Uderzo ja Goscinny: Umpah-pah -sarja

R. Goscinny ja A. Uderzo: UMPAH-PAH, Oumpah-Pah L' Integrale 2011, suomennos Outi Valli, Egmont-kustannus 2014, sivumäärä 189.

Umpah-pah on Uderzon ja Goscinnyn intiaaniaiheinen nuoruuden työ 1950-luvun lopusta ja 1960-luvun alusta. Ensimmäiset vedokset tehtiin jo vuonna 1951. Siinä perinteinen Umpah-pah oli intiaani nykyajassa, tätä yritettiin USA:n markkinoille. Umpah-pah teki uuden tulemisensa keväällä 1958 Euroopassa, jolloin sarja sijoitettiin 1700-luvulle. Umpah-pah kuuluu shava-shava heimoon, jonka päällikkö on Yrmeä biisoni ja poppamies on Puhiseva Puhveli. Toinen päähenkilö on peloton ja heiveröinen ranskalainen kreivi Olvin Janoisin.

Kiinnostavinta on verrata Umpahpahin tekstiä ja kuvitusta Asterixiin. Intiaanikylä ja valkoisten leiri on tutusti piirretty. Umpah-pahissa on paljon gallialaista. Kertomuksessa metsän eläimet, vangitsemiset ja metsäretket on toteutettu tunnistettavalla tavalla. Otin albumista muutamia valokuvia ja yhdistelin niitä kollaasiksi. Oikeassa albumissa kuvitus on hienompaa, mutta Uderzon tyylin erottaa hyvin selvästi. Metsäneläimet pakenevat, on kukko-huumoria, kylien miljöö, varuskunnat, laivat, laivataistelut ja jopa hevoset tunnistaa, niitä on minusta edelleen jalostettu Asterixeihin. 

Päänahan metsästäjät avaa Umpah-pah -seikkailusarjan. Albumeja on viisi ja ne ovat noin kolmenkymmenen sivun mittaisia ja hyvin hauskoja seikkailuja, jotka jalostuvat tarinan edetessä.

Olvin Janoisin, kreivi ja kadetti saapuu Amerikkaan. Hän on liian innokas, ja avuttoman tohelo, mutta reipas ja suora. Olvin Janoisin lähtee kartoittamaan yksin lähiseutua, mutta hän joutuu ison intiaanin Umpah-pahin vangiksi. Intiaani ihmettelee valkoisen miehen peruukkia ja puhuu tuplapäänahasta. Umpah-pah vie Tuplapäänahan leiriin. Neuvottelujen ja kokeiden jälkeen juonitteluista huolimatta Umpah-pah saa vangin omakseen. Siitä alkaa Umpah-pahin ja Olvin Janoisinin ystävyys, joka on yksi sarjan kantavista teemoista. Ystävykset matkaavat ranskalaisten linnakkeelle ja selviävät latuskajaloista ja biisoneista ehjin nahoin.

Toinen albumi Latuskajalat sotapolulla jatkaa seikkailua. Umpah-pah saapuu leiriinsä ja neuvottelee latuskajalkojen kanssa, jotka nimittävät shavashavoja koiriksi, Umpah-pah toteaa, että niin latuskajalatkin. Syntyy välien selvittely, jonka aikana Olvin Janoisin joutuu latuskajalkojen vangiksi. Kansikuva kertoo, että häntä pelastamaan tullut Umpah-pah jää vangiksi, mutta pääsevät luonnollisesti pois. Lopun taistelukohtauksien jälkeen poltetaan rauhanpiippua.

Kolmannessa albumissa Merirosvoja näköpiirissä Umpah-pah tutustuu varuskunnassa hevoseen. Hän ratsastaa kouluratsastushevosella, joka valittelee siirtomaihin lähtemistä.  -heimo haluaa hevosia, joten Umpah-pah lähtee laivalla Olvin kanssa Ranskaan. Merirosvot yllättävät ranskalaiset. Taistelua kestää varsin pitkään, mutta Umppis selviytyy merirosvoista, jotka vangitaan ja viedään Ranskaan, jonne siis päädytään. Merirosvot ovat vakituisia vierailijoita myös Asterix-albumeissa.

Neljäs tarina Salainen tehtävä jatkuu edellisestä albumista. Toverukset ovat Ranskassa, missä Olvin Janoisin saa kuninkaalta tehtävän tai viestin joka pitää kuljettaa Ranskan halki satamaan ja edelleen uudelle mantereelle. Viestin perässä on muitakin, ja viesti varastetaan ja Olvin Janoisin vangitaan. Umpah-pah pitää kiinni syyllistä kansikuvassakin , joka on yksi hovin hännystelijöistä. Albumi on juoneltaan varsin hyvä.

Viimeisessä eli viidennessä albumissa Petolliset silmäpussit Umpah-pah ja Olvin Janoisin saapuvat Amerikkaan kuninkaan viesti mukanaan. Preussi on julistanut sodan Ranskalle, preussilaiset haluavat osansa siirtomaista. Albumin hauskuus kumpuaa preussilaisten ja ranskalaisten eroista. Mitään historiallista todellisuuspohjaa tarinalla ei ole. Ranskalaisten apuna ovat shavashavat ja preussilaiset liittoutuvat petollisten silmäpussien kanssa. Shava-shavat alkavat sarjan edetessä muistuttaa yhä enemmän tunnettuja gallialaisia. Umpah-pah on henkilöhahmona jotain Obelixin ja Asterixin väliltä.
Ranskalaiset jäävät niskan päälle ja rauhanpiippua poltellaan. Rauha tosiaan ehkä piankin rakoilee, sillä serkukset eli kuninkaat Ranskasta ja Preussista pelaavat korttia ja ajautuvat sanaharkkaan.

Umpah-pah -sarja on Uderzon ja Goscinnyn "nuoruuden luomus, Uderzo täytti huhtikuussa 1958 jo 31 vuotta ja Goscinny oli huhtikuussa 1958 myös 31-vuotias! Sarja kiinnostaa erityisesti Uderzon, Goscinnyn ja Asterixin ystäviä. Umpah-pah sijoittuu 1700-luvulle samoihin aikoihin kuin J.Fenimore Cooperin Nahkasukka -sarja, jonka kirjoja ovat bloggaamani Viimeinen mohikaani ja Haukansilmä. Fenimore Cooper on ollut yksi Goscinnyn "taustalähteistä".

****
Maija on ollut Umpahpahien keskellä näin.

Asterix seikkailee: Jumaltenrannan nousu ja tuho

Asterix seikkailee: Jumaltenrannan nousu ja tuho, teksti Goscinny, kuvat Uderzo, alkuteos Le Domaine des Dieux 1971, ilmestynyt suomeksi 1972, suomentaja Jorma Kapari, Sanomaosakeyhtiö Helsinki, sivumäärä 48.

Tiivistys Asterix-sarjasta:

Asterixin päähahmot ovat Asterix, Obelix ja tietäjä Akvavitix. Kylän johtotrion muodostaa kolme poikamiestä, sen sijaan kylän "oikea" päällikkö Aladobix ja hänen vallanhimoinen vaimonsa Smirgeline jäävät seremoniamestarien tasolle. Kylän vanhin on Senilix, jolla on komea ja kateellinen vaimo. Kylän bardi Trubadurixin suu tukitaan ja kädet sidotaan, jos hän yrittää musisoida. Kalakauppias Amaryllix myy muiden mielestä ”mätää” kalaa, ja hänen vaimonsa Jelousubmarine on myös kateellinen. Seppä Caravellix vinoilee usein kalasta eikä pidä musiikista. Idefix on Obelixin pikku koira.

Valta on tärkeä teema Asterixissa, koska se toistuu joka albumissa. Caesar ei pysty valloittamaan pientä gallialaista kylää sen yhtenäisyyden vuoksi. Yhtenäisyys on yhtä tärkeä voima kuin taikajuoma, jota Akvavitix viisaasti keittää vain itse. Caesar (Goscinnyn ja Uderzon hahmo) sietää pikku kapinakylää, koska Asterix ja Obelix ovat rehellisiä ja yhtenäisiä eivätkä juonittele mitään Caesarin valtaa vastaan. Caesarkin toki kaikkensa koittaa ja lähinnä onnistumista on ne kerrat, jolloin Riidankylväjä kylvää epäsopua ja Jumalten ranta tuo kapitalismin ja inflaation ja kateuden kylään, näistä alempana lisää.

Jumaltenrannan nousu ja tuho -albumissa Julius Caesar on päättänyt kukistaa pienen kapinoivan gallialaisen kylän rakentamalla sen ympärille Jumaltenrannan hienon asuinkaupungin. Lupaava arkkitehti Dodekaedrius saa tehtävän. Miten kyläläiset ja Asterix, Obelix ja Akvavitix suhtautuvat hankkeeseen?

Aluksi roomalaiset yrittävät orjineen kaataa metsää, mutta tietäjä Akvavitixin taikaterhojen avulla puut istutetaan uudestaan. Lopulta Jumaltenranta rakennetaan ja asukkaat muuttavat. He alkavat asioida gallialaisessa kylässä, jonne tulee markkinatalous. Kalakauppias Amaryllix on otettu kysynnästä ja nostaa hintoja, samoin tekee kylän seppä Caravellix. Kysyntä luo tarjontaa, ja nousukautena kyläläiset näkevät rikastumisen mahdollisuuksia. Markkinatalous ja ahneus hajottavat kylän yhteishenkeä.

Kansikuva kertoo olennaisen Asterix murjottaa. Tämä lienee ainoita alkuperäisiä Asterixeja, joissa Asterix on jotenkin raiteiltaan

Sivulla 34 on ruutuja, joissa Asterix heittää ostamansa kalan Amaryllixin naamaan, jonka yleensä tekee Caravellix, jota Asterix lyö. Olen näytteessä siirtänyt ruudut peräkkäin. Syy kalan heittoon on kalan hinnan kolminkertaistuminen, ja Caravellixin vinoilu. Kylä on pelkkää markkinatoria. Asterix, Obelix ja Akvavitix päättävät ujuttaa kylän lauluniekan Trubadurixin Jumaltenrannalle asumaan.

Talo joutuu "musiikista" sekasorron valtaan, ja bardi ajetaan pois, ja sitähän eivät gallialaiset suvaitse. Sillä välin roomalaiset legionalaiset ovat muuttaneet taloon, johon gallialaiset taikajuomaa juotuaan hyökkäävät, pian kaikki on ennallaan.

Albumin lopussa Trubadurix pääsee loppujuhliin kunniapaikalle, soittopeli sentään ei.

Asterixissa autetaan aina avun tarvitsijaa riippumatta kansalaisuudesta tai ihonväristä tai muusta. Heikomman puolella ollaan tai ainakin oikean asian. Asterix on minusta pojille (ja tytöille) sopivaa lukemista iästä riippumatta.

Asterix voisi olla minusta jopa koulun lukuohjelmassa.

Asterix: Jumaltenrannan nousu ja tuho on nyt myös elokuvateattereissa, tänään 3.4.2015 on Suomen ensi ilta

Koko sarjasta olen blogannut TÄÄLLÄ.

Uderzo-Goscinny: Asterix, gallialainen kertomataulu:

Uderzo-Goscinny: Asterix, gallialainen kertomataulu on 56 sivun mittainen kokoelma.

 Asterix-albumi, missä on pieniä tarinoita, eli poikkeaa 44 kuvasivun vakioformaatista, missä tarina alkaa sivulta 5 ja päättyy yleisimmin kylän juhliin, joissa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta Trubadurix on suukapuloituna.

Albumin tarinoita on julkaistu sekä sarjakuvalehti Pilotessa, että erilaisia muita tarkoituksia varten. Osa tarinoista on 1960- ja 1970-luvulta, osa  Rene Goscinnyn (1926 -1977) kuoleman jälkeen eli 1980- ja  1990-luvuilta, sekä 2000-luvulta. Tarinoita on siis 14. Uderzo on syntynyt vuonna 1927.

Tarinoista eittämättä paras oli viimeinen, joka kuvaa Uderzon ja Goscinnyn Asterixin ideointia, ja joka päättyy, no jääköön kertomatta miten  ja toiseksi viimeinen, missä Obelixin jälkeläinen esittää sukupuunsa, ja tekee tuhoja hiidenkivellään sarjakuvalehden toimituksessa.

Asterixin voimin on markkinoitu vuoden 1992 olympiahanketta. Tarina on minusta hyvä, vaikka kisat menivät naapurimaahan Espanjaan (Barcelonaan). Ennen näkemätön on myös Uderzon eri piirrostyylejä kokeileva sarjakuva. Asterixin vakiopiirrostyyli on persoonallinen, todella hyvin ja erilainen kuin Uderzon kokeilut ja  perustuu värillisiin hahmoihin ja taustoihin.

Gallian kevät -juttu kuten olympiakisajuttu on yksin Uderzon. Kevät on pieni mies, joka saa voimia Akvavitixin taikajuomasta.

Gallialaisten kylän kukko Kiekulix joutuu kotkan haastamaksi. Onneksi Idefix lainaa Asterixin taikajuomapulloa ja Gallian kukko säilyttää kunniansa.

Muissa tarinoissa Asterix ja Obelix paimentavat lapsia kouluun (kansikuva), ja Obelix, joka ei tiedä Gergovian taistelun vuosipäivää, joutuu koulun penkille. Akvavitix on opettajana.

Kylän taistelupari: Senilixin nuorekas vaimo ja Aladobixin pisteliäs siippa Smirgeline ottavat yhteen ja pian koko kylä tappelee.

Idefix joutuu roomalaisten maskotiksi, joka saa Obelixin suunniltaan.

Eräässä jutussa tarkastellaan Asterixin ja Obelixin syntymää. Siitä selviää, että herrat ovat yhtä vanhoja ja tarinoiden aikana noin 35-vuotiaita.

Mistelin oksan alla Obelix kaipaa suudelmaa Mimosalta (kaunotar albumista Asterix legioonalaisena), mutta kyllästyy odottamaan ja suukon saa Obelixin koira Idefix.

Tarinoilla on merkitystä niille, jotka pitävät itse Asterix-sarjasta, yksittäisinä vain Pariisin olympiakisajuttu, Mistelinjuttu ja kaksi viimeistä tarinaa ovat kiinnostavia taiteellisia kokonaisuuksia.

Goscinny on ottanut kantaa myös kielikeskusteluun. Englantilaistumisesta on puhuttu Ranskassa jo 1960-luvun lopussa, ja Gallian kylään on pesiytynyt latinankielisiä fraaseja, joita Akvavitix vastustaa, kunnes sanoo itse  Et cetera et cetera.

Asterix-albumien ideaa olen esitellyt siis täällä ja se idea on äärimmäisen nokkela, mutta toteutus vielä nokkelampi. On pieni Gallialainen kylä, joka taistelee roomalaisia valloittajia vastaan taikajuoman avulla. Päähahmoja ovat poikamiehet Asterix, hiidenkiventoimittaja Obelix, jolla on pieni koira Idefix, taikajuoman keksijä tietäjä Akvavitix, kylän päällikkö Aladobix, hänen pisteliäs vaimonsa Smirgeline, kalakauppias Amaryllix, hänen vaimonsa Yellowsubmarine, seppä Caravellix, kylän nestori Senilix, jolla on nuorekas vaimo, ja bardi Trubadurix, hahmot ovat niin hauskoja ja tilanteet, vaikka tapahtumat ovat menneisyydessä, ovat tulkittavissa nykypäivään. Asterix ja varsinkin Obelix pitävät villisioista ja pelkäävät vain, että taivas putoaa niskaan. Roomalaisten höykytys on myös hauskaa, lähellä onkin roomalaisia leirejä (Ciderium, Laudanium, Akvarium ja Periferium), mutta useimmin Asterixilla on tehtävä kylän ulkopuolella tai Caesar suunnittelee juonia kylän kukistamiseksi, sen yhteishengen murentaminen joko rahan tai riidan avulla, koko muu Galliahan antautui Vercingetorixin mukana. Ajassa eletään noin 50 eKr.

Asterix-filmejäkin olen katsonut. Yläkuvan kinderkampanja liittynee Asterix ja viikingit -filmiin.

*****

Goscinny - Uderzo, Asterix-sarja

Piirtäjä Uderzo (s. 1927) ja tekstittäjä Rene Goscinny (1926 -1977) loivat Asterixin 1950-luvun lopussa. Ensimmäinen Asterix albumi on kuvassa oleva Asterix ja Gallialainen, se julkaistiin 1961. Suomessa sarja alkoi ilmestyä vuonna 1969 ja ensimmäinen ilmestynyt Asterix-albumi oli Asterix ja Kleopatra.

Alempana on lyhyitä luonnehdintoja Asterix-albumeista. Sarja on nimeltään Astefix seikkailee.

Asterixin kylä pitää ainoana puoliaan Rooman imperiumia vastaan ja on roomalaisleirien ympäröimä. Kylä on vallaltaan hajautettu, meno on rentoa, villisikoja metsästetään ja juhlia pidetään. Muodollinen valta on päälliköllä Aladobixilla. Asterix, Obelix ja tietäjä Akvavitix muodostavat kylän epävirallisen johtotrion, Vaikka Asterix ja Akvavitix pelastavat kylän useimmin pulasta, he eivät aseta Aladobixin johtajuutta koskaan kyseenalaiseksi. Obelix on kylän lihasvoima ja pääpuolustaja, hän on hieman oikullisempi kuin Asterix. Asterix, Obelix ja Akvavitix ovat kaikki poikamiehiä.

Vallanhaluisia ovat varsinkin päällikön vaimo Smirgeline ja kylän vanhimman Senilixin kaunis ja turhamainen vaimo. Gallialaisten vallankäyttö ei ylety muihin, he jopa pelastavat Caesarin muutamasti pulasta. Julius Caesar ei pysty valloittamaan pientä gallialaista kylää sen yhtenäisyyden vuoksi. Yhtenäisyys on yhtä tärkeä voima kuin taikajuoma, jota Akvavitix viisaasti keittää vain itse. Luulen, että Caesar (Goscinnyn ja Uderzon hahmo) siksi sietää pikku kapinakylää, koska Asterix ja Obelix ovat rehellisiä ja yhtenäisiä eivätkä juonittele mitään. Caesarkin toki kaikkensa koittaa ja lähinnä onnistumista on ne kerrat, jolloin Riidankylväjä kylvää epäsopua ja Jumaltenranta tuo kapitalismin ja inflaation ja kateuden kylään.

Asterix on piirroshahmona kuin Lucky Luke tai Tintti. Puhtoinen poikamies, vailla paheita, hän ei juo, eikä osoita tunteita. Hän on rohkea ja neuvokas, ja auttaa aina muut kiipelistä.

Obelix on pudonnut pienenä taikajuomapataan. Hän on kuin pieni lapsi aina innokas metsästäjä ja roomalaisten höykyttäjä. Obelix on altis viinin turmelevalle vaikutukselle ja kokee onnettomia rakastumisia. Obelix on hahmoista aidompi kuin Asterix, koska hänellä on lemmikki koira Idefix, johon hän kiintyy, hän ihastuu monesti ja hänellä on inhimillisiä paheita viinin lisäksi, hän tuntee kateutta, kun riittävän syvältä kaivaa. Obelixin nimi kertoo jo hänen ammattinsa eli hänellä on hiidenkiviyritys. Obelix on kiltti, mutta suuttuu helposti. Hän ei tällöin ymmärrä voimiensa suuruutta.

Akvavitix on vanha viisas tarkkailija. Hän monesti tarkkailee sivusta, kun muut sähläävät. Asterix ja Gootit hänet siepataan, ja Päälliköiden ottelun alla tehdään toimintakyvyttömäksi, jolloin hän keittelee ihmesoppamiksauksiaan. Kerran menee tietäjän sirppi rikki. Asterix ja Akvavitix pitävät kylän ”järjissään”. Obelixin voima on kaveruudessa ja taikajuomatynnyriin putoamisessaan. Akvavitixkin asetetaan epäilyksen alle Ennustajassa. Tässä kuin muissakin tulee tämä massahysteria, eli näissä kaikissa tilanteissa vain Asterix ja Akvavitix pitää pintansa, ei aina siis edes Obelix, joka on hyveineen ja paheineen kuin pikkupoika, aito ja mukava sellainen.

Aladobixin viat juontuvat Smirgelinen nalkutuksesta. Smirgeline prässää häntä olemaan iso johtaja.

Asterix -sarja on minusta aika arvovaltakriittinen, koska valloittaja on väärässä, monet valtiaat ovat ylipainoisia mässäilijöitä, ei Caesar. Britanniassa on hyvä pieni kylä, Hispaniassa on sellainen eli tämä tarinoiden Imperiumi – kapinalliset asetelma. Asterix pelastaa itse asiassa monesti Caesarin juuri tällä, että paljastaa mässäilijöiden metkut.

Kylän soittoniekka Trubadurix ansaitsisi parempaa kohtelua. Hän joutuu kärsimään monesti ihan turhaan. Hänen tärkein luonteenpiirteensä on sitkeys, moni olisi antanut jo periksi. Senilix on kylän vanhus, jota nuori nätti vaimo sparraa. Hänestä Senilix ei saa sitä arvostusta, jota iän mukaan pitäisi olla. Senilix on rohkea ja reipas, mutta vaimon vietävissä.

Kalakauppias Amaryllix myy muiden mielestä ”mätää” kalaa, ja hänen vaimonsa Jelousubmarine on myös kateellinen. Seppä Caravellix vinoilee usein kalasta eikä pidä musiikista.

Idefixia voi miltei verrata Tintin koira Milouhun, paitsi, että Idefixillä ei juuri ole paheita.

Asterixissa autetaan aina avun tarvitsijaa riippumatta kansalaisuudesta tai ihonväristä tai muusta. Heikomman puolella ollaan tai ainakin oikean asian. Minusta Asterix kuuluisi koulun lukuohjelmaan.

 Asterix seikkailee teokset eli albumit 

1. Asterix gallialainen, 1962, Suomessa ilmestynyt 1974 albuminumerolla 18
Ykkösalbumi. Piirrosjälki vielä hieman erilaista. Roomalaiset lähettävät Galigula Minus nimisen legioonalaisen selvittämään kylän voiman salaisuutta huijarigallialaisena. Hän karkaa saatuaan taikajuomaa varuskuntaansa. Asterix ja Akvavitix hankkiutuvat roomalaisten vangeiksi. Tietäjä keittää roomalaisille hiusvettä, joka saa roomalaisten hiusten ja parran kasvamaan. Paikalle saapunut Caesar huomaa ensi kertaa omien juonittelijoiden ahnaan joukon.  Albumi päättyy juhliin.

2. Kultainen sirppi 1962, Suomessa ilmestynyt 1971, albuminumerolla 6
Varaosia tarvitsee jokainen. Tietäjä Akvavitix hajottaa kultaisen sirpin. Asterix ja Obelix lähtevät Parisiumiin ostamaan uutta Amerixilta, joka on Obelixin pikkuserkku. Amerix on kadonnut, ja puoti on tyhjä. Albumin lopuksi Amerix pelastetaan sirpit saadaan takaisin ja katala roomalainen joutuu rautoihin. Albumi päättyy juhliin, Trubadurix on sidottu.

3. Asterix ja gootit 1963, Suomessa ilmestynyt 1970, albuminumerolla 11
Tämä on hauska albumi ihan tekstausasultaankin. Tietäjä Akvavitix lähtee Carnotumin metsään tietäjien kokoukseen ja kilpailuun. Asterix ja Obelix lähtevät saattamaan tietäjää, mutta eivät saa mennä Carnotumin metsään. Gootit kaappavat Akvavitixin. Asterix ja Obelix esiintyvät legiolaisten ja goottien asussa. Gootit ovat vallanhaluisia ja taistelevat keskenään. Albumi päättyy juhliin, Trubadurix on sidottu.

4. Asterix gladiaattorina,  Suomessa ilmestynyt 1969 toisena albumina
Albumissa roomalaiset ottavat vangiksi Trubadurixin, joka haetaan takaisin kylään Roomasta asti. Asterix ja Obelix tekevät Roomaan retken ja hermostuttavat gladiaattorikouluttaja Caius Lalluksen. Trubadurix pelastetaan mutta hänet on lamautettu sitomalla loppujuhlien ajaksi. Albumi on hyvin hauska ja opettavainen.

5. Asterix lyö vetoa, 1965, Suomessa ilmestynyt 1973 kuudestoista albumi
Roomalainen Lucius Majonesius eristää kylän muurilla. Asterix lyö vetoa, että kiertää koko Gallian ja tuo joka maakunnan erikoisherkut. He tuovatkin Cambrain hölynpölyä, Reims'in viiniä, Lyonin makkaraa ja lihapyöryköitä, Nizzan salaattia, Massilian kalakeittoa, Tolosasta makkaraa ja ostereita. Hyvä Ranskan maantiedon oppitunti. Loppulounaalla Trubadurix on sidottu. Majonesius saa maistaa kylän erikoisherkkua selkäsaunaa.

6. Asterix ja Kleopatra 1969, Suomessa ensimmäinen julkaistu Asterix vuonna 1969
Tässä Asterix, Obelix ja Akvavitix purjehtivat Egyptiin auttamaan tietäjän ystävää arkkitehti Numerobista. Numerobiksen pitää rakentaa Kleopatralle palatsi kolmessa kuukaudessa, muuten hän joutuu krokotiilien syötäväksi, onnistuessaan hänet peitetään kultaan. Palatsi lahjoitetaan Caesarille, joka pitää egyptiläisiä rappeutuneina. Akvavitixkin ihastuu Kleopatran söpöön nöpönenään. Albumin kansi on jo erikoinen, koska siinä luetellaan mitä kaikkea albumin tekemiseen on tarvittu. Vastuksia on paljon, arkkitehti Ammoniakis tehtailee niitä, kuten Caesarkin. Tarinan tuoksinassa Obelix pudottaa sfinskin nenän. Lempialbumeitani.

Tämä kuva on keräilytarra tästä albumista, kolmikko on suljettu pyramidin sisälle, josta Idefixin avulla pääsevät pois.

7. Päälliköiden ottelu 1966, suomeksi ilmestynyt 1970 viidentenä albumina.
Albumissa Fiikus keksii ajatuksen päälliköiden ottelusta. Jos kyläpäällikkö häviää toiselle, kylä vaihtaa päällikköään. Camembertix on roomalaistunut galli. Roomalaiset yrittävät kaapata tietäjän, mutta Obelixin kivi osuu Akvavitixiin. Hän sekoaa ja alkaa keitellä ihmerohtoja. Aladobix joutuu ottelemaan Päälliköiden ottelussa ilman taikajuomaa, mutta selviää sisullaan ja tiedolla, että tietäjä on ennallaan.

8. Asterix Britanniassa, 1966, suomeksi ilmestynyt 1971 kahdestoista albumi
Merirosvot joutuvat lanatuksi, sillä Caesar valloittaa Brtannian. Kentissä on kylä joka pitää puoliaan. Kyläpäällikkö Veribigbos pyytää Fritaxia, Obelixin pikkuserkkua hakemaan taikajuomaa. Fritax, Obelix ja Asterix pyrkivät kylään, mutta taikajuomatynnyri sekoittuu viinitynnyreihin. Obelix juo viiniä. Taikajuomatynnyri löytyy rugbyjoukkueelta, lopulta tynnyri hajoaa. Fritaxin kylä voittaa, sillä Asterix keittää tietäjän antamista teen lehdistä juomaa. Albumi on erityisen hauska, Siinä esitellään brittiläistä elämäntapoja iltapäivän kuuma vesi ja sittemmin iltapäivätee, ja tweedtakkeja ja vehreän nurmikon hoitoa.

9. Asterix ja normannien maihinnousu, 1966, suomeksi ilmestynyt 1970 albumi n:o 8
Aladoxin veli Eiffelix lähettää poikansa Poppixin kylään kasvaamaan mieheksi. Pohjoisen pelottoman normannit haluavat oppia pelkäämään, jotta saisivat siivet. Poppix joka soittaa poppia Trubadurixin "kanteleella" joutuu normannien sieppaamaksi. Trubadurix lähtee kylästä, mutta Asterix suostuttelee hänet takaisin. Normannitkin pelkäävät, kun kuulevat Trubadurixin musiikkia. Loppujuhlissa Trubadurix soittaa poppia, ja Caravellix on sidottuna.

10. Asterix legioonalaisena 1967, suomeksi ilmestynyt 1970 kolmantena albumina
Obelix ihastuu Mimosaan, joka kuitenkin odottaa sulhastaan Tragikomixia, joka on joutunut legionalaiseksi. Asterix ja Obelix outuvat pestautumaan legioonaan. Mimosa hoitaa Idefixiä kylässä. Koulutusjakso on erityisen hauska. Tragikomix saadaan pois. Mimosa antaa pusun myös Asterixille, joka ei osallistu loppujuhliin. Trubadurix on sidottu.

11. Asterix ja kadonnut kilpi 1968, suomeksi ilmestynyt 1973 albumi n:o 15
Vercingetorix heittää aseensa Caesarin jalkoihin, kun antautuu. Caesar haluaa järjestää triumfin kilvellä, joka on kadonnut. Aladobix joutuu laihdutuskuurille kylpylään. Kilpeä etsitään ja gallialaisia. Lopulta laihtunut Aladobix tulee Alesiaan ravintolaan ja selviää, että kilpi on päätynyt Aladobixille kauan sitten. Caesarille selviää, missä kilpi on, kun Asterix ja Obelix järjestävät triumfin. Kotimatkalla Aladobixille selviää, että mikä laihduttaen menee, se syöden ja juoden takaisin tulee. Loppujuhlissa on Trubadurix, mutta ei Aladobixia, jolle Smirgeline räyhää.

12. Asterix olympialaisissa, suomeksi ilmestynyt 1970 
Kreikka on kutsunut roomalaiset olympiakisoihin ja legionalainen Autobus harjoittelee kisoja varten. Gallialaiset lähtevät myös Ateenaan, jossa Asterix osallistuu kisoihin. Kreikkalaiset ovat omaa luokkaansa. Roomalaiset saavat omat lohdutuskisat. Roomalaiset huijataan ottamaan taikajuomaa, joka on kielletty. Akvavitix on muuttanut reseptiä niin, että se värjää kielen siniseksi. Nämä olivat siis ensimmäiset doping-kisat. Obelix höykyttää rhodoslaisia painijaveljeksiä. Hauska albumi.

13. Asterix ja rahapata, suomeksi ilmestynyt 1971 neljäntenä albumina
Roomalaismielinen päällikkö Intrigis tuo rahapadan kylään vartioitavaksi, jotta se ei menisi roomalaiselle veronkantajalle. Pata varastetaan ja Asterix ja Obelix lähtevät keräämään rahaa, myymällä villisikoja, teatterilla, hevoskilpailuilla. Rahaa ei tule ja jos tulee, se menee. He palaavat takaisin tyhjin padoin. Veronkantaja tulee, hänellä on juuri padallinen rahaa, jossa on tuoksu. Kuka väitti, että raha ei haise? Asterix päättelee, että ne olivat Intrigisin rahat, hän oli varastanut ne, koska tiesi Asterixin tuovan ne takaisin. Lopulta rahapata putoaa merirosvojen alukseen. Loppujuhlat pidetään, ja Trubadurix on sidottuna.

14. Asterix Hispaniassa 1969, suomeksi ilmestynyt 1970 seitsemäntenä albumina
Caesar kaappaa Hispaniassa paikallisen päällikön hemmotellun ja niin helposti pahastuvan pojan Pepen, joka kuljetetaan Cideriumiin. Asterix ja Obelix tuovat pojan kylään. Poika on oikullinen, mutta pitää Idefixistä. Caravellixin kalastajalaivalla lähdetään Hispaniaan. Pojan palauttaminen on vaikeaa, sillä roomalaiset yrittävät kaapata poikaa. Lopulta palautus onnistuu. Loppujuhlissa Trubadurix on sidottuna, mutta Obelix laulaa ja tanssii.

15. Asterix ja riidankylväjä 1970, suomeksi ilmestynyt 1971 yhdestoista albumi
Albumissa  Caesar yrittää horjuttaa gallialaisten yhteishenkeä lähettämällä kylän lähelle Tullius Intrigiuksen, joka on kuuluisa riidankylväjä. Vaikka kylässä on riitoja, ne ovat oikeanlaisia, eli asioista kinataan suoraan, eikä juonitella, ja ihmiset hyväksytään. Intrigius vie ensi töikseen arvokkaan vaasin kylän "tärkeimmälle miehelle" Asterixille. Hän huikkaa majasta poistuttuaan, että "herkullista villisikaa, kiitos Asterix", vaikka ei ole syönytkään mitään. Aladobix ottaa itseensä. Hetken jopa Obelix epäilee Asterixia. Smirgeline kyläpäällikön vaimo on paha riitelijä, hän levittää huhua, jonka mukaan Asterix olisi myynyt taikajuomareseptin roomalaisille. Roomalaiset juovatkin jotakin litkua, joka ei kuitenkaan ole taikajuomaa. Roomalaiset höykytetään ja pian rauha palaa kylään, jossa normaali elämänmeno pikku riitoineen jatkuu. Tässä Asterixissa Trubadurix pääsee loppujuhliin, mutta istuu pöydässä sidottuna.

16. Asterix ja alppikukka 1970, suomeksi ilmestynyt 1972 albuminumero 13
Ahne roomalainen kuvernööri Flunssavirus myrkyttää rahanvartija Claudius Antabuksen. Tietäjä osaa tehdä vastamyrkyn, mutta siihen tarvitaan alppiruusua, jota Asterix ja Obelix lähtevät hakemaan. Tässä haetaan siis alppikukka Sveitsistä (tai Helvetista) ja tutustutaan juustoihin, jodlaukseen ja pankkeihin. Obelix on käkenä käkikellojen maassa, mutta alppikukka saadaan mukaan. Kylässä Claudius Antabus saa rohtonsa taikajuomalla terästettynä. Hän selvittää välinsä Flunssaviruksen kanssa, ja pääsee kunniavieraana juhlapöytään, Trubadurix sen sijaan ei.

17. Jumaltenrannan nousu ja tuho 1971, suomeksi ilmestynyt 1972 , albuminumero 14

Albumissa Julius Caesar on päättänyt kukistaa pienen kapinoivan gallialaisen kylän rakentamalla sen ympärille Jumaltenrannan hienon asuinkaupungin. Lupaava arkkitehti Dodekaedrius saa tehtävän. Miten kyläläiset ja Asterix, Obelix ja Akvavitix suhtautuvat hankkeeseen? Aluksi roomalaiset yrittävät orjineen kaataa metsää, mutta tietäjä Akvavitixin taikaterhojen avulla puut istutetaan uudestaan. Lopulta Jumaltenranta rakennetaan ja asukkaat muuttavat. He alkavat asioida gallialaisessa kylässä, jonne tulee markkinatalous. Kalakauppias Amaryllix on otettu kysynnästä ja nostaa hintoja, samoin tekee kylän seppä Caravellix. Kysyntä luo tarjontaa, ja nousukautena kyläläiset näkevät rikastumisen mahdollisuuksia. Markkinatalous ja ahneus hajottavat kylän yhteishenkeä. Loppujuhlissa Trubadurixin "luuttu" on syrjässä. Erillinen postaus albumista täällä.

18. Asterix ja Caesarin laakeriseppele 1972, suomeksi ilmestynyt 1973 albumi n:o17
Aladobix on vierailulla Smirgelinen veljen Homeopatixin tykönä Parisiumissa. Viinipäissään Aladobix lupaa tehdä muhennosta, jossa on mausteena Caesarin laakeriseppelettä. Asterix ja Obelix joutuvat seppeleen hakemaan. Roomassa he pestautuvat orjiksikin. Lopulta he vaihtavat seppeleen persiljasta tehdyksi. Homeopatix purnaa kylän juhlaruuasta, ja joutuu juhlapöydästä sivuun Trubadurixin viereen. 

19. Asterix ja ennustaja 1972, suomeksi ilmestynyt 1975 albumi n:o19
Tietäjä on poissa ja rajuilman aikana kylään tulee Ennustaja. Smirgeline ystävystyy Ennustajan kanssa. Kaikki palautuu ennalleen, kun aika kuluu ja tietäjä tulee takaisin. Loppujuhlat pidetään ja Trubadurix on sidottuna, mutta unelmoi soittavansa.

20. Asterix Korsikassa 1973, suomeksi ilmestynyt 1975 albumi n:o20
Gergovian muistopäivänä kylään tulee muista tarinoista tuttuja henkilöitä. Creperylon Y Teflon vaimoineen ja Pepe-poika, Fritax ja Veribigbos. Juhlalounaan syövät kaikki ja sitten mennään höykyttämään Cideriumiin roomalaisia, jotka eivät ole poistuneet paikalta, sillä leiriin on tuotu ylpeä korsikalainen vanki. Tämä albumi on minusta todella hyvin piirretty ja hauska ja opettavainen. korsikalainen Ocatarnetabellatsitsix saatetaan Korsikaan, jossa Caesar yrittää ryöstää saarta. Mitään ei saada viedyksi. Korsikalaisilla on omat ikivanhat tapansa ja saaren miljöö on kuvattu loistavasti. Itse en ole käynyt saarella, mutta tämä albumi oli minusta erityisen upea ja hauska.

21. Asterix ja Caesarin lahja 1974, suomeksi ilmestynyt 1976 albuminumerolla 21
Tässä tarinassa rappiolegioonalainen Dipsomanius saa palveluksen päätyttyä Caesarilta gallialaisten kylän. Dipsomanius maksaa lahjallaan ruokaa ja juomaa, ja niin majatalon Ortopedix pitäjä pääsee "nauttimaan" lahjasta.
Ortopedix perheineen menee vaatimaan omaansa. Sitä, mitä Caesar ei omista, ei voi antaa, mutta Ortopedix perustaa Rakkauden tuulten majatalon. Ortopedixin vaimo yllyttää miestään ryhtymään kylän päälliköksi. Zaza Ortopedixin tytär käyttää tenhovoimaansa Obelixiin. "Lahjontaa" ja eripuraa on kylässä ja on tulossa vaalit. Dipsomanius tulee vaatimaan kylään omaansa takaisin, turhaan. Hän menee läheiseen leiriin, joka muurinmurtajien ja katapulttien avulla yrittää kukistaa kylää. Aladobix ja Ortopedix käyvät vaaliväittelyä, joka katkeaa kivisateeseen. Mitään vaaleja ei tule ja roomalaiset kukistetaan. Loppujuhlat pidetään.

22. Asterix ja suuri merimatka 1975, suomeksi ilmestynyt 1976 albumi n:o22
Tietäjä Akvavitix haluaa tuoretta kalaa taikajuomaansa. Amaryllix on näreissään, kun Asterix ja Obelix lähtevät kalastamaan. Matka on myrskyjen siivittämä ja vie aina Amerikkaan asti, jossa intiaanien kanssa on ensin ongelmia ja sitten yhteistyötä. Paluumatka suuntautuu pohjoiseen viikinkien maille. Takaisin tullaan kalasaaliin kanssa. Amaryllix on niin näreissään tuoreesta kalasta, että murjottaa yksin eli Trubadurix saa juhlia.

23. Obelix ja kumppanit 1976, suomeksi ilmestynyt 1977 albumi n:o 23
Caesar yrittää rapauttaa kapitalismilla kylän. Gaius Genius alkaa ostaa hiidenkiviä. Se johtaa uusien yritysten syntymiseen ja ylituotantoon, orjien nurinaan ja Roomassa kassakriisiin. Lopulta kaikki palautuu ennalleen.

24. Asterix Belgiassa 1979, suomeksi ilmestynyt 1979 albumi n:o 24
Lähileirien roomalaisten mukaan belgit ovat urheampia kuin gallialaiset. Aladobix, Asterix ja Obelix lähtevät selvittämään asiaa. Lopulta sovitaan tasapelistä.

Uderzon käsialaa

25. Syvä kuilu 1980, suomeksi ilmestynyt 1980 albumi n:o 25
Olen lukenut tarinan kirjaston Asterix-kirjasto kokoelma-albumista, kannen valokuva on siitä ja lienee "alkuperäinen kansi" siis ranskankielinen. Albumissa syvä kuilu erottaa erään toisen kylän. Molemmilla puolilla on  oma päällikkönsä. Stereofonix on toisen puolen pomo. Pomolla on poika Komix, joka pyytää apua Aladobixin kylältä, jossa on käynnissä kalatappelu. Toisen puolen päällikkö Separationix on pyytänyt apua roomalaisilta.

Todellisuudessa idea on hämmentäjä Anabolixin (kuvassa oikealla, todella konnan näköinen konna), joka haluaa valtaa ja päällikön tyttären Fanzinen. Tarinan kuluessa Akvavitixin taikajuomaa päätyy roomalaisille, jotka paisuvat kun taikajuoma aiheuttaa sivuvaikutuksia eliksiirin kanssa. Kylä lopulta yhdistyy "sovinnon sillalla" ja nuoret Komix ja Fanzine yhdistävät myös hynttyynsä ja hallitsevat. Kelpo albumi, jonka päätteeksi on juhlat, joissa Trubadurix on sidottu.

26. Asterixin harharetket 1981, suomeksi ilmestynyt 1982 albumi n:o 26
Caesar palkkaa druidiagentin nollanollakuusixin (piirretty Sean Conneryn näköiseksi). Hän menee mikrokärpäsen kanssa Asterixin kylään. Tietäjä on poissa tolaltaan, sillä häneltä puuttuu vuoriöljyä, jota tarvitaan taikajuomaan. Asterix ja Obelix tekevät öljynhakureissun, jota nollanollakuusix sabotoi. Öljyt kaatuvat lopulta maahan, mutta tietäjä on korvannut ainesosan muilla tavoin.

27. Asterixin poika 1983, suomeksi ilmestynyt 1984 albumi n:o 27
Asterixin talon ulkopuolelta löytyy pieni vaalea lapsi. Lapsi aiheuttaa paljon kommelluksia, ja sen alkuperän arvailu. Lapsi on todellisuudessa Kleopatran ja Caesarin, jonka Kleopatra on tuonut turvaan kylään.

28. Asterix Intiassa 1987, suomeksi ilmestynyt 1987 albumi n:o 28
Olen lukenut albumin, mutta en omista sitä, tarinassa Asterix, Obelix ja Trubadurix lähtevät Intiaan lentävällä matolla, yhdessä intialaisen Kakkulahin kanssa, joka pyytää apua kuivuuden ja juonittelujen vuoksi. Lentävällä matolla lennellään seikkailuista toiseen. Norsuja tavataan, ja Trubadurix laulaa Singing in the rain, ja sade tulee, Loppujuhlissa Caravellix on puunjuurella.

29. Ruusu ja miekka 1991, suomeksi ilmestynyt 1991 albumi n:o 29
Bardi Trubadurix pitää kylän lapsille koulua. Kylään saapuu naisbardi, joka alkaa opettaa koulussa. Naiset "kaappaavat" vallan ja Smirgeline on kyläpäällikkönä. Roomalaisillakin on naissotilaita. Lopulta miesvalta palautuu kylään. Loppujuhliin osallistuu myös Trubadurix.

30 Obelixin kaleeri 1996, suomeksi ilmestynyt 1996 albumi n:o 30
Obelixin kaleeri on hienosti piirretty ja juoni on uskomaton. Orjat varastavat Caesarin kaleerin ja Caesar joutuu naurunalaiseksi Kleopatran silmissä. Kaleeri suuntaa Galliaan. Tarina on monipolvinen, ja Obelix muuttuu taikajuomaa juotuaan ensin kivipatsaaksi ja sen jälkeen lapseksi, joutuu vangiksi ja kuljetetaan Roomaan. Seikkailun kuluessa käydään myös Atlantiksessa, joka on lasten maa. Kaikki päättyy lopulta hyvin ja Obelix kasvaa taas omiin mittoihinsa. Albumissa viitataan Fritaxiin ja esiintyy Mimosa. Trubadurix on sidottuna loppujuhlien aikana. Tapahtumarikas albumi, hienot kuvat, mutta Goscinnyn huumori puuttuu.

31. Asterix ja Latraviata 2001, suomeksi ilmestynyt 2001, albumi n:o 31
Asterixilla ja Obelixilla on syntymäpäivät, ovat syntyneet samana päivänä, molempien äidit tulevat katsomaan poikiaan, ja utelevat avioaikeista (joita ei ole). Asterixin ja Obelixin isien puoti on ryöstetty kaupungissa. Roomalaiset ujuttavat kylään näyttelijätär Latraviatan, joka näyttelee Mimosaa. Asterix ja Obelix kokevat tunnekuohuja. Myös oikea Mimosa ilmestyy kuvioihin ja asiat oikenevat, mutta kaverukset eivät avioidu. Loppujuhlissa Trubadurix on sidottu.

32.Gallialainen kertomataulu 2003, suomeksi ilmestynyt 2003, albumi n:o 32 on kooste pienistä tarinoista, osa on Goscinnyn tekstittämiä, bloggaukseni siitä on täällä.

33. Taivas putoaa niskaan 2005, suomeksi 2005 albumi n:o 33

34. Asterixin ja Obelixin syntymäpäivä, Kultainen kirja, 2009, albumi n:o 34
Albumin alkutarinassassa Asterix ja muut kyläläiset on piirretty viisikymmentä vuotta vanhemmiksi. Albumissa on pikkujuttuja, hienoa kuvitusta, ja tuttuja hahmoja edellisistä albumeista.

35. Asterix ja piktit, 2013, suomeksi 2013,  albumi n:o 35

Asterixin laajennukset

Asterix ja ystävät 
Tässä albumissa on 30 eri sarjakuvapiirtäjän "näkemykset" Asterixista.

Kuinka Obelix putosi pienenä taikajuomapataan kertoo tarinan tekstinä ja kuvia, eli ei ole perinteinen sarjakuva.

Uderzon luonnoskirja kertoo kuinka hän on luonnostellut ja rakentanut Asterix Intiassa -tarinan.

Lisäksi on julkaistu Asterix-murrealbumeja.
*****

Last edit 24.2.2015