Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kästner Erich. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kästner Erich. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. syyskuuta 2014

Erich Kästner: Lentävä luokka


Erich Kästner: Lentävä luokka, NTK 68, Wsoy 1976 toinen painos, alkuteos Das Fiegende Klassenzimmer 1933 , suomentanut Asser Jokinen, sivumäärä 156. Teoksessa on mustavalkoisia kuvia, jotka on piirtänyt Walter Trier. Kansikuva on ilmeisesti Ami Hauhion.

Erich Kästnerin Lentävä luokka on kertomus Kirchbergin asuntolakoulun eräästä luokasta ja sen pojista ja poikien kommelluksista. Matthias "Matz" Selbmann on aina nälkäinen, Uli von Simmern on arka vaalea poika, Sebastian Frank on näsäviisas, Martin Thaler, neljännen luokan priimus on taiteilija, Johnny Trotz on kirjoittanut joulunäytelmäksi runomittaan tehdyn Lentävä luokka -näytelmän, luokanvalvojana heillä on oikeudenmukainen Tohtori "Justus" Bökh, Koulun läheisessä hylätyssä rautatievaunussa asuu pianisti, jota kutsutaan tupakoitsemattomaksi. Mies asuu yksin ja auttaa poikia.

En ole lukenut Lentävää luokkaa koskaan ennen, mutta lukemani perusteella nostan sen nuorten kirjojen kärkeen. Eheän juonen ohella kirjassa käsitellään tärkeitä teemoja kunniaa, itsensä etsimistä, köyhyyttä, häpeää, menetyksiä, ystävyyttä, hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Kirja on sangen pateettinenkin, mutta päättyy onnelliseen jouluun.

Poikakoulun viikarit harjoittelevat Lentävä luokka -näytelmää tulevaisuuden koulusta, jossa lentokoneella kierretään aidoille opetuspaikoille, Vesuviuksen juurelle maantiedossa ja historiassa, Gisen pyramidien (minusta ne ovat Gizan) luo maantiedossa ja historiassa, lisäksi käydään Pohjoisnavalla, mutta joudutaankin vielä Pyhän Pietarin puheille. Lopulta näytelmä esitetään ja se on menestys.

Tätä ennen ovat kilpailevan reaalikoulun pojat kaapanneet ulko-oppilas Kreuzkammin. Hänet on vangittu reaalikoululaisen Egerlandin kellariin. Viikarit eivät noudata koulun sääntöjä vaan lähtevät pelastamaan Kreuzkammia ja hänen mukanaan olleita oikeinkirjoitusvihkoja. On tulossa yhteenotto. Tupakoimaton ehdottaa siistiä kaksintaistelua, joka ratkaisisi lopputuloksen. Matthias Selbman tyrmää nyrkkitappelussa reaalikoululaisen Heinrich Wawerkan. Kaapparit eivät suostu sopimiinsa ehtoihin eikä Kreuzkammia vapauteta ja alkaa joukkotappelu. Martin, Matthias ja Johhny vapauttavat korvapuusteja saavan Rudi Kreuzkammin. Oikeinkirjoitusvihot, joita Kreutkamm oli kuljettamassa, on poltettu. Vapautus on sankarillinen, mutta alkusysäys vihollisuuksille on menneisyydessä, joka on johtanut nahinointiin. Lopullinen syy Kreuzkammin vangitsemiseen, oli reaalikoululaisten lipun repiminen, sotaisassa suhteessa tunteita nostattava teko. Reaalikoululaiset hävittyään eivät täytä lupaustaan, mutta vanki on jo vapautettu. Tässä on paljon sotienkin allegoriaa. Monesti vihollisuudet juontuvat historiasta, provokaatio johtaa kostoon ja taisteluun. Tässä kuitenkin päästään normaaliin päiväjärjestykseen.

Näen kuitenkin lopun tapahtumat tätä sotaisaa välikohtausta isompana teemana.
-Justus käsittelee luvattoman poistumisen ja arvostaa poikien toverillisuutta ja kunnian tunnetta
-Justus ja hänen erittäin kovia kokenut ystävänsä Tupakoitsematon tapaavat monen vuoden jälkeen, ja Tupakoitsematon palaa lääkärin ammattiinsa (koululääkäriksi)
-Uli haluaa heittää pelkurin viittansa pois ja hyppää korkealta ja katkaisee säärensä, mutta parantaa oman korvien välinsä
-Martin Thalerin isä on joutunut työttömäksi ja rahat ei riitä kotimatkaan. Justus tajuaa pojan asioiden olevan hullusti ja maksaa matkat. Matthiaksen ylpeys ei estä vastaanottamasta rahaa, ja vanhemmat hyväksyvät teon. Joulu on onnellinen.
-Johnny Trotz pohtii tulevaisuutta. Tätä lukiessa tiedämme, että maailmansotien nielu oli pian ottava poikia pätsiinsä.

Erittäin vaikuttava nuorten kirja.

*****
Tällä osallistun Suketuksen "Pojat lukemaan" -haasteeseen.

Erich Kästnerin teosta Pojat salapoliiseina ja pikku jäbien sielun elämää olen raottanut täällä.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Erich Kästner: Pojat salapoliiseina

Erich Kästner: Pojat salapoliiseina, alkuteos Emil und die Detektiv, suomentanut Hannes Korpi-Anttila, WSOY 1973, sivumäärä 160.

Erich Kästnerin (1899 - 1974) Pojat salapoliiseina on hyvä lastenkirja.

Päähenkilö Emil on pikkupoika, joka asuu Neustadtissa. Hänen äitinsä on rouva Tischbein, joka on leski. Äiti on kampaaja, joka tekee kovin töitä, raha on tiukassa. Emil auttaa parhaansa mukaan, varsinkin kun äiti sairastelee. Loma-ajaksi Emil menee tädin luo Berliiniin, hän saa tehtäväkseen viedä 120 markkaa isoäidille, itselleen hän saa 20 markkaa, josta osa kuluu paluulippuun.

Junassa Emilin vaunuosastoon tulee kansikuvan knallipäinen mies herra Grundeis, joka narraa Emiliä Berliinin olosuhteista. Emil nukahtaa ja näkee unta Berliinin korkeista rakennuksista, kun hän herää, on knallipäinen mies ja rahat kadonneet. Emil näkee knallipäisen miehen rautatieasemalla ja alkaa seurata tätä.

Emil törmää poikaan Gustaviin, jolla on merkinantotorvi. Gustav kutsuu kaverinsa paikalle, ja niin alkaa rositon takaa-ajo.  Asemalla odottavat Emilin isoäiti ja serkku Poni Hytteli. He ottavat rauhallisesti Emilin puuttumisen, ja aikovat mennä uudestaan asemalle junien tullessa. Emil lähettää viestin, että hän on tulossa, eikä kannata huolestua. Poni pääsee etsiväjoukkoon mukaan. Pojilla on tuttu hotellin hissipoikana, ja silmukka Grundeisin ympärillä alkaa kiristyä. Grundeis on menossa pankkiin vaihtamaan Emilin rahoja.

Pojat onnistuvat todistamaan rahat Emilin rahoiksi, sillä hän oli kiinnittänyt kirjekuoren nuppineulalla povitaskuun. Grundeis oli valenimi, ja mies oli pankkirosvo, ja poliisitutkimuksen jälkeen Emil saa vielä löytöpalkkiota, jonka turvin äiti pääsee Berliiniin, ja saa monenlaisia vimpaimia kampaamoonsa, mm. tukankuivaajan. Herra Kästner tekee vielä Emilistä ja pankkirosvosta lehtijutun.

Erich Kästnerin Pojat salapoliiseina on loistava lastenkirja. Siinä Emil pitää malttinsa, pojat pitävät yhtä ja saavat konnan kiinni. Aikuisena lukien pisti silmään ajatus, että pojan pitää ratkaista myös köyhän äidin ongelmat.


Erich Kästnerin kirjasta Lentävä luokka on bloggaukseni TÄÄLLÄ.



Pulmia ja pähkinöitä kirja on myös WSOY:n SiniSeet-sarjaa, vuodelta 1974, se sisältää 106 arvoistusta, ja ratkaisut niihin, on tulitikkujen siirtämistä, eri mahdollisuuksien laskemista eri tavoin, muutama kompa ja joitain hauskoja tehtäviä. Minusta erittäin kehittävä kirja.

Tehtävä 29 Valtava muuri (omin sanoin)
Pähkinänkuoressa ongelma on seuraava: Päiväntasajan ympäri rakennetaan muuri, joka on 10 metrin korkuinen ja 5 metrin paksuinen ja kivi painaa kuutiometrilltä 2,5 tonnia. Paljonko maapallon massa muuttuu muurin valmistuttua. Maapallon halkaisija on noin 13000 km.

Esim 61 Kantavieraat (idea tämä)
Henkilö A käy ravintolassa tietyssä kantapöydässä joka päivä, B joka toinen päivä, ...F joka kuudes, kun kaikki ovat olleet samaan aikaan paikalla, isäntä on tarjonnut lounaan. Seitsemäs G haluaa liittyä joukkoon, ja isäntä suostuu tarjoamaan lounaan kun kaikki 7 on paikalla, koska G käy joka seitsemäs päivä.
Eräänä päivänä kaikki ovat yht' aikaa paikalla. Montako päivää kuluu kunnes 6 on seuraavaksi yht'aikaa paikalla, entä kauanko kunnes kaikki seitsemän olisivat, kumpi on isännälle edullisempaa.

Vastaukset:
( Tehtävä 29 massa ei muutu, ellei materiaalia tuoda esim. kuusta :)

(Tehtävä 61: 420, koska se on jaollinen luvuilla 7, 6, 5 ja 4, 3 ja 2 eli 2*3*2*5*7 = 420, huomaa että 6=2*3 ja 4=2*2)