Minna Canth: Spiritistinen istunto

 

Minna Canth: Spiritistinen istunto, ilveily yhdessä näytöksessä, 1894.

Minna Canthin näytelmä Spiritistinen istunto on kevyt ja Canthin tuotannossa hauska, ei siis ankea.

Näytelmän keskuhahmo on nuori nainen neiti Helmi Vesterholm, joka asuu tätinsä rouva Tallqvistin luona. Helmi on mieltynyt ylioppilas  Renne Hammariin, josta täti ei pidä, koska tämä ei usko spiritismiin. Täti sen sijaan on hurahtanut istuntoihin, joita vetää Amerikasta tullut herra Orell. Näytelmä on lyhyt ja se alkaa, kun  Helmi ja palvelijatar Liisa leipovat. Liisa on näkevinään enteitä aviosta, mutta Helmi kertoo tädin penseydestä Renneä kohtaan. Täti haluaa naittaa Helmin meedio Orellille.

Spritististä istuntoa johtaa herra Orell ja joukkio koostuu emännän ystävistä. Istunnossa käsitellään kihloja. Helmin täti haluaa tietää, onko Helmi salakihloissa. Herra Orellilla on siis oma kiinnostus Helmiä kohtaan.  "Henki" tulee peliin ja antaa myönteisen vastauksen kihlaukseen  ja saa lupauksen, ettei täti vastusta sitä, kun henkilö tulee esittelemään itsensä.

Renne Hammar oli ilveillyt istunnon henkenä mutta saa helmen omakseen eli Helmin. Orell jää nuolemaan näppejään.

Hyvää Minna Canthin päivää.

*****

Minna Canth (1844-1897) oli kuuluisa näytelmäkirjailija, jota liputetaan tänään. Canth bloggauksiani löytyy täältä

Minna Canth: Sylvi

 

Minna Canth: Sylvi,  näytelmä (4 näytöksinen) 1893  kirjan kansi on imuroitu Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelusta.

Minna Canth (1844-1897) oli kuulu näytelmäkirjailija, joka teoksissaan käsitteli naisen asemaa perheessä, lapsena, aviolitossa ja sen ulkopuolella, ja köyhyyttä.
Minna Canth bloggauksiani: Anna Liisa, Papin perhe, Köyhää kansaa, Murtovarkaus, Hanna, Salakari ja Työmiehen vaimo.

Sylvi-näytelmä käsittelee naisen asemaa, se on tragedia, joka perustuu tositapahtumiin eli 1892 tapahtui lehtori Ferdinand Sainion murha strykniinillä. Tositapahtuma (ylen juttuun linkki) tuntuu olevan paljon mehukkaampi, eli Ferdinandin vaimo Aina oli itse tilannut myrkyn, miehellä oli henkivakuutus ja Ainalla suhde oli lyseon oppilaaseen. 

Minna Canth kirjoitti Sylvi-näytelmän ruotsiksi, kun suomenkielisistä näytelmistä tuli nuivaa palautetta,

Sylvi näytelmään: Alkuun esitellään nuori arviolta 18-vuotias Sylvi ja hänen iäkäs miehensä Aksel, arviolta 45-vuotias. Sylvi tulee puhumaan miehensä Akselin kanssa, jolla "tärkeää tekemistä". Sylvillä on asia, jota loppupelissä ei sillä istumalla kysykään. Sylvi puhuu Akselista puhuu holhooja-setänä. Aksel on ollut orvon Sylvin holhooja ja nyt aviomies. Alkutahdeissa ilmenee, että Akselilla on stryktiiniä kapseleissa kettujen tappamiseksi.

Sylvi pyytää viikkoa, että Aksel olisi virkavapaalla, Työnarkomaani Akselille sekään ei käy, Aksel on lakimies ja ilmeisesti notaari. Sylvi haluaisi olla miehensä kanssa. Aksel ehdottaa vieraita ja päädytään arkkitehti Viktor Hovingiin. Sylvi tuntee sisaren Alma Hovingin. Itse asiassa myös Viktor on Sylvin lapsuuden ystävä ja rakastettu, 

Viktor ja Sylvi tapaavat ja tuntevat vetoa toisiinsa, heti he ovat sokkosilla ja karkeloivat. Viktorin sisar Alma yrittää toppuutella, johon Sylvi sanoo: "Sama se on, sanotaanko sinua siksi tai ei, se sinä kumminkin olet; sillä sinä olet yksi noita täydellisiä, vanhurskaita ja siveitä ihmisiä, jotka eivät koskaan erehdy, eivät koskaan tee mitään tyhmyyksiä, ja jotka eivät milloinkaan maailmassa ole olleet lapsina".

Toisessa näytöksessä kuvataan illan tanssiaisia, jossa Viktor ja Sylvi ovat liimautuneina toisiinsa. Alma Viktorin sisko paheksuu paria, ja yrittää puhua järkeä Viktorille. Myös Karin Löfberg, josta Viktor on ollut kiinnostunut, koittaa kiilata väliin. 

Sylvi on aivan tunteidensa vallassa: Mutta minä en rakasta Akselia, minä rakastan ainoastaan sinua. 

Johon Viktor: "Hän erottaisi meidät ijäksi päiviksi, emme saisi enää koskaan tavata toisiamme."

Tanssiaisissa on muitakin henkilöitä ja Alma sanoo luutnantti Harlinille: " Minä tahdon rakastaa ja olla rakastettu". Alma rohkaisee Harlinia hakemaan Karinia tanssiin. Alma sanoo Viktorille, että uskoo, että Karin haluaa riistää Viktorin häneltä. Sylvi sanoo Karinille, että Viktor ei ole pikiintynyt Kariniin.

Kolmas näytös on Sylvin ja Akselin tuvassa, Sylvi kyselee avioerosta Akselilta. Aksel kertoo, että ei päästä Sylviä "Silloinhan vasta sulkisinkin pikku sirkkuni oikein häkkiin. Kas niin, ole nyt vaiti, kissimirri, ja anna minun kirjoittaa". Aksel aliarvioi Sylviä.: "Jaha—nyt saat kernaasti jatkaa, kun et vaan puhele tuonlaisia tyhmyyksiä, sillä niitä en totisesti tahdo kuunnella". Aksel kehottaa rouvaansa opettelemaan hoitamaan talousasioita.

Alma tulee puhumaan Sylvin kanssa. Sylvi vannoo rakkauttaa Viktoriin , ja soimaa Almaa, että kaikki ovat liitossa häntä vastaan. Karin on vapaa ja rikas, se on Sylvin suurin pelko. Viktor sanoo Sylville, olet toisen vaimo. Karin ja Elin yrittävät saada Sylviä tolkkuihinsa, kuten aviomies Akselkin.

Aksel: Mitäkö tahdon? Hyväillä sinua vähän. En muuta mitään. Enhän ole saanut sinulta yhtä ainoata suukkosta koko päivänä. Ajatteles, en yhtä ainoata! Enkä eilen illallakaan. Sinä olit niin läpi väsynyt, etten raskinut sinua häiritä. Mutta tänäinpä minä vaadinkin vahingon korvausta. (Katsoo häneen.) Oma pikku vaimoni! Tiedätkös,—sinä olit niin ihmeen suloinen eilen tanssiaisissa. Eipä kumma, että herrat tulivat vähän päästä pyörälle. Tuneberg ja Brun koettivat saada minua mustasukkaiseksi, mutta kas, siinäpä he eivät onnistuneet—ei vähän vähääkään. Antaa heidän liehakoida, arvelin minä, mitäs se minua liikuttaa. Ihailkoot vaan minun pikku sirkkustani niin paljon kuin tahtovat, minun hän on kumminkin ja minun omanani hän pysyy kaikissa tapauksissa. Kas niin, kissimirri, hyppää nyt tänne polvelleni, niin saan sinua hieman puristaa. Sitten menen vielä vähäisen nukkumaan ennen päivällistä. No—? Sylvi vetäytyy: "En tule".  Anna minun olla. Minä en kumminkaan suutele sinua enää koskaan. Aksel suutelee Sylviä väkisin. Aksel poistuu.

Sylvi laittaa kaksi strykniinikapselia miehensä lasiin. Aksel kuolee.

Neljäs näytös on vankilassa. Tosielämässä Ferdinandin vaimo sai neljä vuotta, näytelmässä Sylvi sai kuolemantuomion, joka muutettiin elinkautiseksi.

Alma ja Karin ja myöhemmin Viktor vierailevat vankilassa. Viktor on kihloissa Karinin kanssa. Näytelmä päättyy sekavan Sylvin huutoihin:
"Ota pikku sirkkunen syliin. Ja varo,—varo, varo, ettei hän putoo! (Kiihkeämmin.) Aksel, holhooja-setä, etkö kuule—minä se olen, pikku kissimirri—Aksel, ota sirkkunen syliin!" (Putoo tiedottomana maahan.)

Tämä oli hieman toisenlainen, aika kiihkeä näytelmä, mutta sopii Minna Canthin tyyliin.

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää.

Minna Canth: Roinilan talossa

 

Minna Canth: Roinilan talossa, näytelmä, Porvoo 1885. Kuva on Kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta.

Roinilan talossa on Minna Canthin perinteinen draama, mutta myös romanttinen näytelmä, joka filmattiin vuonna 1935. Filmin ohjasi Erkki Karu  ja yhdessä pääosassa oli Rauni Luoma.

Roinilalla on talo ja kaksi aikuistuvaa lasta Eero ja Anna, talossa on nuori pehtoori Mauno ja nuori neiti Elli, joka hoitaa talon lehmiä. Elli on ollut Ojalan sedän kasvatti. Ojala testamenttasi talon Ellille, mutta testamentti on kateissa ja talo on Ollin, joka on  Ojalan veljenpoika. Ollilla on paljon asiaa Matille, joka on tukkilainen. 

Alkukohtauksessa Olli, Matti, ja Eero pelaavat kyläläisten kanssa korttia, jossa Olli häviää.  Anna keinuu ja Mauno katselee Annaa. Elli paimentaa lehmiä. Olli on kateellinen Maunolle, sillä hän haluaisi Annan vaimokseen. Olli inhoaa myös Elliä. Anna tuntee vetoa Maunoon, mutta empii, sillä epäilee Maunon todellisia tunteita. Hän luulee, että Mauno on kiinnostunut Ellistä. Olli, Eero ja Anna ovat talollisia ja tilallisia. Mauno ja Elli ovat palvelijoita. Eero taas piirittää Elliä. Elliä ahdistaa Eeron innokkuus. 

Näytelmä on siis hyvin perinteinen, vaikeuksien kautta onnelliseen lopputulokseen. Näytelmässä on  myös lauluja, osa on kuopiolaisen Kustaa Killisen (1849-1922), joka oli myös kansanedustaja.

Minna Canth käsittelee näytelmässä luokkaeroja, eli Mauno ja Elli ovat palvelijoita, Eero ja Anna ovat talollisen lapsia. Eero rakastaa Elliä ja Anna tajuaa (lopussa), että rakastaa Maunoa. 

Jatkossa juonipaljastuksia. Rakastavaisten onnen tielle kasaantuu paljon ongelmia. Olli, joka on maksanut Matille testamentin hävittämisestä, kieroilee Roinilan isännältä Annaa vaimoksi. Mauno potkitaan Roinilasta pois. Kun Eerokin "katoaa", ja lakki löytyy joesta, etsitään Maunoa epäiltynä Eeron murhasta. Olli porskuttaa häitä odotellen. Mauno saadaan kiinni, ja häntä ollaan viemässä nimismiehen pahnoille, mutta paikalle saapuu Eero, jolla on hallussaan kadonnut testamentti. Eero kihlaa Ellin ja Anna sydämensä valitun Maunon.

Elli ei  aivan heti lämpene Eerolle, tai "lämpenee"  Eeron jutuille. Eero on kysynyt, oliko Ellillä häntä ikävä päästää sammakon suustaan:"Mies on luotu liikkuvaksi, vaimo pirtin vartijaksi., etkö sitä tiedä, Elli?" Elli säilyttää malttinsa ja tokaiseen: "Ja oletko sinäkin jo muka mies olevinasi?"
Eero: Katsopa minua vähäisen, tyttö—enköstä jo mieheltä näytä?
Elli: Miehen mitta, miehen määrä, mutta ei vielä miehen mieltä päässä.
Eero: Mistä sen tiedät?
Elli: Siitä kun et ollenkaan meidän huoliamme ajatellut matkalle lähteissäsi.
Eero: Turhaa huolta. Jumala suojelee kaikkia matkamiehiä, paitsi viinan vetäjiä.
Roinila: Mutta leikkipuhe sikseen ja tee meille tiliä töistäsi, poika. Mitä oli sinulla kaupungissa tekemistä?
Eero: No, kas! Ojala vainajan testamentin kävin sieltä hakemassa.Tuossa se on.

Loppu hyvin kaikki hyvin. 

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää.

****
Minna Canth (1844-1897) käsittelee teoksissaan usein naisen asemaa perheessä, lapsena, aviolitossa ja sen ulkopuolella, ja köyhyyttä.
Minna Canth bloggauksiani: Anna Liisa, Papin perhe, Köyhää kansaa, Murtovarkaus, Hanna, Salakari ja Työmiehen vaimo.

Minna Canth: Agnes

Minna Canth: Agnes, 1892.

Minna Canthin Agnes on pitkä novelli, joka kertoo Agnes Wertherin vierailusta pikkukaupungissa. Tarinan minäkertoja on Liisi Reijola, jonka luokalla Agnes oli ollut. Liisi ihaili Agnesia, joka oli nätti ja hyväkäytöksinen. Huhutaan, että Agnes on mennyt ruhtinattarelle seuranaiseksi Pietariin ja liikkuu seurapiireissä. Liisi on mennyt naimisiin ja saanut kolme lasta Antti (4 v), ja Aino sekä Lyyli. Liisin mies Antti on asioitsija (ei talonpoika, kuten jossain väitetään Anttia kyllä verrataan talonpojaksi).

Juoni on hyvin yksinkertainen. Agnes on pitkästynyt, ja vähättelee pikku paikkakunnan nurkkakuntaisuutta, suomalaisuusaatetta, ja kehuu oopperaa. Agnes vierailee Reijoloilla ja  kiusoittelee Anttia, joka ihastuu Agnesiin. He alkavat viettää aikaa hyvin intensiivisesti. Liisi tunnistaa itsessään mustasukkaisuutta ja raivoa. Antti ja Agnes tekevät ratsastusretkiä, ja veneilevät. Liisin mustasukkaisuus kasvaa. Hän kuitenkin näyttää rajoja Antille. Antti tuskin pääsee Agnesin kanssa intiimimpään kanssakäymiseen. Agnes pitkästyy. Liisi tapaa Agnesin, joka röyhistelee elämäntavallaan. Hän ottaa kenet haluaa, ja elää hetkessä. Hän kehuu, että Pietarissa oleva mies elättää hänet, ja he lähtevät Italiaan. Naimisiin ei olla menossa, koska mies on jo naimisissa. Agnesin mielestä Liisi on tekopyhä moralisti. Liisi ei suutu, vaan ihmettelee, miksi Agnesilla ei ole ystäviä, ja miksi hän elää kuin elää.

Liisi: "Agnes, eikö sinulla enää ole muistoakaan jäljellä entisistä oikeuden käsitteistä?".
Agnes: "Sanopas, hyvä moralisti, eroanko suurestikin niistä naisista, jotka pitävät itseään miltei pyhimyksinä siveellisessä suhteessa? Minä otan vaan niin kauvan kuin minulle vapaasta tahdosta annetaan, he taas valvovat etuaan ja vaativat että mies sitoutuu heitä elättämään koko ikänsä, vaikk'ei hän enää heistä välittäisi rahtuakaan. Sehän minusta taas todenperästä häpeällistä olisikin."

Novellin jännite on se, saako Agnes Antin pään sekaisin, ja saa, mutta Liisin reaktio saa Antin tolkkuun, Agnes pitkästyy. Isompi teema on kahden erilaisen naisen Liisin ja Agnesin kohtaaminen. Agnes on nätti, tyylikäs maailmaa nähnyt kaunotar. Liisi on kolmen lapsen perheen äiti. Agnes on itsevarma, mutta sisämmässään tyhjä. Liisi kokee elämän rikkautta, ja näkee elämän merkityksellisyyden. Luultavasti Agnesilla ja Antilla ei ole fyysistä suhdetta, hehän eivät ole lainkaan samalla tasolla. Vaikka Antti olisi päässyt Agnesin pesälle, luultavasti Liisi olisi antanut Antille senkin anteeksi. Agnes on hyvin kopea, ylimielinen ja ilkeä. Liisi on vilpitön, ja vieraanvarainen, vaikka Agnes leikkii hänen aviomiehellään. Liisi tajuaa, että Agnes on pinnallinen seurapiirihuora ja hän arvokas kotirouva.

Kelpo novelli.

****
Minna Canth (1844 - 1897) syntyi Tampereelle 19.3 ja oli nimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson. Minna Canth avioitui ja hänellä oli seitsemän lasta. Canth jäi leskeksi 1879, ja julkaisi esikoisnäytelmänsä Murtovarkaus 1883,  ja kuoli 53-vuotiaana sydänkohtaukseen vuonna 1897.

Minna Canth käsittelee teoksissaan usein naisen asemaa aviolitossa ja sen ulkopuolella, ja köyhyyttä.

Elämme nyt 19.3.2020 pandemia-aallon alkutahteja. Tartuntataudit Minna Canthin aikana olivat yleisiä ja tappavia, varsinkin katovuosina kuolinsyitä olivat keuhkotauti, isorokko, tuhkarokko, lavantauti, punatauti, pilkkukuume ja kurkkumätä. Vuonna 1868 kuoli 137 700 suomalaista pelkästään toukokuussa kuoli 25 200 suomalaista, väkiluku oli 1867 1,8 miljoonaa asukasta. Toisen maailmansodan kynnyksellä 1930-luvulla miesten keski-ikä oli 53 vuotta ja naisten 59 vuotta.

Minna Canth bloggauksiani
Anna Liisa TÄÄLLÄ

Työmiehen vaimo  TÄÄLLÄ
Papin perhe TÄÄLLÄ
Köyhää kansaa TÄÄLLÄ
Hanna TÄÄLLÄ

Salakari Täällä