Olli: Hyvää, sanoi Mustapartainen mies, päivää, Otava 1954, uudelleen julkaistu 2012, sivumäärä 109.
Hyvää, sanoi Mustapartainen mies, päivää -teos sisältää 25 Ollin pakinoimaa mustapartaisjuttua. Kirja alkaa tarinalla Hymyilevä mustapartainen, missä opitaan se, että Suomessa hymyileminen johtaa vakaviin vaikeuksiin. Jopa vaimo luulee miehensä hymyilevän muille, ja niin mustapartainen mies päättää olla hymyilemättä. Sama idea on, kun Mustapartainen mies yrittää keskustella raitiovaunussa, muut pitävät häntä hölmönä...
Mustapartainen mies neuvoo patenttiratkaisun patenttikaivojen myyjälle. Kannattaa ostajille kertoa, että patenttikaivo imee naapurienkin kaivot tyhjiksi. Näin markkinoiden menekki onkin taattu.
Mustapartaisella miehellä on asiaa -pakinassa Mustapartainen mies sanoo myös legendaarisen kirjan nimen "hyvää, sanoi Mustapartainen mies, päivää".
Mustapartainen mies haluaa toivottaa myös onnellista uutta vuotta erikoiskiireellisten tuotantokulutustoimitusjakeluasiain käytännöllistyttämistoimenpiteitten toimeksisaantilautakunnan viraston toimistopäällikölle. Tätä varten hänellä on kokonainen arkisto mukanaan, koska tietää kokemuksesta kuinka paljon ja minkälaisia papereita, kaavakkeita, lomakkeita, todisteita, otteita, lausuntoja, kuitteja, sarakkeita, tilitteitä ja kaksoiskappaleita tässäkin virastossa tarvitaan, jotta keskusteluun asiasta voitaisiin ryhtyä ....
Kirjan kuvituskin on loistavaa, alla on kuva kun Mustapartainen mies tulee paperipinkan kanssa onnittelemaan byrokraattista toimistopäällikköä,
Kuvan on piirtänyt Erkki Koponen ( 1899 - 1996), joka oli taidemaalari, pilapiirtäjä, mutta myös pikajuoksija. Erkki Koponen voitti Kalevan kisoissa 100 metriä vuonna 1929 käsiajalla 10,8 ja seuraavana vuonna ajalla 10,7, hän saavutti vuosina Kalevan kisoissa vuosina 1928 ja 1932 hopeaa. Tärkeämpää tässä yhteydessä luonnollisesti on se, että kuvat tukevat tekstin loistavaa huumoria. Myönnän olevani toivoton tosikko, mutta nämä jutut naurattavat minua, myös sanoilla ja titteleillä leikitään. Mustapartainen haluaa tavata virastossa herra Latosirkusta, mutta pitää sanoa että haluaa tavata varakamarineuvosta. Mustapartainen mies pyytää esittelemään ylierikoisapulaisvaravaurioraivausvuoro-varausratkaisupäällikön.
Jutuissa käydään Varatalousjärjestelyhallituksessa ja hoidetaan tonttietuoikeusluovutusperuutustan koskevaa asiaa.
Sota-aikakin on pakinoissa läsnä. Puhutaan yleisestä kansanhuoltoministeriöstä, ostetaan kupongilla ruisjauhoja.
Hyvää, sanoi Jokke, Ollin pakinaa, ja suosittelee tätä myös muillekin tosikoille.
*****
Pakinoitsija Olli oli ristimänimeltään Väinö Albert Nuorteva (1889 - 1967). Olli pakinoi Ylioppilaslehteen, ja sen jälkeen Uuteen Suomeen aina vuoteen 1964 asti.
