D. H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja alkuteos Lady Chatterley's Lover 1928, suomentaja Marja Alopaeus, WSOY 2007, sivumäärä 387
D. H. Lawrencen romaani Lady Chatterleyn rakastaja oli aikansa kohuromaani avoimen seksuaalisuuden kuvauksen vuoksi. Lady Chatterleyn aviomies sir Clifford on vammautunut sodassa ja on kyvytön. Lady hankkii rakastajaksi alemman luokan miehen eli riistanvartija Mellorsin. Aktit tapahtuvat luonnossa tai metsän keskellä mökissä. Karkeloinnilla on seurauksensa ja kirja huipentuu vaikeisiin ratkaisuihin.
Teatteri Jurkka esittää näytelmää syyskuussa 2020, ja teatterista haastettiin kirjabloggareita lukemaan kirja. Jurkassa näytetään "Pasi Lampelan kahteen päähenkilöön keskittyvä sovitus ja se on teoksen suomenkielinen kantaesitys." Jos ja toivottavasti kun menet Jurkkaan, ei kannata lukea alla olevaa, tekstiä pulppuaa, jokainen ymmärtää lopettaa lukemisen ajoissa, kommentoin kirjan teemoja, mutten paljasta, miten lopulta aivan lopussa käy.
Teatteri Jurkka esittää näytelmää syyskuussa 2020, ja teatterista haastettiin kirjabloggareita lukemaan kirja. Jurkassa näytetään "Pasi Lampelan kahteen päähenkilöön keskittyvä sovitus ja se on teoksen suomenkielinen kantaesitys." Jos ja toivottavasti kun menet Jurkkaan, ei kannata lukea alla olevaa, tekstiä pulppuaa, jokainen ymmärtää lopettaa lukemisen ajoissa, kommentoin kirjan teemoja, mutten paljasta, miten lopulta aivan lopussa käy.
Alkuasetelma ja juoni
Keski-Englannin Wrangby Hallin sir Clifford Chatterley avioituu ensimmäisen maailmansodan aikana Constance Reidin kanssa. Pari Clifford ja Connie viettää kuherruskuukautensa, ja sitten sir Clifford palaa rintamalle Flanderiin jossa haavoittuu ja halvautuu lantiosta alaspäin. Kuntoutuksen jälkeen pari muuttaa Wrangby Halliin. Clifford liikkuu rullatuolilla. Clifford kirjoittaa tarinoita joita julkaisee saaden mainetta ja rahaa kirjoituksistaan. Conniella on alkuun pari syrjähyppyä Michaelsin Cliffordin taiteilijaystävän kanssa. Cliffordin hoitaminen on vaativaa, joten sairaanhoitaja leskirouva Bolton palkataan Cliffordin avustajaksi.
Cliffordilla on hiilikaivos, jossa on paljon työläisiä. Työläiset asuvat ankeissa hökkeleissä, ja kylän yleisilme on musta ja nuhruinen. Lähellä on myös metsää, jossa Connie havainnoi luonnon ihmeitä. Clifford on palkannut metsänvartijaksi Mellorsin, joka kasvattaa fasaaneja ja vartioi Cliffordin tiluksia. Connie törmää mieheen, joka tuntuu luotaantyöntävältä ja tylyltä. Mies on ollut maailmansodassa, ja on naimisissa, mutta vaimo Bertha Coutts on lähtenyt pois. Parin tytär on Mellorsin äidillä hoidossa.
Clifford kompensoi puuttuvaa kykyään pätemisellä, ensin kirjoituksillaan. Clifford halveksii työläisiä, ja luontoa ja ihailee konevoimaa. Hänellä on ulkokäyttöön moottoroitu rullatuoli. Mellors arvostaa metsätilkkkua ja luontoa, ja tuntuu arvostavan bolsevismia. Mellors on älykäs ja olisi edennyt armeijassa, mutta hän on palannut takaisin ja puhuu taas paikallista murretta. Mellors on tylyn ja uppiniskasen tuntuinen.
Connie tutustuu luontoon ja Mellorsiin, ja pian hän piehtaroi Mellorsin kanssa, lähinnä metsämökissä, mutta myös sammalten päällä. Suhde syvenee mutta vain fyysisen lupsuttelun tasolla. Connien ja Mellorsin sessioiden kuvaus on ollut todella suoraa julkaisuajankohtana, nyt lähinnä haukotuttavaa. Connien piehtaroidessa Mellorsin kanssa rouva Bolton hyysää Cliffordia, joka itsekeskeisyydessään ei tajua kuviota, jonka rouva Bolton aavistaa.
Seksillä on seurauksia, ja Connie alkaa odottaa lasta ja hän pystyy puhumaan Mellorsin kanssa, joka kertoo elämästään ja haaveistaan. Connie lähtee Venetsiaan. Mellors aikoo järjestää itselleen avioeron. Connien Venetsian matkan aikana Mellorsin vaimo Bertha tulee kylille vihapuhumaan, ja paljastaa myös Mellorsin ja Connien suhteen. Conniella on edessä ankea kotiinpaluu ja vaikeita ratkaisuja edessään.
Taustaa
Connie oli kotoisin vapaamielisestä perheestä, ja hän jo Dresdenissä opiskellessaan harrasti seksiä silloisen kumppaninsa kanssa, kunnes ensimmäinen maailmansota alkoi. Connie on verevä, tukevahko ja ruskeatukkainen. Hänellä on hyvät välit isäänsä, ja sisareensa Hildaan, joka kuitenkin menee naimisiin rakkaudettomaan ja vähäseksiseen avioliittoon ja asuu Skotlannissa.
Mellorsilla on pitkät vaaleat hiukset, hän 27-vuotias ja vaimo lähteneyt 1915, jolloin Mellors pestautui armeijaan ja yleni upseeriksi. Nyt hän pitää sähkövaloja kavalina, ja koneet kalskahtelevat hänestä kavalasti. Miehellä on pieni elinkorko armeijasta, ja hänen palkkansa maksaa sir Clifford, joka omistaa kaiken. Mellorsilla on ollut paljon naisia, ja hän pitää useimpia pihtareina.
Sir Clifford on vanhoillinen, eikä hänellä ollut kokemuksia naisen kanssa ennen kuherruskuukautta. Connie suhtautuu rahaan ja työläisiin vapaammin kuin Clifford, joka inhoaa työläisiä. Conniekin ymmärtää. että vapaus edellyttää tietyn määrän rahaa. Clifford haluaa huomiota, rahaa ja valtaa, valtaa hän saa hallitsemalla hiilikaivosta. Omistaminen nimittäin on valtaa. Bolsevismi on Cliffordista kuin kone, jossa ihminen on koneen osa, bolshevismin käyttövoima on viha. Mellors näkee asian päinvastoin.
Kirjan yksi pääkohtauksista on sir Cliffordin ja Connien luontomatka moottoroidulla pyörätuolilla. Aluksi Clifford on koppava kukko. Hän väittää Connielle, että hiilikaivosmiehet eivät vihaa häntä.
"Eivätpä vihaa Clifford vastasi, Äläkä haksahda erheisiin, sinun antamassasi merkityksessä he eivät ole miehiä. He ovat eläimiä, joita sinä et ymmärrä. ..." s. 252. Clifford uskoo koneisiin, mutta sitten rullatuolin moottori pettää. Mellors saapuu paikalle, ja Mellors ja Connie saavat työntää raskaan pyörätuolin, jossa kököttää Clifford metsästä. Clifford ei tajua Connien ja Mellorsin suhdetta, koska ei ole kiinnostunut alun alkaenkaan seksistä. Hän vertaa seksin harrastamista cocktailin juomiseen, Cliffordin ystävät vertaavat seksiä vessassa käyntiin, jota ei ole tarpeen edes kuvata. Clifford ja Connie etäääntyvät yhä kauemmas toisistaan, jonka seurauksena Connie antautuu Mellorsille, ja pian molemmat koikkelehtivat alasti luonnossa harrastaen intohimoisesti ja intensiivisesti seksiä.
Clifford siis uskoo rahan valtaan, hän pitää työläisiä työläisinä, ei sivistyneinä ihmisinä. Clifford jossain vaiheessa haluaisi pojan, ja toivoisi sen olevan omalla tasollaan, muttei normaalia älykkyystasoa alempana olevaa. Kun hän kuulee Connien olevan raskaana Mellorsille, hän kihahtaa lopullisesti, SE MOUKKA! Muutenkaan hän ei arvosta Mellorsia, pitää tätä pohjasakkana. Maanisen ihmisen tavoin Clifford ei havaitse mielipuolisuuttaan. Hän puhuu että työläiset siittävät lapsia, muttei tarkenna, miten aatelisten lapset syntyvät. Tuolloin avioliitossa syntynyt lapsi jää isälle, ainakin kuvatunlaisessa tilanteessa. Nykyisinkin avioliitossa syntynyt lapselle isäksi merkitään äidin aviomies.
Päähenkilöiden välillä on ristiriitoja. Connie ja Clifford alusta alkaen suhtautuvat aistillisuuuteen eri tavoin. Connie on nautiskelija, ja Clifford pingottaja. Mellors kapinoi modernia yhteiskuntaa, koneita ja sähköä vastaan. Hänen maailmankuvansa on lähempänä Connieta, kuin Cliffordin. Mellors ennustaa kuinka käy, hän on älykäs, mutta suhteellisen passiivinen. Clifford puuhaa ja pätee ja hän vaipuu omaan maailmaansa, jossa empatialle ei ole tilaa, siten hän ei myöskään pysty ymmärtämään muita. Clifford sanoo vaimolleen, että "sinä et ole normaali, et ole järjissäsi". Vaimo on miehestään samaa mieltä.
Rouva Bolton on kaivosmiesten sairaanhoitajana havainnut, että mies on pohjimmiltaan vauva. Tämä liittyy Cliffordin ja Boltonin suhteen loppuvaiheeseen. Kun Connie on lähtenyt niin Clifford ja Bolton kokevat eroottisia hetkiä, joissa Clifford imee rouva Boltonin rintoja. D. H. Lawrence pitää tätä perverssinä, ja ivaa Cliffordia lapsimieheksi, joka näin voi olla liikemies. Muutenkin Lawrencella tai kirjan henkilöillä on omituisia mielipiteitä. "rakkaus oli tätä naurettavaa pakaroiden pompahtelua", "useat naiset haluavat miehen muttei seksiä" ja yhä vain omituisempaa Mellorsin analyysia "on ällistyttävää kuinka lesbolaisia naiset ovat tietoisesti tai tiedostamatta". Onkohan kirjailijalla ollut itsellään ennakkoluuloja?
D.H Lawrencen Chatterleyn rakastaja on hyvin kiinnostava romaani. Sen naturalistinen kuvaus kiehtoo, mutta romaaniksi sen tekee kerronta. Juonen alla väreilevät kirjan teemat, ristiriidat ja ihmisten pakkomielteet kietovat verkkoonsa.
Mikähän on Teatterri Jurkan kulma lady Chatterleyhyn?
*****
Englantilainen D. H. Lawrence (1885 - 1930) oli kiistelty kirjailija, jonka arvo modernistina on tunnustettu vasta hänen kuolemansa jälkeen. Lady Chatterleyn rakastaja julkaistiin Italiassa, ja Englannissa vasta 1960.
