P. D. James: Kuolema joulupäivänä

 

P. D. James: Kuolema joulupäivänä, alkuteos Sleep no more; six murderous tales 2017, Otava 2019. Sivumäärä 184.

Kuolema joulupäivänä -nide sisältää kuusi P.D. Jamesin (1920-2014)  lyhyttä murhamysteeriä, kokoelma on julkaistu postuumisti, eikä sisällä komisario Dalgliesh-tarinoita.

Jojo tarinassa eläkkeelle jäänyt tuomari muistelee murhaa, joka tapahtui hänen koulumatkallaan joulun tienoilla. Lukija saa pohdittavaa murhan oikeutuksen ja tosiasioiden salaamisen parissa. Jojo on yksi todistuskappale, josta valehdellaan. Oikea murhaaja ei jää kiinni, mutta kuolee toisen maailmansodan rintamalla.

Uhri -tarinassa murhaaja kertoo tekemästään murhasta. Murhaaja on Ilsa Mancellin  filmitähden ja prinsessan  ensimmäinen julkisuudelta salattu aviomies, mitätön ja nimettömäksi jäävä. Herra on apulaiskirjaston hoitaja. Hän kertoo avioliitostaan: hän meni naimisiin 17-vuotiaan Elsie Bowmanin kanssa. Onnea kesti runsaan vuoden, jonka jälkeen Elsie suuntasi pomon sihteerinä miljoönäärin Rodney Collingfordin sänkyyn ja avioon ja vaihtoi sekä etunimensä ja sukunimensä.  Apulaiskirjastonhoitaja päättää murhata Rodney Collingfordin ja punoo murhasuunnitelmaa. Tarina kertoo kostosta ja mihin se johtaa. Se kertoo myös siitä, että murhaajakin jättää tahtomattaan käyntikorttinsa. Apulaiskirjastonhoitaja kirjoittaa uhkauskirjeitä, jossa tekee saman kirjoitusvirheen.

Kolmannen tarinan nimi on Joulupukkimurha. Teini-ikäinen Charles Mickledore viettää setäpuolensa kartanossa joulua. Upporikas setä on kutsunut Charlesin lisäksi majuri Turvillen vaimoineen, ottopoikansa Henry Caldwellin ja neiti Gloria Belzinen. Tapahtumia ennakoi paukkukarkissa oleva uhkaus. Jouluyönä joulupukki tuo joululahjat vieraiden huoneissa roikkuviin sukkiin. Aamulla isäntä löytyy murhattuna joulupukin asussa. Tässäkin lukijalle paljastetaan murhaaja, mutta poliisilta mysteeri jää ratkaisematta. Itseasiassa nuori Charles ratkaisee murhan, mutta salaa sen. Motiivi olisi monilla. Yksi vieraista on pikkutytöistä kiinnostunut ja isäntä tietää sen. Toisaalta isäntä itse on ajanut pikkutytön päälle ja paennut paikalta. Lisäksi hän on ajanut toisen vaimonsa itsemurhaan. Motiivi olisi siis monella.

Tyttö joka rakasti hautausmaita tarina on hyvin ankea. Tytöllä on myös kissa, joka on osa salaisuutta, jota tyttö ei muista. Nuoruuden ankeus paljastuu tarinan lopussa.

Aivan ihastuttava talo tarinassa Harold Vinson saa vankeustuomion oikeudenkäynnissä, jossa Haroldia syytetään vaimonsa  murhayrityksestä. Tässäkään tarinassa tuomio ei ole oikea...

Herra Millcroftin syntymäpäivä.
Sisarukset Rodney ja Milred Millcroft suuntaavat isänsä Augustuksen 80-vuotispäiville Meadowsweet Croftii'n vanhainkotiin. Upporikas isä haluaisi vaihtaa kalliimpaan Maitland Croftiin. Vanhus sepittää murhannensa veljensä, koska tämä oli muuttamassa testamenttia Australian serkkujen hyväksi. Näin hän saa lapset vaihtamaan hänen vanhainkotiaan. Myöhemmin lukija saa vanhuksen selityksistä aihetta pohtia, oliko tarina sepitettä.

P. D. Jamesin Kuolema joulupäivänä -novellit ovat erilaisia murhamysteerejä, jo siksikin, että niissä ei ole salapoliisia, ja poliisilta kuolemat jäävät selvittämättä Lisäksi loppuratkaisut saavat lukijan pohtimaan moraalisia kysymyksiä.

P.D Jamesin Adam Dalgliesh -pitkien dekkarien sarja
Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.

Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

Mai on blogannut näin.

P. D. James: Mistelimurha ja muita kertomuksia

 

P. D. James: Mistelimurha ja muita kertomuksia, alkuteos Mistletoe Murder and Other Stories  2005, suomentaja Jaakko Kankaanpää, Otava 2016, sivumäärä 124

P. D.  Jamesin novellikokoelma  Mistelimurha ja muita kertomuksia sisältää neljä kertomusta: Mistelimurha, Hyvin tavallinen murha, Boxdalen perintö ja Joulun kaksitoista johtolankaa. Kaksi viimeistä ovat komisario Dalgliesh -tarinoita.

Alkupuheessa P. D. James (1920 - 2014) mainitsee, että alkuun salapoliiskertomukset olivat novelleja (Sherlock Holmes -tarinat, Agatha Christien lyhyet jutut), mutta pidempi ilmaisu valtasi alaa ja Agatha Christie muistetaan nimeenomaan pitkistä dekkareistaan. Pidempi muoto antoi sijaa psykologiselle tarkastelulle ja ihmisten välisten suhteiden tarkalle kuvaukselle, mitä Jamesilla itsellään on. P. D. James mainitsee, että novellin rajat ovat ahtaammat ja novellit ovat suoraviivaisempia.

Mistelimurha, Mistletoe Murder. Julkaisuvuosi 1995, sivumäärä 29.
Rikoskirjailija kertoo murhasta vuonna 1940, jonka todistajana oli sukujuhlissa jouluna 1940. Kertoja oli menettänyt miehensä sodassa. Paikalla olivat kertoja, hänen serkkunsa Paul, antiikkikauppias Rowland Maybrick, isoäiti ja eräitä muita henkilöitä. Rowland murhataan ja kirjailija näkee lattialla mistelinmarjoja ja vesiläikän. Poliisi ei pysty selvittämään murhaa, mutta kirjailija antaa vihjeen, kuka oli lopulta murhaaja. 

Hyvin tavallinen murha, A Very Commonplace Murder. Julkaisuvuosi 1969, sivumäärä 26.

Ernest Gabriel palaa 16 vuoden jälkeen katsomaan asuntoa, jossa murhattiin Eileen Morrisey ja teosta tuomittiin syytön Denis Speller. Tarinaan liittyy aikuisten lukemiset ja salaiset tapaamiset ja lopulta lukijalle selviää, kuka on tehnyt murhan. Iljettävä tarina.

Boxdalen perintö, The Boxdale Inheritance. Julkaisuvuosi 1979, sivumäärä 34

Adam Dalgieshin isä oli kirkkoherra. Kaniikki Hubert Boxdale oli isän ystävä ja Adamin kummisetä. Hubertin isotäti Allie oli jättänyt Hubertille 50 000 punnan  perinnön. Isotäti oli railakas henkilö, mutta kaniikkia huoletti se, oliko Allie murhannut miehensä 1902, josta syytteestä hänet oli vapautettu. Iäkäs ja äveriäs aviomies oli kuollut arsenikkiin joulun aikana. Isoisänsä Augustus Boxdalen avioituminen nuoren varieteetanssijattaren kanssa oli ollut suvulle sensaatio ja häpeä.

Tapauksesta on 67 vuotta, eli eletään ehkä vuotta 1969. Adam Dalgliesh puhuu murhasta  kriminologi Aubrey Glattin kanssa, joka suunnitteli aiheesta kirjaa, mutta jätti hankkeen kesken, kun kukaan läsnäolleista  ei suostunut haastatteluihin. Dalgliesh selvittää, että yksi paikalla olijoista on vielä hengissä, mutta kuolinvuoteellaan. Dalgiesh jututtaa häntä ja selvittää, kuka murhan teki, miksi ja mitä siitä seurasi. Dalgliesh pitää yksityiskohdat omana tietonaan. Kaniikki ottaa perinnön vastaan, mutta lahjoittaa sen varietee- ja sirkustaiteen edistämiseen isotädin muiston kunnioittamiseksi.

Joulun kaksitoista johtolankaa, The Twelve Clues of Christmas.  Julkaisuvuosi 1996. sivumäärä 23. 

Adam Dalgliesh on nimitetty ylietsiväksi ja hän on joulun pyhiksi ajamassa Jane-tätinsä luo joulun viettoon MG Midgetillä (autoa valmistettiin 1961-1979 ja on avoauto, jossa talvisin kuomu), kun  hänet pysäytetään ja mies huutaa:"setäni on tehnyt itsemurhan". Alan lähtee Harkervilleille ja myös paikalliset poliisit tulevat paikalle. Kaikki näyttää epäillyttävältä ja tutkimusten jälkeen Adam Dalgliesh luettelee 12 johtolankaa, jotka osoittavat, että kyseessä oli murha, ei itsemurha. Dalgiesh sanoo tädilleen, että "se oli silkkaa Agatha Christietä".

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja
Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.

Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

P. D. James: Yksityispotilas

 

P. D. James: Yksityispotilas, alkuteos The Private Patient 2008, Otava 2009, suomentanut Kristiina Savikurki, sivumäärä 489. Komisario Dalgiesh #14.

P. D. Jamesin viimeinen komisario Dalgiesh -dekkari Yksityispotilas tapahtuu Lontoossa ja Dorsetin yksityiskliniikalla, jonne tutkiva journalisti Rhoda Gradwyn (47 v) menee korjauttamaan juopon isänsä lapsena aiheuttamaa arpea poskessa. Plastiikkakirurgi George Chandler-Powellin leikkaus onnistuu, mutta toipuva potilas murhataan. 

Paikalle kutsutaan Scotland Yardista tutkimaan etsivätrio komentaja Adam Dalgliesh, etsiväkomisario Kate Miskin, ja ylietsivä Francis Benton-Smith. Peribrittiläisen salapoliisidekkarien perinteiden mukaan miltei kaikilla on motiivi murhaan, alibeja valehdellaan ja asioita salataan, mutta lopussa murhaaja on kiikissä.

Yksityispotilas on laadukas päätös P. D. Jamesin komisario Dalgieshin tutkimuksille.

Pidempi oppimäärä (älä lue, juonipaljastuksia, mutta ei paljasteta murhaajaa eikä tarkkaa motiiviakaan)
Kuten sarjan edellisessä osassa (Majakka) kaikki keskeiset henkilöt pohjustetaan ja taustoitetaan hyvin. Murha tapahtuu, kun takana 130 sivua ja edessä 350 sivua, jonka aikana Dalgliesh saa murhaajan satimeen.

Rhoda Gradwynin lapsuus oli ankea, isä oli juoppo, äiti heikko. Kun Rhoda ensimmäisen kerran uskalsi puolustaa äitiään, isä rikkoi viskipullon ja löi Rhodaa kasvoihin. Tyttöä ei viety lääkäriin, ja haava selitettiin onnettomuudella. Rhodan isä on sittemmin kuollut ja äiti on avioitunut uudestaan. Kirjan laveassa kerronnassa on kuvattu äidin häitäkin. Ensimmäisessä luvussa Rhoda lounastaa nuoremman miehen näyttelijä Robin Boytonin kanssa. Robin Boytonin lapsuus on ollut ankea. Hän kuuluu rikkaan suvun hyljeksittyyn haaraan. Isä on muuttanut Australiaan ja äiti on kuollut. Robinin serkut Westhallin sisarukset Candace  ja  Marcus ovat töissä klinikalla. Marcus  on kirurgi ja Candace talouspäällikkönä. Kliniikasta on vastuussa George Chandler-Powell. Westhallien sukuhaaroista osa on köyhtynyt, osa rikastunut, ja asiaan liittyy testamentteja ja niistä riitelyä. Helena Cresset, jolla on lämpimiä tunteita kliniikan johtajaa kohtaan, on sukua Westhalleille. Helena on kliniikalla töissä.  Kliniikan kirjanpitäjänä on Letitia Frensham ja ylihoitajana Flavia Holland.

Murhaa tulevat Dorsetiin  tutkimaan etsivätrio komentaja Ada. Dalgliesh, etsiväkomisario Kate Miskin, ja ylietsivä Francis Benton-Smith New Scotland Yardista. Myös poliiseja taustoitetaan, esimerkiksi Kate Miskin on avioton lapsi, jonka, äiti kuoli, ja annettiin isoäidille, jolle Kate oli pelkkä taakka. Myös Katen suhdetta Piers Tarrantiin kuvataan. Robin Boyton pelmahtaa klinikalle, kun Rhoda on tutustumassa laitokseen ja myös kun on on leikattavana. 

Ensin siis hiljennetään Rhoda ja tutkimusten alettua Robin Boyton. 

Laitoksella on vierastettu sitä, että Rhoda oli tutkiva journalisti.  Adam Dalgliesh käy Rhodan papereita läpi, hän on ollut upporikas, omaisuus, joka koostuu pääosin arvopapereista, on yli 2 miljoonaa puntaa. Adam Dalgliesh etsii viitteitä siitä, onko Rhoda tutkinut kliniikan asioita? Hän on tutkinut myös plagiointia ja tapausta, jossa lapsi on surmannut pikkusisarensa kateudesta. Langanpätkiä on todella monta, mutta vain yksi johtaa syyllisen luo.

Teoksessa Adam Dalgliesh pyytää rakastettunsa Emma Lavenhamin kättä tämän isältä, eläköityneeltä professori Lavenhamilta, joka on brittiläisen jäykkä, (mutta hauska) ja hän  hyväksyy Adamin kosinnan. Häät pidetään Cambridgessa. Vieraana on myös Kate Miskin,  jolla on avecina Piers Tarrant, kun heidän polkunsa ovat taas yhdistyneet. 

****

P. D. James (1920 - 2014) kirjoitti 14 Adam Dalgliesh -kirjaa, joista tämä on viimeinen.

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja
Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.

Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

P. D. James: Majakka

 

P. D. James: Majakka, alkuteos The Lighthouse 2005, suomentaja Jaakko Kankaanpää, Otava 2006, sivumäärä 490. Komisario Dalgliesh #13.

P. D. Jamesin romaani Majakka on ihmissuhdevyyhdin selvittelyä ja murhamysteeri suljetulla saarella. Tämä on myös komisario Dalgliesh -sarjan 13 ja toiseksi viimeinen osa. Kirjailijan korkeasta iästä (85 vuotta) huolimatta tämä on todella korkeatasoinen ihmissuhdetutkielma. P.  D. James esittelee perinpohjaisesti henkilöt ja heidän taustansa, miljöön ja tilanteen.

Cornwallin edustalla oleva (fiktiivinen) Comben saari on paikka, johon yhteiskunnan hyväosaiset vastuunkantajat menevät lataamaan akkujaan muutamaan vuokrattavaan mökkiin. Saaren asioista vaietaan ja asukkaat saavat olla rauhassa. Saaren omistaa Holcomben säätiö. Saarella asuu vakituisesti Holcomben suvun viimeinen jäsen 80-vuotias Emily Holcombe ja hänen palkollisiaan.  Säätiön asioita pyörittää lakimies Rubert Maycroft. Maycroft luopui lakitoimiston osakkuudestaan vaimonsa kuoltua. Henkilökuntaan kuuluu myös lääkäri Guy Staveley. Staveleyn uralla on ikävä hoitovirhetapaus tai laiminlyönti, joka johti lapsen kuolemaan. Staveley hyysää Adrian Boydea, joka on entinen anglikaanipappi, joka juopotteli virkansa. Saarella on venekuski Jago Tamlyn, ja yleismies Daniel Padget, joka tuli saarelle töihin muutamia vuosia sitten äitinsä kanssa. Äiti on sittemmin kuollut syöpään.

Saarella on vaihtuvia vakioasiakkaita, nyt paikalla ovat romaanikirjailija Nathan Oliver, saksalainen Raimund Spiegel, ja tutkijatohtori Mark Yelland. 

Saarella, jonka pitäisi olla rauhan tyyssija, on yllättäviä kitkatekijöitä. Nathan Oliver on 68-vuotias ja kuuluisa. Hän kiertää maailmaa apunaan  tytär Miranda ja kustannustoimittaja Dennis Tremlett, jotka ovat saarella häntä palvelemassa. Oliver halveksii tytärtään ja kustannustoimittajaansa, joka osin kirjoittaa hänen teoksensa. Nathan Oliver  pimahtaa, kun hänelle selviää, että Mirandalla ja Denniksellä on suhde ja he aikovat mennä naimisiiin. Oliver piikittelee Mark Yellandia, joka on koe-eläinaktivistien maalitauluna. Oliver, joka on syntynyt saarella, herättää närää säätiössä ja Emily Holcombessa, kun hän ilmoittaa aikovansa asettua pysyvästi saarelle asumaan, joka on säätiön sääntöjen mahdollistama, sillä hän on saarella syntynyt.

Ensimmäisen osan päätteeksi Nathan Oliver löydetään majakasta hirttoköydessä riippumassa. Asiasta ilmoitetaan Lontooseen. Kuolemaa tulevat helikopterilla tutkimaan etsivätrio komentaja Adam Dalgliesh, etsiväkomisario Kate Miskin, ja ylietsivä Francis Benton-Smith New Scotland Yardista. Myös poliiseja taustoitetaan, esimerkiksi Kate Miskin on avioton lapsi, jonka äiti kuoli, ja annettiin isoäidille, jolle Kate oli pelkkä taakka. Myös Katen suhdetta Piers Tarrantiin kuvataan. Benton-Smithinkin tausta kerrotaan.

Tutkimukset alkavat, mutta tutkintaan tulee yllättäviä elementtejä ja hidasteita, mutta lopulta komisario Dalgiesh onnistuu tajuamaan majakkamurhan kuvion ja konna jää kiinni.

Pidempi oppimäärä
Nathan Oliver on kuuluisa, mutta hankala, ilkeä ja helposti suuttuva. Myös Raimond Spiegelillä on ollut asiaa kirjailijalle. Sodan aikana hänen isänsä on saapunut saarelle, mutta kadonnut. Tällöin Nathan on ollut vielä poika, mutta hänen isänsä on ollut saarella. Spiegel ja Oliver ovat sopineet tapaamisen majakalle. Tutkimuksia hidastaa Spiegelin sairastuminen kuumetautiin. Myös Dalgiesh saa oireita, hän on hyvin sairas. Saarelle on tullut SARS, ja koko poppoo on karanteenissa.

Nathan Oliverin romaanin oikovedokset on poltettu. Miranda valehtelee poliiseille, hänen mukaansa isä oli onnitellut kihlauksesta. Loppusuoralla myös pappi Adrian Boyde löydetään murhattuna.

Tautivuoteella horkkainen Dalgiesh näkee ihmissuhdepalapelin aivan uudella tavalla ja kaikki palaset loksahtavat kohdalleen.

Adam Dalgiesh pohtii saarella suhdettaan Emma Lavenhamiin, jota on kosinut kirjeitse. Emma työstää asiaa Lontoossa ystävättärensä kanssa.

Nathan Oliver on syntynyt saarella ja käy säännöllisesti 4 kertaa vuodessa ja verinäytesähläyksen jälkeen hikeentyy ja uhkaa jättää säätiön pois testamentista ja aikoo muuttaa saarelle pysyvästi. Kihlauksen vuoksi hän aikoo jättää Mirandan rahoitta. 

Comben saari on ryteikköinen ja sieltä löytyy kalliota, saarella on myös teitä. Poliisitrio käyttää liikkumiseen polkupyöriä.

Murhan juuret ovat menneisyydessä,ja kirjassa siteerataan W. H. Audenin runoa September 1, 1939

Ne jolle on pahaa tehty/ pahaa tekevät vuorostaan. 

What all school children learn/ Those to whom evil is done/ Do evil in return

****

P. D. James (1920 - 2014) kirjoitti 14 Adam Dalgliesh -kirjaa, joista tämä on 13.

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja

Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

P. D. James: Murhahuone

 

P. D. James: Murhahuone alkuteos The Murder Room, 2003. Suomentanut Jaakko Kankaanpää  Otava 2011, sivumäärä 527. Komisario Dalgliesh -sarja #12. 

Tarinan alussa komisario  Adam Dalgliesh käy Dupaynen museossa katsomassa maailmansotien välistä murhahuonetta.

Hän tapaa juorulehden päätoimittajaa ja ystävänsä Conrad Ackroydin. Conradin vaimo Nellie kerää ensi painoksia Angela Brazilin (1868-1947) koulutyttökirjoista, jotka olivat siis briteissä suosittuja.

Näyttelyssä Adam ja Conrad puhuvat Edith Thompsonista,  joka tuomittiin miehensä murhasta hirtettäväksi. Aviomiehen puukotti miesystävä ja Edith pyysi, että mies ei puukottaisi. Thompsonia vastaan näyttönä oli kuitenkin miesystävän hallusta löydetyt kirjeet. Tapaus oli tehnyt  Dalglieshistä kuolemanrangaistuksen vastustajan.

Edesmennnyt Max Dupayne oli halusi perustaa säätiön ja sille museon, joka tallensi ajan Flanderin kauhujen jälkeen jonne sukupolvi miehiä hukkui tai muuttui. Museo on rajoittunut maailmansotien väliseen aikaan. Museon toiminta on kuitenkin vaakalaudalla, kun Maxin lapset Neville, Marcus ja Caroline ylläpitävät säätiötä. Uusi vuokrasopimus pitää allekirjoittaa. Dupaynen säätiössä kaikkien kolmen sisaruksen pitää olla samaa mieltä. Marcus on saanut kenkää työstä ja avioliitto Alisonin ksnssa vetelee viimeisiään. Hän haluaisi museon jatkavan. Alison haluaa olla sukuriidassa miehensä puolella. Caroline Dupayne on Swathling-collegen apulaisrehtori. Hän aloitti sihteerinä, mutta uudisti koulun ja on yksi rehtoreista. Caroline nosti koulun tasoa, eikä kouluun päässyt enää vain rahalla. Caroline haluaa jatkaa museon vuokrasopimusta.

Neville Dupayne on lääkäri, eikä aio jatkaa vuokrasopimusta. Isä oli kiusannut häntä. Äiti oli kuollut jo aiemmin. Museon lopettaminen vaikuttaa tietenkin henkilökuntaan vakavasti sairaaseen kuraattoriin James Calder-Haleen, Tally Cluttoniin ja Muriel Godbyyn. Säätiön säännöt edellyttää, että museotoiminnan loppuessa taideteoksia tarjotaan lahjoituksena muille museoille. Marcus on suunnitellut joukon uudistuksia, mutta Neville ei aio allekirjoittaa uutta vuokrasopimusta.

Sitten Neville murhataan, hän palaa autonsa sisällä parkkihallissa.

Scotland Yardin trio Adam Dalgliesh, Kate Miskin ja Piers Tarrant vastaavat tutkimuksista. Rikollinen saadaan niiden kuluessa kiinni. Motiivi on kaksitahoinen, mitä en paljasta, mutta eheä dekkari.

Adam Dalgliesh haluaa virallistaa suhteensa naisystävänsä Emma Lavenhamin kanssa, vaikka he ovat tavanneet vasta muutamia kertoja. Suhde etenee hitaasti Adamin töiden vuoksi. Mutta etenee kuitenkin, mutta vasta sarjan viimeisessä osassa tanssitaan häitä. Tässä osassa Emman työtä Cambridgessa avataan, hän on tohtori. Emman ystävä on naisista pitävä Clara. Clara on vain ystävä Emman kanssa, vaikka tuntee vetoa tähän. Clara yrittää estää Dalglieshiä liehittelemästä Emmaa, vaikka jo poliisikomisarion työt rajoittavat pariskunnan tapaamisia. 

****

P. D. James (1920 - 2014) kirjoitti 14 Adam Dalgliesh -kirjaa.

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja

Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

P. D. James: Usko ja epäilys

 

P. D. James: Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001. Suomentanut Jaakko Kankaanpää, Otava 2001, sivumäärä 617. Komisario Dalgliesh #11

P. D. Jamesin dekkari Usko ja epäilys alkaa, kun St Anselmin pappisseminaarissa opiskeleva miljonäärin Sir Alred Treevesin adoptiopoika Ronald Treeves löytyy rantatörmän hiekkaan hautautuneena. Ruumiin löytänyt iäkäs sairaanhoitaja Margaret Munroe kuolee viikon sisällä. Molemmat kuolemat tulkitaan luonnollisiksi, ja ruumiit on jo polttohaudattu, kun sir Alred tulee reklamoimaan Scotland Yardiin kuolemansyyn tutkimuksesta (hän oli itse Kiinassa liikematkalla). Komisario Adam Dalgliesh on menossa Suffolkiin ja hän saa tehtäväksi kartoittaa tilannetta. Samana viikonloppuna  visiitin aikovat tehdä arkkidiakoni Crampton, jonka perimmäinen tavoite on lopettaa pappisseminaari. Poliisista saapuu ylirasittunut Roger Yarwood, joka tulee lepäämään. Lisäksi herra Stannard saapuu tutkimaan kirjastoa sekä Cambridgestä Emma Lavenham luennoimaan. Pappisseminaaria pyörittää johtaja Sebastian Morell eli isä Sebastian. Hänellä on apunaan kolme muuta pappia, isä Martin, Isä John ja isä Peregrine. Muinaiskreikkaa ja hepreaa opettaa George Gregory. Lisäksi seminaarissa on muita työntekijöitä.

Illallisella on hyvin kireä tunnelma. Se johtuu siitä, että arkkidiakoni Cramptonilla on kitkaa miltei kaikkien kanssa. Illallinen jää Cramptonin viimeiseksi. Crampton löytyy murhattuna kirkosta. Paikalla oleva komisario Dalgliesh ottaa tutkimukset hallintaansa. Avuksi hänelle tulee Scotland Yardista Piers Tarrant ja Kate Miskin. Dekkarin antoisin osa on miljöön kuvaus ja tilanteen kehittely.  Cramptonin murha tapahtuu vasta sivulla 270.

P. D. Jamesin romaani Usko ja epäilys on todella perinteinen brittidekkari, jossa pahuus pääsee vallalle pappisseminaarissa. 

Pidempi oppimäärä
St Anselmin pappisseminaarin rakennukset, ja arvotaulut ovat Arbuthnot'n suvun "perintöä". Jos arkkidiakoni Crampton onnistuu aikeessaan lopettaa pappisseminaari, omaisuus jaetaan seminaarin pappien kesken, koska Arbuthnottien testamentissa vain aviollinen perillinen voi periä suvun omaisuutta. Seminaarissa opiskelee Raphael Arbuthnot, joka oli neiti Clara Arbuthnotin avioton lapsi. Isän nimeä äiti-Clara ei ole kertonut. Clara on kuollut 1988 (13 vuotta sitten). 

Arkkidiakoni Crampton haluaa lopettaa seminaarin, mutta hän vihaa ajatusta, että neljä pappia rikastuu. Crampton on ollut todistajana oikeudenkynnissä, jossa isä Johnia oli syytetty kuoropoikien ahdistelusta. Isä John sai kolmen vuoden vankeustuomion. Isä John eli John Betterton asuu erikoisen naimattoman siskonsa Agathan kanssa. Crampton inhoaa myös isä Sebastiania, ja tunne on molemminpuolinen. Crampton ei ole ylin ystävä muidenkaan pappien kanssa. Isä Peregrine Glover ja isä Martin Petrie välttelevät Cramptonia, joka on alemmasta luokasta. Isä Sebastianin isä ja isoisä ovat olleet piispoja.

Arkkidiakoni Matthew Cramptonin ensimmäinen vaimo kuoli viinan ja pillerien seurauksena. Poliisi Roger Yarwood kuulusteli Cramptonia, ja Crampton teki virallisen valituksen Yarwoodista.

Crampton uhkaa välitöntä häätöä seminaarin talonmiehelle Eric Surteesille. Surteesilla on salaisuus. Hän on tavannut sisarpuolensa vasta isänsä hautajaisissa. Nyt heillä on säännöllisiä sänkyhommia, kun sisar Karen vierailee seminaarilla. Karen on kärkäs ja häikälemätön henkilö. hän on lisäksi tutkiva journalisti.

Kappelissa on on van der Weydenin mittaamattoman arvokas teos sekä maalaus Viimeinen tuomio sekä arvokas pergamentti.

Viha purkautuu. Viimeinen tuomio on töhritty ja  Crampton on murhattu. Tästä asetelmasta poliisit jauhavat tutkimuksiaan yli 300 sivua, ja sitten syyllinen on kiikissä. 

Trio Adam Dalgliesh, Kate Miskin ja Piers Tarrant alkavat kuulustelut ja tutkimukset. Piers Tarrant on opiskellut kolme vuotta teologiaa Oxfordissa. Trio puhuu Macphersonin raportista. Etsin tietoja siitä ja raportin laatimisen syy oli  tummaihoisen Stephen Lawrencen  murha vuonna 1993. Rasistisessa veitsi-iskussa linja-autopysäkillä valkoihoisten joukko kävi Lawrencen kimppuun. Lawrence koitti juosta pakoon, mutta kuoli ilmeisesti verenhukkaan. Poliisi viivytteli todisteiden keräämisessä ja epäiltyjen pidätyksessä. Oikeudenkäynnissä syytetyt vapautettiin, mutta suku palkkasi yksityisetsvän ja myöhemmin poliisi tutki asiaa, mutta vasta 2012 syylliset tuomittiin. Macphersonin raportti laadittiin Lawrencen murhan jälkeen, ja osoitti että rakenteellista rasismia on. Raportin perusteella laadittiin toimenpidelista. Dekkari on julkaistu 2001, ja tuomio annettiin kahdelle vasta vuonna 2012.

Dekkarissa on monia käänteitä, mutta itse luin 617 sivua mielelläni.

Dekkarissa komisario Adam Dalgliesh tapaa ensi kerran  Cambridgen englanninkirjallisuuden lehtorin  tohtori Emma Lavenhamin. Pari ei ehdi tutkimusten keskellä kuherrella tai  karkeloida, mutta tapaaminen poikii treffit. St Anselm on tuttu paikka Adam Dalglieshille, jonka isä oli kirkkoherra. Adam Dalgliesh vietti nimittäin kolme kesää nuorena teininä St Anselmissa. Adam tapasi yhtenä kesänä tytön Sadien, joka ei ollut ymmärtänyt Adamin loppusoinnitonta runoa. Sadie yllyttää Dalglieshiä hyppäämään aallonmurtajalta, Adam selviää  virtauksista ja pääsee Sadien kanssa juttusille (ja vain juttusille) hänen majaansa.  Tässä opuksessa Adam Dalgliesh ja Emma Lavenham tapaavat siis ensimmäistä kertaa. Suhde kehittyy seuraavissa osissa. Emma on työssä lehtorina Cambridgessä. Emman isä Henry on jäänyt eläkkeelle. Henryllä on kaksi tytärtä. Vaimo ollut  nuorempi ja kuollut rintasyöpään, kun Emman pikkusisko on ollut pieni. Henry on antanut kaiken rakkautensa Emman pikkusiskolle. Nyt Emma on kolmissakymmenissä. Hänellä on suhde työkaveriinsa Gillesiin, mutta Emma on kyllästynyt miehen omistushaluun ja aikoo jättää tämän. Tulevissa osissa suhde etenee ...

Komisario Dalgliesh ottaa murhaajaa kiinni aallonmurtajalla ja loukkaantuu. Dalglieshille St Anselm on tärkeä paikka ja Dalgliesh tuntee murhaajaa kohtaan henkilökohtaista kaunaa sillä myös murhaajan, kuten Cramptonin yhtenä tavoitteena on sulkea St Anselm. Dalgliesh pitää murhaajaa röyhkeänä, koska suoritti tekonsa Dalglieshin silmien edessä. 

****

P. D. James (1920 - 2014) kirjoitti 14 Adam Dalgliesh -kirjaa, joista tämä on viimeinen.

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja

Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

P. D. James: Oikeus on sokea

 

P. D. James: Oikeus on sokea, alkuteos A Certain Justice, 1997, suomentanut Jaakko Kankaanpää. Otava 2013, sivumäärä 503. Komisario Dalgliesh #10.

P. D. James kehittelee tilannetta romaanin Oikeus on sokea ykkösosassa, mutta heti paljastetaan, että puolustusasianajaja Venetia Aldridge murhataan. Oikeudessa Venetia puolusti Garry Ashea (21 v), jota syytetään tätinsä murhasta. Ashe on syyllinen, minkä Venetia tietää. Venetia kuitenkin saa Ashen vapaaksi, ristikuulustelemalla ovelasti syyttäjän todistajaa, jolla on huono näkö.

Venetialla on paljon vihamiehiä niin lakitoimistossa kuin muuallakin. Lakitoimiston johtaja 72-vuotias Hubert Langton on jäämässä eläkkeelle ja Venetia varmastikin valitaan pomoksi ohi Drysdale Laudin. Nuori Catherine Beddington on Venetian hampaissa ja on saamassa kenkää. 

Venetialla on 17-vuotias luostarikoulua käynyt tytär Octavia. Ashen oikeusjutun jälkeen Venetia tapaa Octavian ja Ashen yhdessä. Octavia ilmoittaa heidän menevän kihloihin. Venetia ilmoittaa, että ei käy, ja lisää, että Octavialla ei ole lainkaan itsesuojeluvaistoa. 

Octavian isä on eronnut ja asuu muualla.

Venetia aikoo viedä eteenpäin Simon Caldvellin jutun, jossa Simon oli lahjonut valamiehistön jäseniä. Simon ja vaimonsa Lois vannovat kostoa Venetialle.

Venetia löydetään puukotettuna verinen peruukki päässään. Etsivätrio Adam Dalgliesh, Kate Miskin ja Piers Tarrant saavat murhan tutkittavakseen. Tutkinnassa tulee uusia mutkia matkaan. Saavatko poliisit selvitettyä Venetian murhaajan? 

Teos on erittäin rankka. Etenkin Garry Ashen lapsuus on ollut rankka, mutta niin on nuoruuskin. Täti on myynyt itseään ja poika on joutunut kuvaamaan. Rankkuutta riittää loppuun asti.

Loppuun laitan Venetian viisauden koskien ristikuulustelua: "Älä koskaan kysy, jos et tiedä vastausta etukäteen".

P. D. Jamesin dekkari Oikeus on sokea on sarjan rankimmasta päästä.

****

Phyllis Dorothy James (1920 - 2014) kirjoitti 14 Adam Dalgliesh -kirjaa.

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja

Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

P. D. James: Pahuuden palkka

 

P. D. James: Pahuuden palkka, 1995,  alkuteos Original Sin, suomentanut Jaakko Kankaanpää, Otava 1994. Seven pokkari 2010, sivumäärä 448.

Tapahtumien keskipiste on 1792 perustettu kunnianarvoisa kustantamo Peverell Press, jonka pääkonttori Innocent House jököttää Thames-joen varrella kuin venetsialainen palatsi.

Tapahtumat alkavat, kun vuokratyötekijä neiti Mandy  Blackett (19 v) saapuu työhaastatteluun neiti Claudia Etiennen luo. He löytävät Sonia Clementsin ruumiin, jonka vieressä on itsemurhakirje. Claudian veli toimitusjohtaja Gerard Etienne oli antanut tälle 53-vuotiaalle vanhemmalle toimittajalle kenkää.

Scotland Yardin rikostarkastaja  Adam Dalgliesh lounastaa ystävänsä Conrad  Ackroydin kanssa. Ackroyd on Kalma-klubin jäsen ja toimittaa juorulehti The Paternoster reviewiä, Acroyd esiintyy myös dekkareissa Kuoleman maku ja Murhahuone.  Ackroydin mielestä Peverell Pressissä on jotain outoa. Esimerkiksi hän nostaa lordi Stilgeonin saaman tappouhkauksen sen jälkeen, kun hän oli toimittanut kustantamoon muistelmansa. Kustantamosta on kadonnut Guy Fawkes-kirjan kuvitus.

Peverell Pressissä on ollut henkilömuutoksia vanha Henry Peverell on saanut työhuoneessaan sydänkohtauksen ja myöhemmin  kuollut, ja vanha Jean-Philippe Etienne on väistynyt. Gerard Etienne on toimitusjohtaja ja suurin osakkeen omistaja. Muita johtoryhmäläisiä ovat Claudia Etienne, Frances Peverell, runoilija Gabriel Dauntsey ja James de Witt. Neiti Blackett on johtokunnan sihteeri.

Johtokunnan kokouksessa uusi toimitusjohtaja Gerard Etienne höykyttää ja haukkuu muita, hän ajaa pois sihteerin neiti Blackettin. Hän on katkaissut kirjailijoiden sopimuksia, kuten suositun  Esme Carlingin. Hän aikoo myydä yhtiön toimitilat Innocent Housen, jota Frances vastustaa. Gerard haukkuu de Wittin liian pehmeäksi. Oikeastaan kaikkien kanssa on kitkaa. Kokous päättyy riitaisesti ja tämän jälkeen George Etienne löytyy kuolleena samettikäärme tungettuna kurkkuun.

Tästä alkaa komisario Dalglieshin tiimin tutkinta, jossa on monia vaiheita ja umpikujiakin. Ruumiita tulee lisää, mutta tutkinta johtaa yllättävään suuntaan, kaikki huipentuu hienosti dekkarin loppuosissa.

Pahuuden palkka kuvaa konservatiivisen kustantantamon rämpimistä nykyaikaan ja tuo mutkikkaan murhamysteerin Dalglieshin ratkaistavaksi.

Pidempi oppimäärä.
Murhaa tutkii trio: Adam Dalgliesh, Kate Miskin ja Daniel Aaron. Kate Miskin pohtii synnytyksen jälkeen kuollutta äitiään  ja hänet kasvattanutta isoäitiään, isää hän ei tiedäkään. Miskinillä on uusi miesystävä.

George Etienne on suoraviivainen ja karkea, mutta hän on päättänyt tuoda kustantamon 1900-luvulle. Hän haluaa laskea joka kirjasta katteen, saada talousraportteja. Hän haluaa irtisanoa työntekijöitä, joiden työsuoritus ei vastaa vaatimuksia. Hän haluaa myös lopettaa kirjailijoiden sopimuksia.
P. D James kuvaa Thamesin rantaa tarkasti  ja Innocent Housea, joka on tosin mielikuvitusta. 

Original Sin, joka on kirjan alkuperäinen nimi viitannee perisyntiin? Siihen liittyy tuo käärme. Minusta tässä ei ketään karkoiteta paratiisista, mutta murhan motiivi on vahva, ja juontuu vuosien takaa tehdystä rikoksesta.

Pisin oppimäärä

Kirjan vimmainen loppuosa osoittaa se, että kosto ei ratkaise ongelmia, ja se asetelma, joka on toisen päässä, ei vastaa todellisuutta. Murhan motiivi juontuu, kuten joissain muissakin britti-dekkareissa toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin tällä kertaa Vichyn Ranskaan.

*****

Laadukas englantilainen naisdekkaristi P.D. James (1920-2014) kirjoitti laadukkaan Adam Dalgliesh -sarjan, joka on myös filmattu tv-sarjaksi.

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja

Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

P. D. James: Kuoleman maku

 

P. D. James: Kuoleman maku alkuteos A Taste for Death 1986, suomentanut Kirsti Kattelus, Seven-pokkari Otava 2022, sivumäärä 494, Adam Dalgiesh #7.

P. D. Jamesin teos Kuoleman maku on korkeatasoinen dekkari.

Tarina alkaa kun neiti Emily Wharton (65 v)  ja neidin hyysäämä lapsi Darren Wilkes löytävät St Matthews'n kirkon Pikku sakastista kaksi ruumista. Toinen on koditon Harry Mack  ja toinen sir Paul Berowne, entinen parlamentin jäsen ja apulaisministeri. 

Rikoskomisario Adam Dalgliesh alkaa tutkia veritekoja yhdessä nuoren Kate Miskinin ja John Massinghamin kanssa. Asiaan liittyy paljon Berownien perheskandaaleja, keltaista lehdistöä ja henkilökohtaisia kaunoja.

Pidempi oppimäärä
Veriteko tapahtuu syyskuun 18. päivä Pyhän Matthewin kirkossa. Adam Dalgliesh on tuntenut sir Paulin ja tavannut hänet viimeksi pari viikkoa aiemmin syyskuun viides päivä. Dalglieshin ryhmään tulee nuori 27-vuotias Kate Miskin, jonka lapsuus oli hyvin ankea, kuten Darren Wilkesin, joka löysi ruumiit. 

Paul Berowne on joutunut keltaisen lehdistön hampaisiin. The Paternoster Reviewin aviisin omistaja Conrad Acroyd ei aio  luovuttaa, hänen aviisinsa on nostanut vanhoja perheskandaaleja esille (lähinnä outoja kuolemantapauksia). Lisäksi sir Paul on saanut uhkauskirjeitä.

Kirjassa annetaan ymmärtää, että ministerit ajetaan loppuun. Ministerin täytyy johtaa ministeriöitä, hoitaa  kansanedustajan tehtävät, lisäksi pitää tavata säännöllisesti äänestäjiä.

Berownella on äiti Lady Ursula, vaimo Barbara, ja tytär Sarah (24 v), joka on vasemmistolainen. Paulin vaimo  Barbara viihtyy gynekologinsa Stephen Lampartin kanssa vuoteessa. Perheessä on palkollisia, kuten Evelyn Matlock, ja ladyn veli Dominica Swayne.

Adam Dalglieshin ryhmä porautuu todisteiden kautta yhä syvemmälle rikoksen ytimeen, ja sitten paljastuu jotain hyvin sairasta.

*****
Phyllis Dorothy  James  (1920-2014) kirjoitti 14  Adam Dalgliesh -dekkaria ja tämä on niistä 7:s. P. D. James on halunnut juonen lisäksi kuvata ihmisiä, ihmissuhteita ja ajan ongelmiakin. 

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja

Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

P. D. James: Totuus ja toiveet

 

P. D. James: Totuus ja toiveet, alkuteos Devices and Desires 1989, suomentanut Seppo Loponen. Suuri Suomalainen Kirjakerho 1990, sivumäärä 416. Komisario Dalgliesh sarja #8.

Englantilaisen P. D. Jamesin dekkarin Totuus ja toiveet alussa kuvataan 15-vuotiaan nuorisokerhon diskosta lähtevän ja linja-autosta myöhästyvän Valerie Mitchell viimeisiä hetkiä, hänet kuristaa Viheltäjä. Norfolkissa on sarjamurhaaja vapaana, julkisuudessa hänet on ristitty Viheltäjäksi. Valerie oli Norfolkissa toimivan Viheltäjän neljäs uhri. 

P. D. Jamesin dekkareiden päähenkilö Scotland Yardin rikostarkastaja Adam Dalgliesh matkustaa Norfolkiin, sillä hänen naimaton tätinsä Jane Dalgiesh on kuollut. Jane muutti paikkakunnalle ostaessaan Larksokerin Myllyn, joka oli tehty asunnoksi.  Adamin runokirjakin on julkaistu, kustantajalle hän lupasi viedä kokkikirjan korrehtuurin (korjausvedoksen) paikkakunnalla asuvalle Alice Mairille, jonka veli Alex Mair on läheisen Larksokerin ydinvoimalan johtaja.

P. D. Jamesin dekkarit ovat paljon enemmän, kuin rikosten tutkintaa ja ratkaisua eikä Dalglieshin panos ole kovinkaan ratkaisuissa kovinkaan suuri, mutta dekkarissa Dalgiesh joutuu keskelle paikkakunnan ihmissuhteiden verkkoa. Paikkakunnan suurin työnantaja on Larksokerin ydinvoimala, jota myös vastutetaan. Lisäksi kaksi ydinvoimalan työntekijää murhataan. Dalgliesh selvittää lopulta maanisen murhaajan.

P. D. Jamesin Totuus ja toiveet, on peribrittiläinen dekkari, josssa on paljon laadukasta luettavaa.

*****

Syvällisempi katsaus, käsittelen hieman juonta mutten anna juonipaljastuksia, siitä kuka murhaa ja miksi.

Tämä dekkari voisi olla romaani ja olisi siinä lajissa myös hyvä. Komisario Dalgliesh suuntaa Norfolkiin. Norfolk on kreivikunta Pohjanmeren rannalla, jossa asuu 900 000 asukasta, suurimmassa kaupungissa Norwichissa asuu 140 000 ihmistä. Adamin täti Jane Dalgliesh on kuollut ja jättänyt omaisuutensa Adamille. Jane on asunut Larksokerin myllyssä, mikä on muutettu  asunnoksi. Hän on jatkanut lintujen tarkkailua. Adamin Jaguarilla matka Lontoosta taittuu nopeasti, nykyään maantietä pitkin matka on 180 km, ja junalla 160 km.

Alex Mair on ydinvoimalan johtaja, hän on eronnut ensimmäisestä vaimostaan, avioliitosta Alexilla on (muualla asuva) poika. Hänellä on suhde voimakastahtoiseen voimalan hallintopäällikköön Hilary Robertsiin. Kiima on katoamassa ja Alex solmii suhteen Amyyn. Amy on putkahtanut yllättäen paikkakunnalle pienen lapsensa kanssa ja asuu ydinvoimaa vastustavan väitöskirjatutkijan  Neil Pascoen luona asuntovaunussa. Neil Pascoe ei tunne vetoa Amyyn, mutta antaa nuoren äidin ja lapsen asua asuntovaunussaan. Amy lupsuttelee Alexin kanssa rannalla. Pascoe toimittaa lehteä, jolla kampanjoi ydinvoimalaitosta vastaan. Hilary Roberts on haastanut Pascoen oikeuteen kunnianloukkauksesta.

Oikeastaan kaikki dekkarin henkilöt ovat rikki, ja yrittävät selvitä vaikeuksistaan, kuka isommista kuka pienemmistä. Adam Dalgliesh viihtyy Meg Dennisonin seurassa. Meg on ollut opettajana, mutta riitautunut "woke-koulunsa" kanssa, kun hänen aviomiehensä hukkui pelastaessaan uimataidotonta oppilasta. Alex Mairin sisar Alice kärsii veljensä tavoin syvistä lapsuuden traumoista. 

Köyhässä Ryan Blaneyn perheessä on kolme lasta, joista vanhin on teini-ikäinen Therese, ja nuoremmat pojat Anthony ja Caesar. Perheen äiti on menehtynyt syöpään. Isä maalaa maisematauluja ja voimakkaan teoksen Hilary Robertsista, hän vihaa naista, joka yrittää häätää heitä asunnostaan. 

Adam Dalgliesh toteuttaa tätinsä viimeisen tahdon ja sirottelee Norwichissa tätinsä tuhkat. Kun Dalgliesh palaa Norfolkiin, hän löytää Robertsin murhattuna. Viheltäjä?  Paikallispoliisi Terry Rickards  apunaan Oliphant yrittää ottaa murhaajia kiinni, Rickards on lähettänyt raskaana olevan vaimonsa tämän vanhempien luo turvaan Viheltäjältä. Adam Dalgliesh peilaa vauvan syntymistä omaan kokemukseensa, missä hänen vaimonsa vauvoineen menehtyivät.

Murha tapahtuu tai ruumis löytyy sivulla 154 (/416), eli sitä ennen on jauhettu asioita noin 150 sivua ja jauhetaan vielä 262 sivua. Aivan lopussa taio'taan ratkaisu. Pidän kuitenkin kirjaa laadukkaana erilaisena dekkarina, jossa pyöritetään  ihmissuhteita myllyssä ja lopussa lingotaan kuivaksi. Poliisi tutkii myös voimalan henkilöstön suhteita ja paikallisten motiiveja ja alibeja. Murha oli lavastettu Viheltäjän teoksi, mutta Vilheltäjä oli tehnyt juuri aiemmin itsemurhan.

Teos on julkaistu vuonna 1989, eli Tsernobylin ydinvoimaonnettomuus on tuore (tapahtui vapun alla 1986). Tässä pohditaan ydinvoimalaitoksen haittoja. Kasvihuoneilmiön voimistumisesta puhutaan, mutta enemmän kiinnitetään huomiota kokonaisenergian kulutukseen, kuin tuettaisiin ydinvoimaloiden lisärakentamista, jota laitos suunnittelee. Ydinvoimaa pidetään ongelmallisena.

Hauska yksityiskohta on paikallista kapakkaa pyörittävä mukava pariskunta George ja Doris Jago. Hyväntuulinen tasapainoinen pari. Englantilaisella tulee ehkä Jagosta (tai Iagosta) mieleen Othellon manipulaattori,  

Devices and Desires -nimi tulee vanhasta rukouskirjasta The Order of Morning Prayer (1662): " We have followed too much the devices and desires of our own hearts"*, 

Mainostelevision tammikuussa 2025 näyttämässä tv-toteutuksessa asetelmaa on muutettu. Tapetut tytöt ovat ydinvoimalaitoksella töissä. Jane-tätiä ei ole ja tarinassa on muutamia juonenkäänteitä, joita kirjassa ei ole.

*****

Phyllis Dorothy  James  (1920-2014) kirjoitti 14  Adam Dalgliesh -dekkaria ja tämä on niistä yhdeksäs. P. D. James on halunnut juonen lisäksi kuvata ihmisiä, ihmissuhteita ja ajan ongelmiakin.

*A general Confession to be said of the whole Congregation after the Minister, all kneeling.

ALMIGHTY and most merciful Father, We have erred, and strayed from thy ways like lost sheep, We have followed too much the devices and desires of our own hearts, We have offended against thy holy laws, We have left undone those things which we ought to have done, And we have done those things which we ought not to have done, And there is no health in us: But thou, O Lord, have mercy upon us miserable offenders; Spare thou them, O God, which confess their faults, Restore thou them that are penitent, According to thy promises declared unto mankind in Christ Jesu our Lord: And grant, O most merciful Father, for his sake, That we may hereafter live a godly, righteous, and sober life, To the glory of thy holy Name. Amen.

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja

Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

P. D. James: Todistajan kuolema

 

P. D. James: Todistajan kuolema, alkuteos The Death of an Expert Witness 1977 suomentanut Jaakko Kankaanpää, Otava 2010, sivumäärä 399. Komisario Dalglieshin tutkimuksia #6.

P. D. Jamesin dekkari Todistajan kuolema tapahtuu kuvitteellisessa Chevishamissa, jossa löydetään auton etupenkiltä kuristettu nainen. 

Lähellä on East Anglian rikostutkimuslaboratorio, jonka henkilökunta on tukkanuottasilla ja jokaisen elämässä on ratkaisemattomia ongelmia. Laitosta johtaa juuri valittu Maxim Howarth, joka syrjäytti haussa oikeusbiologien osastonjohtajan Edwin Lorrimerin. 

Lorrimer on riidoissa lähes jokaisen kanssa. Hänen serkkunsa Angela Foley on jäänyt isoäitinsä testamentissa nuolemaan näppejään ja asuu naiskirjailijan Stella Mawsonin kanssa, Foley on töissä laitoksessa.  Angelan pitäisi saada isoäitinsä perinnön rippeet, kun Lorrimer kuolee. Angela tarvitsee rahat nyt, jotta hän saa lunastettua talon, jossa kyyhkyläiset kaksin asuvat.

Lorrimer yrittää erottaa osastoltaan Cliff Bradleyn, koska tämä on hänen mielestään epäpätevä. Cliff on naimisissa Susanin kanssa ja pienen Debbie-vauvan isä ja on tilanteestaan hyvin ahdistunut. Asiakirjaosaston johtaja Paul Middlemas riitelee myös Lorrimerin kanssa ja antaa myös Lorrimerille nyrkistä.

Lähistöllä asuu oikeuslääkäri Henry Kerrison, jolla on huoltajuustaisto menossa. Hänellä on suhde Domenica Schofieldin kanssa. Domenica on laboratorion johtajan Maxim Howarthin sisarpuoli ja Lorrimer kärkkyy Domenicaa petiinsä. Laboratorion turvapäällikkö Doyle on myös varuillaan Lorrimerin suhteen. Claire Easterbrook on Lorrimerin "sijainen".

Oikeastaan kaikki henkilöt ovat riidoissa jonkun kanssa ja yleensä myös Lorrimerin kanssa. Lorrimer katoaa ja löytyy murhattuna biologian laboratoriosta. Löydön tekee vastaanottoapulainen Brenda Pridmore. Vainajan kallo on lyöty murskaksi.

Adam Dalgliesh ja etsiväkomisario John Massingham viedään Lontoosta helikopterilla paikalle. Massingham on terävä kaveri, erikoisuutena se, että hän on päärin poika. Dalgliesh muistaa hänen isänsä lordi Dungannonin, joka ylähuoneessa vaahtosi nuorisorikollisuudesta, vaahtosi nimeenomaan asiantuntemuksella, koska oli joskus ollut nuori ja auttanut joskus jopa nuorisoleirillä.

Komisario Dalgiesh käynnistää tutkimukset kuulusteluin ja käynnein, mutta uhriluku kasvaa, kun (taas) Brenda Pridmore löytää ruumiin kappelista. 

Lopulta tulee läpimurto, syyllinen selviää.

P. D. Jamesin Todistajan kuolema on taattua brittidekkari-laatua, jossa syvennytään runsaaseen henkilökatraaseen. Tästä on tehty kaksi osainen tv-toteutus, yhteensä noin parituntinen versio, jossa syyllinen on sama. Jostain syystä pidin ehkä tästä kirjasta vähiten koko kirjasarjassa  TV-toteutus on minusta kuitenkin asiallinen. 

*****

Phyllis Dorothy  James  (1920-2014) kirjoitti 14  Adam Dalgliesh -dekkaria ja tämä on niistä kuudes. 

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja

Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

P. D. James: Dalgliesh ja kuolema

 

P. D. James: Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975. Suomentanut Kirsti Kattelus. WSOY-pokkari. Sivumäärä 426.  Komisario Dalgliesh #5.

Scotland Yardin rikoskomisario Adam Dalgliesh on sairaalassa, hänellä on vain keuhkokuume ja mononukleoosi, ei leukemiaa, minkä diagnoosin hän ensin sai. Adam Dalgliesh pääsee toipumislomalle ja pohtii, voiko hän  jatkaa poliisina, riittääkö hänellä enää motivaatio.

Adam Dalgliesh on saanut kirjeen isä Baddeleyltä, jossa hän haluaisi Dalglieshin ammatillista asiantuntemusta. Baddeley, joka oli Dalglieshin kirkkoherra-isän apulaispappi, on nyt lähes kahdeksankymppinen ja vaikuttaa Toynton Grangen kappalaisena.

Kun Dalgliesh pääsee lokakuun alussa toipilaana paikalle, ilmenee, että Baddeley on kuollut 77-vuotiaana ja polttohaudattu kirkkomaahan. Toynton Grange on hoitokoti, jota ylläpitää ihmeisiin uskova Wilfred Ansten. Hän väittää parantuneensa pyhinvaellusmatkalla MS-taudista. Nyt hoitolan potilaat pyhinvaeltavat  kahdesti vuodessa ulkomaille.

Adam Dalglieshin saapuessa paikalle on tunnelma jäykkä. Hoitolan asukeista yksi, Victor Holroyd on suistunut jyrkänteeltä veteen pyörätuoleineen. Tapaus on kuitattu itsemurhaksi. 

Adam Dalgliesh aikoo käydä papin hänelle jättämät teokset läpi ja lähteä. Samalla hän huomaa joukon merkillisiä asioita. Koko asetelma muuttuu hiljalleen oudommaksi. Lopulta  Dalgliesh taistelee hengestään moninkertaisen murhaajan kanssa.

P. D. Jamesin romaani Dalgliesh ja kuolema alkaa verkkaisesti mutta kiinnostavasti, lopussa taistellaan ylikierroksilla mahdollisuudesta elää.

Pidempi oppimäärä
Adam Dalgliesh saapuu paikalle liian myöhään, isä Baddeley on kuollut ja polttohaudattu, kuolema ei ollut luonnollinen, joka kuten muutkin asiat selviävät kirjan loppuosissa. 

Wilfred Anstey omistaa parantolan, jonka Ridgewellin säätiö haluaa ostaa. Parantolassa potilaat ovat pyörätuolissa ja laitoksessa hoitajat ja lääkärit asuvat alueella. Paikka on Englannin etelärannikolla Dorsetissa, lähin kaupunki on Wareham, jossa on nykyään noin 6000 asukasta.

Wilfred Ansteyn sisar leskirouva Millicent Hammitt asuu veljensä luona. Ylihoitajana on Dot Moxon. Paikan lääkäri on Eric Hewson, jonka kiimainen Maggie-vaimo on entinen sairaanhoitaja, mutta ei tee yhteisössä mitään työtä. Sairaanhoidosta vastaavat Helen Rainer ja Dennis Lerner. Entinen linnakundi Albert Phillby on paikan yleismies.

Potilaista Grace Willison näki isä Baddelyn viimeisenä. Myöhemmin Grace ihmettelee, miksi papilla oli stola yllään, kun hän lähti, pappi oli ottanut sen pois? Muita potilaita ovat Ursula Hollis, George Allan, Jenni Pegram, Henry Carwardine  ja jo edesmennyt Victor Holroyd, joka on rikkaasta  suvusta. Lähellä asuu myös rikas entinen diplomaatti Julius Court.

Asetelmaa kehitellään aika pitkään, ennenkuin karmea tilanne alkaa selvitä komisario Dalglieshille, kuolemantapaukset jatkuvat ja Dalgliesh joutuu taistelemaan murhaajan kanssa hengestään.

Parantolan lähellä rannalla on Musta torni, josta tulee kirjan englantilainen nimi. 

Adam Dalgliesh on vaihtanut autoa Cooper Bristolista Jensen Healeyhyn, molemmat ovat minusta nopeita urheiluautoja.

Kirja alkaa komisario Dalglieshin ollessa sairaalassa, ja päättyy samoin, syy on toki eri.

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja

Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.

P. D. James: Valepotilas

 

P. D. James: Valepotilas, alkuteos Shroud for a Nightingale 1971, suomentanut Kristiina Savikurki, Otava 2013, sivumäärä 397. Komisario Dalgliesh -sarja #4.

Nightingale Housen sairaanhoitajakoulussa murhataan oppitunnilla potilasta esittävä oppilas Heather Pearce. Seuraavaksi kuolee oppilas Josephine Fallon. Scotland Yard ottaa tutkimukset harteilleen. Adam Dalgliesh matkustaa paikalle yhdessä ylikonstaapeli Charles Mastersonin kanssa ja parivaljakko alkaa kuulla oppilaita ja opettajia.

Sairaanhoitajaoppilaitoksen oppilailla ja opettajilla on yllättävän paljon salaisuuksia. Ensin selviää, että Heather Pearce on kiristänyt muita oppilaita ja Josephine Fallon oli raskaana, henkilökunnan ja oppilaiden välillä on ollut intiimiä kanssakäymistä.

Dalglieshin pitää löytää murhan motiivi ja tekijä ja kasata riittävät todisteet. Onnistuuko se?

P. D. Jamesin rikosromaani Valepotilas tonkii terveydenhoito-oppilaitoksen synkkiä salaisuuksia peribrittäiläisellä pieteetillä kunnes osuus todelliseen kipupisteeseen. Kelpo dekkari.

Pidempi oppimäärä

P. D: James on julkaissut tämän 1971, mutta tapahtuma-aika voi olla hieman aiempikin. Nightingale Housen sairaanhoitajakoulun yhteydessä on myös sairaala. Koulun sairaanhoitajaoppilaat ovat naisia, ja lääkärinä toimivat ovat miehiä. Heidän välillään on intiimejä  kontakteja, joihin ei aina liity rakkautta. Myös saman sukupuolen välillä on suhteita, joka paljastuu tutkimusten edetessä, kuten monta muutakin "salaisuutta". Tekopyhä julkisivu ja henkilökohtaiset salaisuudet luovat ilmapiirin, jossa kiristys on mahdollista, mutta osa salaisuuksista on kuolettavia?

Oppilas Pearcen murha tapahtuu tammikuussa demonstraatiotunnilla, kun hän on letkuruokinnassa. Oppituntia seuraa sairaanhoito-oppilaitoksia tarkastava Muriel Beale (47 v), joka asuu Lontoossa yhdessä opiskelutoverinsa Angela Burrowsin kanssa. Heidän asumisjärjestelynsä ovat käytännöllisiä ja suhteensa "viaton". Tällä ilmeisesti halutaan alleviivata, että tietyt "ei-viattomat" suhteet ovat salattuja. Muriel Beale käy vuosien jälkeen kirjan lopussa oppilaitoksessa, joka joutuu tulipalon kouriin  tarinan loppuosissa, mutta on rakennettu uudestaan ja oppilaitos on aloittanut uuden ajan puhtaalta pöydältä. Paikaksi mainitaan Heatheringfield, joka on kuvitteellinen paikka Sussexin ja Hampshiren rajalla. Oppilaitoksen johtokunnan puheenjohtaja on Marcus Cohen, jonka juutalaistaustaa korostetaan. Ylihoitaja on tehokas Mary Taylor, kirurgi-tohtorina toimii Stephen Courtney-Briggs. Yliopettaja on Hilda Rolfe, sairaanhoitajia on liuta kuten Ethel Brumfett, opettaja Mavis Gearing ja sairaalan proviisori Leonard Morris. Oppilaita on murhatut Heather Pearce ja Josephine Fallon sekä kaksoset Maureen ja Shirley Burt, Madeleine Goodale, Christine Dakers, Diane Harper ja Julia Pardoe. 

Oppilaitosta koettelee talvinen influenssaepidemia, ja Fallonin piti olla ruokintapotilaana, ei Pearcen. Oppilas Dakers kertoo vapaaehtoisesti, että Pearce on kiristänyt häntä, koska hän löysi rahaa, mutta ei palauttanut sitä. Muut paljastukset eivät ole vapaaehtosia, mutta paljon motiiveja löytyy. Fallon on orpo, hänen vanhempansa ovat kuolleet Lontoon pommituksissa, myös murhattu Pearce oli orpo.

Vielä pidempi oppimäärä, avaan asetelmaa vielä hieman enemmän

Oppilaitoksessa syy halutaan sysätä murhat Fallonin niskaan, eli selitetään, että hän olisi tappanut Dakersin, ja sitten itsensä. Adam Dalgliesh löytää kuitenkin oppilaitoksesta nikotiiniliuosta, jolla on tapettu Fallon.

Tutkinnassa selviää yhä synkempiä salaisuuksia, joita hän kuulee Lontoossa edesmenneen potilaan äidiltä. Jokaisella hoitajaoppilaalla on oma potilas, jonka hoitoa he seuraavat... 

Sitten Dalgliesh joutuu itse murhaajan hyökkäyksen kohteeksi... 

Komisario Dalgliesh pääsee selville, kuka on syyllinen ja mikä on motiivi, mutta miten kerätä todisteet?

Nightingalen laitos on siis varsinainen paheiden pesä, eikä se ole saanut nimeään Florencen mukaan vaan Thomas Nightingalen mukaan. Thomas ei ollut kovinkaan empaattinen, vaan oli sadisti, joka kohdistui hänen omaa perhettään kohtaan..

Minusta P. D. Jamesin romaani Valepotilas on sarjan parhaimmistoa.

Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja

Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.

Kokoelmat

Mistelimurha ja muita kertomuksia

Kuolema joulupäivänä.