Juhani Aho Muistatko-? Kukkia keväiseltä niityltä, WSOY 1920, sivumäärä 282.
Kirja on kaunis ja runollinen muistelu kertojan lapsuudesta ja nuoruudesta, joka johtaa koko loppuelämän kestäneeseen rakkausavioliittoon. Teoksen johtoajatuksena on ikuinen rakkaus kuollutta vaimoa kohtaan. Tämä on valittu Ylen 101 kirjaa vuoden 1920 kirjaksi (koko lista täällä).
Teos alkaa vaimon hautajaisilla ja sen jälkeen kertojan pohdinnalla. Kertoja ymmärtää, unhoituksen evankeliumin (s. 22), mutta haluaa muistella ja toivoo, että vaimo lähtisi mukaan, olisi läsnä.
Muistelu alkaa lapsuudesta, joka on viattomuuden ja ilon aikaa. Kaikki uusi on ihmeellistä ja lapsena saa kokea iloa ihan kaikista asioista. "Kaikki on usvaverhon takana. Nyttemmin pakenen onnettomuuksissa lapsuuteen. koska lapsena kaikki kiiltävä on kultaa".
Nälkävuodet muistuvat mieleen vain vellinsyömisestä ja siitä. että nälkäisille annettiin myös. Maalla kesäisin seurattiin lintujen pesäpuuhia ja pupujen elämää. Rannalla ongittiin ja heiteltiin voileipiä, vanhempana kalastettin, soudettiin ja lasketeltiin veneellä koskia alas. Erämaat kiinnostavat. Kurkilaumoja tiirailtiin.
Kertoja näkee ihastumiset osana tulevaan vaimoon tutustumisena. Ylioppilaaksi tulon jälkeen yliopisto tuntui vieraalta, mutta maalla kertoja viimein tapaa tulevan vaimonsa ja tuntee maaseudun kodikseen.
Pidin etenkin kirjan tunnelmasta.
Kirjan nimi Kukkia keväiseltä niityltä on symbolinen, eli kukat ovat niitä kauniita muistoja, jotka liittyvät kertojan elämään.
*****
Juhani Aho (1861 -1921) oli Suomen ensimmäinen ammattikirjailija. Teos ei ole omaelämäkerrallinen, koska Aho tapasi vaimonsa 1890 aivan eri piireissä. Vaimo kuoli Juhani Ahon kuoltua vasta 1945.
Olen blogannut Juhani Ahon tuotannosta (täällä) bloggauksia on Juhasta, Rautatiestä, Papin tyttärestä, Papin rouvasta sekä Selma Lagerlöfin teoksesta Peukaloisen retket villihanhien kanssa, jonka Aho on suomentanut.
Olen alkanut lukea Suomen satavuotisvuonna julkaistua Ylen 101-kirjalistaa jossa jokaiselta itsenäisyysvuodelta oli valittu yksi kirja.
Tässä lista 12 ensimmäistä kirjaa, joista useimmista tulen bloggaamaan
1917 Konrad Lehtimäki: Ylös helvetistä
1918 Eino Leino: Vapauden kirja
1919 Frans Emil Sillanpää: Hurskas kurjuus
1920 Juhani Aho: Muistatko?
1921 Olli: Mustapartainen mies herättää pahennusta
1922 Anni Swan: Pikkupappilassa
1923 Kaarlo Hänninen: Kiveliön karkurit
1924 Maria Jotuni: Tohvelisankarin rouva
1925 Edith Södergran: Maa jota ei ole
1926 Hilja Valtonen: Nuoren opettajattaren varaventtiili
1927 Unto Seppänen: Taakankantajat
1928 Aino Kallas: Sudenmorsian












