sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

D. H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja



D. H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja alkuteos Lady Chatterley's Lover 1928,  suomentaja Marja Alopaeus, WSOY 2007, sivumäärä 387

D. H. Lawrencen romaani Lady Chatterleyn rakastaja oli aikansa kohuromaani avoimen seksuaalisuuden kuvauksen vuoksi. Lady Chatterleyn aviomies sir Clifford on vammautunut sodassa ja on kyvytön. Lady hankkii rakastajaksi alemman luokan miehen eli riistanvartija Mellorsin. Aktit tapahtuvat luonnossa tai metsän keskellä mökissä. Karkeloinnilla on seurauksensa ja kirja huipentuu vaikeisiin ratkaisuihin.

Teatteri Jurkka esittää näytelmää syyskuussa 2020, ja teatterista haastettiin kirjabloggareita lukemaan kirja. Jurkassa näytetään "Pasi Lampelan kahteen päähenkilöön keskittyvä sovitus ja se on teoksen suomenkielinen kantaesitys." Jos ja toivottavasti kun menet Jurkkaan, ei kannata lukea alla olevaa, tekstiä pulppuaa, jokainen ymmärtää lopettaa lukemisen ajoissa, kommentoin kirjan teemoja, mutten paljasta, miten lopulta aivan lopussa käy.

Alkuasetelma ja juoni
Keski-Englannin Wrangby Hallin sir Clifford Chatterley avioituu ensimmäisen maailmansodan aikana Constance Reidin kanssa. Pari Clifford ja Connie viettää kuherruskuukautensa, ja sitten sir Clifford palaa rintamalle Flanderiin jossa haavoittuu ja halvautuu lantiosta alaspäin. Kuntoutuksen jälkeen pari muuttaa Wrangby Halliin.  Clifford liikkuu rullatuolilla. Clifford kirjoittaa tarinoita joita julkaisee saaden mainetta ja rahaa kirjoituksistaan. Conniella on alkuun pari syrjähyppyä Michaelsin Cliffordin taiteilijaystävän kanssa. Cliffordin hoitaminen on vaativaa, joten  sairaanhoitaja leskirouva Bolton palkataan Cliffordin avustajaksi.

Cliffordilla on hiilikaivos, jossa on paljon työläisiä. Työläiset asuvat ankeissa hökkeleissä, ja kylän yleisilme on musta ja nuhruinen. Lähellä on myös metsää, jossa Connie havainnoi luonnon ihmeitä. Clifford on palkannut metsänvartijaksi Mellorsin, joka kasvattaa fasaaneja ja vartioi Cliffordin tiluksia. Connie törmää mieheen, joka tuntuu luotaantyöntävältä ja tylyltä. Mies on ollut maailmansodassa, ja on naimisissa, mutta vaimo Bertha Coutts on lähtenyt pois. Parin tytär on Mellorsin äidillä hoidossa.

Clifford kompensoi puuttuvaa kykyään pätemisellä, ensin kirjoituksillaan. Clifford halveksii työläisiä, ja luontoa ja ihailee konevoimaa. Hänellä on ulkokäyttöön moottoroitu rullatuoli. Mellors arvostaa metsätilkkkua ja luontoa, ja tuntuu arvostavan bolsevismia. Mellors on älykäs ja olisi edennyt armeijassa, mutta hän on palannut takaisin ja puhuu taas paikallista murretta. Mellors on tylyn ja uppiniskasen tuntuinen.

Connie tutustuu luontoon ja Mellorsiin, ja pian hän piehtaroi Mellorsin kanssa, lähinnä metsämökissä, mutta myös sammalten päällä. Suhde syvenee mutta vain fyysisen lupsuttelun tasolla.  Connien ja Mellorsin sessioiden kuvaus on ollut todella suoraa julkaisuajankohtana, nyt lähinnä haukotuttavaa. Connien piehtaroidessa Mellorsin kanssa rouva Bolton hyysää Cliffordia, joka itsekeskeisyydessään ei tajua kuviota, jonka rouva Bolton aavistaa.

Seksillä on seurauksia, ja Connie alkaa odottaa lasta ja hän pystyy puhumaan Mellorsin kanssa, joka kertoo elämästään ja haaveistaan. Connie lähtee Venetsiaan. Mellors aikoo järjestää itselleen avioeron. Connien Venetsian matkan aikana Mellorsin vaimo Bertha tulee kylille vihapuhumaan, ja paljastaa myös Mellorsin ja Connien suhteen. Conniella on edessä ankea kotiinpaluu ja vaikeita ratkaisuja edessään.

Taustaa
Connie oli kotoisin vapaamielisestä perheestä, ja hän jo Dresdenissä opiskellessaan harrasti seksiä silloisen kumppaninsa kanssa, kunnes ensimmäinen maailmansota alkoi. Connie on verevä, tukevahko ja ruskeatukkainen. Hänellä on hyvät välit isäänsä, ja sisareensa Hildaan, joka kuitenkin menee naimisiin rakkaudettomaan ja vähäseksiseen avioliittoon ja asuu Skotlannissa.

Mellorsilla on pitkät vaaleat hiukset, hän  27-vuotias ja vaimo lähteneyt 1915, jolloin Mellors pestautui armeijaan ja yleni  upseeriksi. Nyt hän pitää sähkövaloja kavalina, ja koneet kalskahtelevat hänestä kavalasti. Miehellä on pieni elinkorko armeijasta, ja hänen palkkansa maksaa sir Clifford, joka omistaa kaiken. Mellorsilla on ollut paljon naisia, ja hän pitää useimpia pihtareina.

Sir Clifford on vanhoillinen, eikä hänellä ollut kokemuksia naisen kanssa ennen kuherruskuukautta.  Connie suhtautuu rahaan ja työläisiin vapaammin kuin Clifford, joka inhoaa työläisiä. Conniekin ymmärtää. että vapaus edellyttää tietyn määrän rahaa. Clifford haluaa huomiota, rahaa ja valtaa, valtaa hän saa hallitsemalla hiilikaivosta. Omistaminen nimittäin on valtaa. Bolsevismi on Cliffordista kuin kone, jossa ihminen on koneen osa, bolshevismin käyttövoima on viha. Mellors näkee asian päinvastoin.

Kirjan yksi pääkohtauksista on sir Cliffordin ja Connien  luontomatka moottoroidulla pyörätuolilla. Aluksi Clifford on koppava kukko. Hän väittää Connielle, että hiilikaivosmiehet eivät vihaa häntä.
"Eivätpä vihaa Clifford vastasi, Äläkä haksahda erheisiin, sinun antamassasi merkityksessä he eivät ole miehiä. He ovat eläimiä, joita sinä et ymmärrä. ..." s. 252. Clifford uskoo koneisiin, mutta sitten rullatuolin moottori pettää. Mellors saapuu paikalle, ja Mellors ja Connie saavat työntää raskaan pyörätuolin, jossa kököttää Clifford metsästä. Clifford ei tajua Connien ja Mellorsin suhdetta, koska ei ole kiinnostunut alun alkaenkaan seksistä. Hän vertaa seksin harrastamista cocktailin juomiseen, Cliffordin ystävät vertaavat seksiä vessassa käyntiin, jota ei ole tarpeen edes kuvata. Clifford ja Connie etäääntyvät yhä kauemmas toisistaan, jonka seurauksena Connie antautuu Mellorsille, ja pian molemmat koikkelehtivat alasti luonnossa harrastaen intohimoisesti ja intensiivisesti seksiä.

Clifford siis uskoo rahan valtaan, hän pitää työläisiä työläisinä, ei sivistyneinä ihmisinä. Clifford jossain vaiheessa haluaisi pojan, ja toivoisi sen olevan omalla tasollaan, muttei normaalia älykkyystasoa alempana olevaa. Kun hän kuulee Connien olevan raskaana Mellorsille, hän kihahtaa lopullisesti, SE MOUKKA! Muutenkaan hän ei arvosta Mellorsia, pitää tätä pohjasakkana. Maanisen ihmisen tavoin Clifford ei havaitse mielipuolisuuttaan.  Hän puhuu että työläiset siittävät lapsia, muttei tarkenna, miten aatelisten lapset syntyvät. Tuolloin avioliitossa syntynyt lapsi jää isälle, ainakin kuvatunlaisessa tilanteessa. Nykyisinkin avioliitossa syntynyt lapselle isäksi merkitään äidin aviomies.

Päähenkilöiden välillä on ristiriitoja. Connie ja Clifford alusta alkaen suhtautuvat aistillisuuuteen eri tavoin. Connie on nautiskelija, ja Clifford pingottaja. Mellors kapinoi modernia yhteiskuntaa, koneita ja sähköä vastaan. Hänen maailmankuvansa on lähempänä Connieta, kuin Cliffordin. Mellors ennustaa kuinka käy, hän on älykäs, mutta suhteellisen passiivinen. Clifford puuhaa ja pätee ja hän vaipuu omaan maailmaansa, jossa empatialle ei ole tilaa, siten hän ei myöskään pysty ymmärtämään muita. Clifford sanoo vaimolleen, että "sinä et ole normaali, et  ole järjissäsi". Vaimo on miehestään samaa mieltä.

Rouva Bolton on kaivosmiesten sairaanhoitajana havainnut, että  mies on pohjimmiltaan vauva. Tämä liittyy Cliffordin ja Boltonin suhteen loppuvaiheeseen. Kun Connie on lähtenyt niin Clifford ja Bolton kokevat eroottisia hetkiä, joissa Clifford imee rouva Boltonin rintoja. D. H. Lawrence pitää tätä perverssinä, ja ivaa Cliffordia lapsimieheksi, joka näin voi olla liikemies. Muutenkin Lawrencella tai kirjan henkilöillä on omituisia mielipiteitä. "rakkaus oli tätä naurettavaa pakaroiden pompahtelua", "useat naiset haluavat miehen muttei seksiä" ja yhä vain omituisempaa Mellorsin analyysia "on ällistyttävää kuinka lesbolaisia naiset ovat tietoisesti tai tiedostamatta". Onkohan kirjailijalla ollut itsellään ennakkoluuloja?

D.H Lawrencen Chatterleyn rakastaja on hyvin kiinnostava romaani. Sen naturalistinen kuvaus kiehtoo, mutta romaaniksi sen tekee kerronta. Juonen alla väreilevät kirjan  teemat, ristiriidat ja ihmisten pakkomielteet kietovat verkkoonsa.

Mikähän on Teatterri Jurkan kulma lady Chatterleyhyn?


*****
Englantilainen D. H. Lawrence (1885 - 1930) oli kiistelty kirjailija, jonka arvo modernistina on tunnustettu vasta hänen kuolemansa jälkeen. Lady Chatterleyn rakastaja julkaistiin Italiassa, ja Englannissa vasta 1960.

keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Riikka Pulkkinen: Vieras



Riikka Pulkkinen: Vieras, 2012 Otava, Seven 2013, sivumäärä 299.

Riikka Pulkkisen  Vieras alkaa dramaattisesti: naispappi Maria, tuntee tarvetta lähteä, ja hän matkustaa Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin.

Marian ongelmat pysyvät mukana yhtenä isona vyyhtinä, ja ongelmien säikeet ovat pahasti solmussa. Matkallaan Maria pohtii menneisyyttään, lapsuuttaan pohjoisessa, äidin juuria sekä äidin kuolemaa. 

Marian teini-ikä on vaikea, sitä värittää anoreksia, ja uskonnollinen hurmos, ongelmia seuraa opiskelu Helsingissä.

Amerikan matkalla Maria tutustuu juuriinsa, rytmiin, ja Maria lukee nuorelta tytöltä Yasminelta saamaansa Muumipäiväkirjaa.

Vyyhti keritään auki  ja asiat selkenevät.

Vieraus on yksi teoksen kantavia voimia. Tässä ei tosiaankaan olla vieraskoreita, ja varsinkin pikku-Yasmine joutuu maksamaan vieraudestaan.

Kirjan teemoja olivat anoreksia, ulkopuolisuus, uskonnollinen hurmos, ja nuoren naisen kasvu, sekkä elämän kaksinapaisuus, järki ja tunne, sielu ja ruumis, sekä kahtia halkeaminen.

Pääteema on kuitenkin vieraus, jopa niin hyvin, että tunsin itsekin ajoittain vierautta tätä lukiessani viime vuoden Ruisrockissa 7.7.2018, naputtelin tämän postauksen 8.7.2019, ja ohjelmoin sen tänne vuoden päähän, tietämättä, että kukaan ei menisi Ruisrockiin 2020 koronan vuoksi.

Riikka Pulkkisen romaanin Totta luin myös jonottaessani keikoille, sen bloggaus on TÄÄLLÄ.

Riikka Pulkkisen (s. 8.7.1980) 40-vuotishaastattelu on tänään Turun Sanomissa. Hän löi läpi kirjallaan Raja, josta olen nähnyt vain tv-sarjan.

Vierasta on luettu paljon ja blogattu heti tuoreeltaan vuonna 2018
Elina piti tästä täällä
Liisa ihastui täällä 
Katja piti tätä myös hyvänä täällä

Elina on avannut hyvin tuota  Marian taustaa. Mitä sanoja käytetään, kun puhutaan tummaihoisesta äidistä?

Itse koen Pulkkisen tekstin samoin kuin Elina mutta rankoista aiheista huolimatta Pulkkisen kirjat eivät ahdistavia.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Georges Simenon: Maigret ja penkillä istuskelija



Georges Simenon: Maigret ja penkillä istuskelija, alkuteos Maigret et L'Homme du Banc 1953, suomentanut Osmo Mäkeläinen Otava 1955, sivumäärä 211.

Georges Simenonin Maigret ja penkillä istuskelija on tyypillinen komisario Maigret -tarina, mutta sarjan parhaimmasta päästä, tai niistä, mitä minä olen lukenut.

Tarina alkaa maanantaina 19.10,  jolloin Maigret saa puhelun, että mies on löydetty murhattuna Boulevard Saint Martinin pikku kujalta ja siitä alkavat tutkimukset, joita Maigret apulaisineen tekevät kujilla ja asunnoissa.

Kuollut mies osoittautuu Louis Thouret'ksi, joka on ollut porvarillisesti avioliitossa, ja perheessä on yksi tytär. Perhe asuu omakotitalossa esikaupungissa, samalla alueella yhdessä vaimonsa siskojen, ja veljen perheiden kanssa. Vaimon mukaan Louis Thouret toimii apulaisjohtajana Kaplan et Zaninin liikkeessä. Mies tulee kotiin joka ilta junalla kotiin.

Maigret selvittää Kaplan et Zaninin yritystä, mutta ilmeneekin, että se on lopettanut toimintansa. Yhä kummallisempia yksityiskohtia alkaa ilmetä. Louisilla oli kuollessaan keltaiset kengät, joka on yllätys ja kauhistus vaimolle. Lisäksi vaimo hämmästyy, että miehellä oli rahaa lompakossaan, vaikka vaimo säännösteli miehen kukkarossa olevaa rahan määrää. Maigret käy jututtamassa ihmisiä, ja yhä uusia johtolankoja selviää.

Hieman juonen avausta, mutta ei motiivia, eikä murhaajaa paljasteta
Louis Thouret'lla on ollut pieni vuokrahuone, josta löytyy vielä kahdet keltaiset kengät.  Asunnossa on vieraillut poliisin leski. Thouret'n tytär Monique on perintätoimistossa töissä, hänellä on poikaystävä Albert Jorisse. Molemmat ovat tienneet isän kaksoiselämästä. Vaimo joka on pitänyt miehensä ruodussa, on täysin tietämätön työn menetyksestä. Mies on tuonut tilipussin kotiin, ja vaimo on voinut jatkaa seurustelujaan sukulaistensa kanssa.

Tästä avautuu erilaisia tutkintahaaroja ... esimerkiksi kenen kanssa vainaja on käynyt keskusteluja puiston penkillä....

***
Maigret ja penkillä istuskelija sisältää myös Simenonin tapaan pohdintaa miesten ja naisten suhteista. Maigretin vaimo kuvataan järkeväksi, hän hoitaa kotia, kuten Thouret'nkin vaimo, joka ei vaikuta järkevältä. Thouret'n tytär sen sijaan on töissä firmassa, joka ostaa epävarmoja saatavia, ja perii niitä. Monique ei pidä äidistään, ja suunnittelee karkaamista ulkomaille. Moniquen poikaystävä näkee omat mahdollisuutensa.

Rikosten alkusyy on siis dekkarin mukaan vaimon vaatimukset miehensä sosiaalisesta statuksesta, ja turvatuista eläkepäivistä. Kahdenkymmenen viiden vuoden ajan mies oli töissä, mutta sitten työpaikka meni alta.

Dekkarissa selviää vainajan rahojen alkuperä ja yhä monimutkaisempi vyyhti alkaa aueta ...

Maigretit ovat kirjoitettu suhteellisen nopeasti, mutta jos pitää tästä tyylistä, tämä Maigret ja penkillä istuskelija on kelpo dekkari. Otava on julkaissut dekkareita jo 1950-luvulla, ja kaikkiaan tarinoita on yli 80.

****
Georges Simenon (1903 - 1989) kirjoitti yli 400 romaania tai novellia
Muita bloggaamiani Maigreteja:
Maigret ja latvialainen
Maigret ja viinikauppias
Muuta proosaa:
Kolme huonetta Manhattanilla
Luin tämän viime vuonna Ruisrockissa, eli perjantaina 5.7.2019 eli tasan vuosi sitten, Ruisrock olisi ollut ilman koronaa 3. - 5.7.2020.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa



Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa, Karisto 2012, sivumäärä 188.

Umbroviassa on tehty vallankumous, jonka vuoksi kuninkaallinen perhe on maanpaossa Keloburgin slummissa.  Päähenkilö ja tarinan minäkertoja Gigi on perheen kuopus ja hänen ystävänsä on katupoika Henry Delafordie. Kuninkaallisen perheen olinpaikka on vuotanut ja kämppä räjäytetään taivaan tuuliin.  Näin vauhdikkaasti alkaa Magdalena Hain Gigi ja Henry -trilogian avausosa Kerjäläisprinsessa.

Eletään 1860-lukua kuvitteellisessa Euroopassa, Keloburg on Vihreällä saarella nykyisessä Grönlannissa, joka  on vihreä ja koostuu saarista. Gigi ja hänen perheensä, isä Umbrovian kuningas Konstantin IV, äiti kuningatar Sofia, vanhemmat sisaret Katerina, Elliina ja Lillibeta asuvat Keloburgissa Kelpepperinkadulla Alhaistossa, Gigi koko nimeltään Gregorovia Anastassija Ludovica Konstantina keräilee roskia. Räjäytyksen jälkeen meno on niin huikea, että perhe hajoaa tai hajaantuu eri paikkoihin. Vallankaappauksen takana on Andros Epirikos eli Andreas Luopio, hän on saanut osan henkivartijoista puolelleen, mutta kuuliainen ihmissusi Arren Mussovits on kuninkaan puolella, valitettavasti hänen paha veljensä Rufus on Luopion kätyri.

Tapahtumat etenevät vauhdikkaasti, ja loppuselvittelyt  käydään salakuljettajien saaren linnassa.

Seuraavaa osaa silmällä pitäen tilanne jää auki. Luopio jatkaa konnantekojaan, eikä Umbroviaan saada laillista monarkiaa. Gigi ja Henry selvisivät, mutta eivät aivan ehjinä. Henry avaa taustaansa, äiti on kuollut oopiumin orjana ja hänen isänsä on pelätty salakuljettaja. Gigin isä kuningas on ollut vätys, mutta oiva keksijä, joskin keksinnöt ovat olleet vain lentohärveleitä ja pommeja.

Magdalena Hain Kerjäläisprinsessa on hyvää kesälukemista alakoulun päättäville. Henkilöhahmot ovat  yllättävän vahvoja. Gigi perheen kuopus, Henry salakuljettajan poika, äiti kuollut oopiumin orjana. Andros Luopio työläistaustainen nousukas. Mussovits uskollinen mutta hyljeksitty ihmissusi.

Kerjäläisprinsessa oli sen verran vauhdikas avausosa, että luin myös jatko-osat:
Kellopelikuningas (bloggaus 23.7.2020)
Susikuningatar (bloggaus 6.8.2020).

lauantai 27. kesäkuuta 2020

Dale Carnegie: Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa


Dale Carnegie: Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa, alkuteos How to win friends and influence people 1937, suomentanut Väinö Jaakkola, WSOY, 1974. Sivumäärä 354.

Dale Carnegie (1888 - 1955) on kuuluisin tästä kirjasta, Miten  saada ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Kirja on hyvin amerikkalainen, jossa ystävien menestyksen ja vaikutusvallan lisäksi halutaan myös rahaa, tai rahalla saa vaikutusvaltaa ja raha henkii menestystä. Suomessa, jossa on hyvä sosiaaliturva, ystäviä arvostetaan paljon ilman halua saada sitä kautta menestystä ja vaikutusvaltaa.

Kirjan alussa Dale Carnegie kertoo kymmenen asiaa, mitä saavutat kirjan lukemalla. Ensimmäinen on totunnaisuudesta irrottaminen, sitten olet kykenevä hankkimaan ystäviä, lisäämään kansansuosiotasi, voittamaan ihmisiä puolellesi, saamaan lisää asiakkaita, ansioita (dollareita). Lisäksi sinusta tulee parempi työntekijä, osaat lisäksi käsitellä valituksia, opit välttämään väittelyjä, ja herätät innostusta työkavereissasi.

Teoksen loppuun on kerätty 34 ohjetta tiivistykseen. Näin helppoa se on.

Tämä kirja, vaikka on yli 80-vuotias kuvaa hyvin amerikkalaisuutta, mutta minusta myöskin behaviorismia. Ihminen oletetaan varsin yksinkertaiseksi, valitaan tietty toimintatapa, ja saadaan haluttu lopputila. Ei aina onnistu.

Teoksessa on valaisevat lukuohjeet: selaile ensin kirja, lue sitten ajatuksella, ja alleviivaa, havainnoi ympäristöä ja harjoittele ahkerasti. Minusta varmasti tepsivät ohjeet.

Dale Carnegie esittelee neuvonsa runsain esimerkein, jotka itse sivuutan. Carnegien mukaan ihminen pitää itseään tärkeimpänä ja tolkuissaan olevana hyvänä tyyppinä. Ihmisen saa toimimaan halutulla tavalla, kutsumalla häntä etunimellä, olemalla kiinnostunut hänestä, hänelle pitää antaa arvostusta, välttää antamasta moitteita ja olla vastavuoroinen. Omat virheet pitää myöntää heti ja osoittaa toisen virheet vuolaiden kehujen jälkeen. Kannattaa myös huomata, että jokainen on jossain suhteessa parempi kuin itse on.

Carnegie käyttää paljon kuvainnollista kieltä, "hunajaa saa parhaiten mehiläisenpesästä, mutta ei niin että kaataa sen kumoon". Tämä tarkoittaa monia asioita. Hunajapesästä pitää ottaa hunajaa, ja laittaa sokeria tilalle mehiläisten ravinnoksi. Harvoin mikään työ onnistuu,  jos työ ei ole hauskaa tai anna jonkunlaista tyydytystä, eli ihminen näkee työnsä tärkeäksi. Sisäistä motivaatiota tarvitaan.

Moite saa ihmisen puolustuskannalle. Muutos pitää aikaansaada muuten. pitää arvostaa toista, ja sitten antaa hänelle korjaavaa palautetta. Muutosidea pitää myydä toiselle niin, että hän luulee sen olevan hänen oma idea. Kannattaa joskus jopa dramatisoida ja haastaa. Ihmiset haluavat säilyttää kasvonsa ja tuntea itsensä tärkeäksi. Ihmiset harvoin pitävät käskyistä, mielummin pyydä tai kyselemällä saat toisen tajuamaan mitä pitää tehdä. Anna edistymisestä positiivista palautetta.

Lopussa Dale Carnegie antaa neuvoja kotionnen lisäämiseksi. Nalkuttamista pitää välttää, ja arvostaa kumppania. Rakasta, ja huomioi, anna toisen olla sellainen kun on, hyväksy hänet. Ole kohtelias ja huomaavainen , ja loppuun Dalen viimeinen vinkki: lue sukupuoliasioiden käsikirja.

Vanhahtavasta kirjoitusasusta huolimatta Dale Carnegien teos Miten  saada ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa on hyvä perusteos, jos haluaa ymmärtää ihmisten reaktioita. Se ei minusta sovellu kuitenkaan näin kaavamaisesti eikä ryhmäilmiöihin.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

A.I Routio: Hurjapää puussa



A.I Routio: Hurjapää puussa, WSOY 1964, NTK 156, sivumäärä 110.

Ahti Ilmari Routio (1925 - 2014) kirjoitti kolme nuortenkirjaa, joista tämä Hurjapää puussa  on toinen. Tarina alkaa kun päähenkilö pojanviikari Jakke Sorahuhta muuttaa isän rakennuttaman kymmenkerroksisen kerrostalon ylimpään kerroksen asuntoon, josta on merinäköala. Ympäristössä on uusien kerrostalojen lisäksi ränsistynyt kartanorakennus, jossa asuu Tossu eli maisteri Silverstöfvel, Tossu ottaa upeita kuvia ja on avulias ja näppärä mutta köyhä. Viereisessä hökkelissä asuu 70-vuotispäiviä viettävä Johanssonska, jonka tyttärenpoika on orvoksi jäänyt Samuli eli Saukis. Saukis ja Jakke tappelevat ja ottavat mittelön futiksensa ja tulevat Tossun ohjauksessa parhaiksi kavereiksi. Bubi on kolmas poikajoukon jäsen ja pojat tekevät majan laudoista puuhun ja lukitsevat oven. Kummallista o,n kun majaan on päässyt pieni hurja tyttö. Tossu joka osaa kieliä, tajuaa että tyttö puhui espanjaa. Hän on kaltoinkohdeltu sirkustyttö, eikä suostu palaamaan.

Tämä tapahtuma on tarinan käännekohta. Miranda on etsintäkuulutettu, karannut sirkuksesta. Tossu on sommitellut aikoinaan Haukkaprinsessa-sadun. Hän ottaa kuvia Mirandasta joka osaa käsitellä eläimiä. Miranda aiotaan adoptoida Espanjaan rikkaaseen perheeseen. Aika kuluu ja asioita järjestellään. Tossu voittaa kirjallaan suuren kansainvälisen palkinnon ja Miranda haluaa jäädä Tossun luo.

Tämä oli reipashenkinen lasten ja nuorten kirja, jonka juoni on nuorille riittävän omaperäinen, mutta ei niin hyvä, että olisi noussut nuortenkirjallisuutemme eturiviin.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2020

Tytti Parras: Rakkaat


Tytti Parras: Rakkaat 1970, Otava Salamanteri, 1981 sivumäärä on 185.

Tytti Parras jatkaa Rakkaat -romanissaan esikoisromaaninsa Jojon teemoja ja tarkastelee nuorten aikuisten vapaita sotkuisia suhteita ja ajelehtiessaan samalla luotaa päähenkilön lapsuuteen häivemäisten muistojen avulla.

Tytti Parras kirjoittaa henkilönsä nykyhetkeen, mutta hän on tavallaan Suomen Patrick Modiano, koska sen verran päämäärätöntä nykyhetken toiminta on. Tytti Parras ei tosin kirjoita henkilöään yksin haaveilemaan kaduille vaan ajelehtimaan turtana muiden joukkoon.

Rakkaat-romaanin päähenkilö nuorehko naisopiskelija tarkastelee rakkaitaan, hänellä on suhde naimisissa olevaan 40-vuotiaaseen Esaan, ja avoliitossa olevaan Santtuun. Nainen on muuttanut Esan vuokraamaan asuntoon Santun ja tämän avovaimon Tarjan luota, parilla on kaksi lasta tyttö kuusivuotias Mikki ja kaksivuotias poika Markku. Tarja on viimeisillään raskaana, koska on perunut abortin viime hetkellä. On äitienpäivä.

Rakkaat tarkastelee siis päähenkilön suhdetta Tarjaan, Santtuun ja Esaan, sekä porautuu Tarjan lapsuuden kesiin.
Esa on köyhästä kodista, suorittaja, joka on päässyt kovalla työllä eteenpäin, hän on ollut oppikoulussa vapaaoppilas, ja suorittanut kaksi tutkintoa ja virassa. Hänellä on vaimo Raili ja tytär Lilli. Avioliitto ei ole vahvalla pohjalla. Hän kutee vieraan naisen kanssa asunnossaan, ja ajeluttaa tätä pitkin Suomea. Esalle ilmenee, että hän saa kenkää virastaan.

Santtu on tuonut päähenkilön taksilla pubista ränstyneeseen Pappilaan, jossa hän asuu avovaimonsa ja lastensa kanssa.  Suhde alkaa päähenkilön kanssa. Santulla on kaksi naista, joista Tarja saa ensin keskenmenon ja sitten lapsen. Päähenkilö popsii e-pillereitä. 

Kirjassa luodataan suhteiden alkuun ja historiaan, mutta avain päähenkilön ajelehtimisessa on lapsuuden kesissä, missä traktorikuski  vieraili piikojen aitassa, ja hyönteis- ja kasvitutkija Boman vei päähenkilöä luonto- ja veneretkille.

Tytti Parraksen kerronta on monitasoista ja samalla nykylukijalle paljastetaan mistä hippiaikana kohistiin. Nykyisin kirja henkii ajankuvaa. Tapahtumapaikkoja ovat Tampere, Lohja ja ilmeisesti Turku, jossa tuolloin oli vielä raitiotie. Päähenkilön äiti muuten polttaa poskisavuja holkilla pilliklubistaan (Klubi -tupakka).

Rakkaat on ihan kelpo kirja, mutta ei yllä mielestäni Jojon eikä Hyvin kasvatetun tytön tasolle.

Maija on blogannut myös Rakkaista ja Maija jäi kaipaamaan enemmän perusteluja ja tunteita täällä.

****
Tytti Parras (1943 - 2018) oli suomalainen kirjailija.
Tytti Parraksen kirjat olivat hyvin moderneja ja rohkeita hänen tuotannostaan olen blogannut