Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu, WSOY 1956, tämä nide neljäskymmeneensimmäinen painos, sivumäärä 48.
Kirsi Kunnas (s.1924) on Tiitiäisen satupuun äiti. Neljäkymmenenkolmen runon miljöö, rytmi ja loppusoinnut ovat lumonneet uusia sukupolvia jo yli kuuden vuosikymmenen ajan.
Tiitiäisen satupuun runot kertovat eläimistä ja satuhahmoista mutta runot sopivat myös aikuiselle.
Runojen hahmot elävät monen mielikuvituksessa Kissa Krumeluu joka uneksii että olisi hiiriä kasvava puu. Herra Pii ja Poo ajelee vespalla Espalla mutta myös junan alle.
Maija Karman kuvitus niveltyy runoihin.
...
ihan kiehun kihisen
ja puhisen ja pihisen
syljen ja sihisen
sähisen, kähisen,
ja kiukusta rähisen...
Tunteellinen siili lienee tunnetuin kirjan runoista:
Tunteellinen siili, ensimmäinen säkeistö, yhteensä kaksi säkeistöä
Oi, sanoi siili,
olen tunteellinen siili,
olen hyvä, kiltti, hellä
Ja kenelläpä, kellä
on vastaansanomista?
Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.
Jaakko Vaakko vesirotta jota vaivaa aivastus ja vaivastus on myös hyvin merkityksellinen runo.
Tiitiäisen satupuu -kirja onKeskisuomalaisen sadan kirjan listalla. Haaste loppuu tasan vuoden päästä, kun tämä blogi täyttää kymmenen vuotta. Blogiajan yhdeksässä vuodessa on tapahtunut paljon, ja nyt taivas on maalattu mustalla coronapensselillä. Tässä on vain uskottava parempaan aikaan.
