlien pääorganisaattori Phil Holt on huonovointinen ja makaa yhdessä teltassa, lääkäri epäilee syötyjä etanoita vaivojen syyksi.

Wolfe ja Archie odottavat Wolfen vuoroa puhua, James Korby aloittaa puheet sitten ravintola Churchillin kastikekokki Paul Rago, sitten viinin ja ruuan maahantuoja H. L. Griffin ja tv-esiintyjä Dick Veter  ennen Wolfen vuoroa. Archie havaitsee puheiden aikana, että Phil Holt on kuollut, tapettu veitsellä. Wolfe haluaisi kotiin, koska poliisi tulee kuulustelemaan kaikkia eikä Wolfe halua olla muuta kuin kotilinnassaan. Wolfe päättää kuitenkin puhua Archien kerrottua, että poliisi kuulee Wolfea joka tapauksessa. Flora Korby näkee ruumiin ja alkaa huutaa. Archie on kuulustellut paikalla seissyttä Anna Banauta. Annan mies on Zollerin ravintolavastaava. Kuten arvata saattaa piirisyyttäjä on Wolfen ja Archien kimpussa, mutta he pääsevät kotiinsa, mutta vangitsemisen uhka on ilmassa (todisteiden salaamisesta). Nero Wolfe turvautuu Saul Panzerin apuun ja loppuselvittelyt käydään Panzerin asunnossa, jonne Nero Wolfe ja Archie Goodwin ovat livahtaneet. Syyllinen lankeaa Wolfen ansaan. Jutussa annetaan ymmärtää, että Panzer on poikamies, joissain kirjoissa puhutaan hänen vaimostaan ja joissain myös lapsista.

Murder is no Joke, 1958, sivumäärä 52.
Nero Wolfen luo tulee "huolestunut"  Flora Gallant. Hän on muuttanut Ranskasta 1937 Yhdysvaltoihin. Hänen veljensä vaatesuunnittelija muutti maahan 1945 vaihtaen nimensä Alec Gallantiksi ja löi itsensä läpi syysmallistolla 1953. Flora kuvailee Alecia poikamieheksi, joka ymmärtää naiskauneutta,ja on tähti. Yritys on laajentunut ja avainhenkilöitä ovat Carl Drew, Anita Prince ja Emmy Thorne. Yrityksellä menee tai meni hyvin, Noin vuosi sitten firmaan tuli Bianca Voss, jolle Alec teki ilmaiseksi upean puvun. Seuraavaksi Bianca saa huoneen firmasta ja nyt hän työntää nokkansa jokaiseen asiaan. Bianca pyytää Wolfea tuhoamaan Biancan. Bianca on tullut Euroopasta, mutta ei ole ranskalainen aksentista päätellen, eikä  hänkään esiinny omalla  nimellään. Onko hän laittomasti maassa? Flora tarjoaa 100 dollaria, josta Nero Wolfelle jää tuloveron jälkeen 60 dollaria, jos Nero Wolfe soittaa Biancalle. Flora pyörittää  numeroon,ja Bianca on toimistolla, jonne Flora soittaa. Kuuluu puhetta, törmäys ja korinaa. Archie soittaa Gallatin firmaan ystävänä ja sanoo  Carl Drewille olevansa John H. Watson. (Tohtori Watson!). Bianca on tapettu, lyöty paperipainolla päähän.

Seuraavana päivänä lehdessä on juttu Bianca Vossin murhasta, mutta myös muotiliikkeen asiakkaan ja mannekiinin näyttelijä Sarah Yaren itsemurhasta.

Wolfe selvittää syyllisen molempiin murhiin. Taustalla on Ranskan vastarintaliikettä, petosta jotka ovat vain osittaismotiiveja. 

Tämä Murder is no Joke on hyvä lyhyt juttu.

Viihdyttävä kokoelma.

*****

Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit bloggauksiini. Dekkareiden (33) lisäksi Nero Wolfe tarinoita julkaistiin noin 70-100-sivuisina, ja niitä on koottu novellikokoelmiin, joista (vain) kaksi on suomennettu, mutta niitäoli neljätoista, joista alla lista.

Novellikokoelmat

1. Black Orchids 1942
2. Not Quite Dead Enough, 1944. suomennettu Ei aivan tarpeeksi kuollut, Jännityksen mestarit 61.
3. Trouble in Triplicate 1949
4. Three Doors to Death / Door to Death 1950

5. Curtains for Three 1951
6. Triple Jeopardy 1952
7. Three Men Out 1954
8. Three Witnesses 1956
9. Three For the Chair, 1957 Liian monta etsivää, Jännityksen mestarit 67.
10. And Four to Go  1958
11. Three at Wolfe's Door 1960
12. Homicide Trinity 1962
13. Trio for Blunt Instruments 1964
14. Death Times Three 1985