P. D. James: Sally-rukka, kultatukka, alkuteos Cover her face 1962, suomentanut Pirjo Latvala, WSOY 1990, Sapo 244, sivumäärä 239.
P. D. Jamesin dekkari Sally-rukka, kultatukka on ensimmäinen Alan Dalgliesh -sarjassa, jossa ilmestyi 46 vuoden aikana 14 dekkaria. Dekkarisarjasta on tehty tv-toteutuksia, MTV Katsomossa on tämä kaksi-osainen tv-toteutus, joka autoista ja lankapuhelimesta päätellen tapahtuu minusta 1960-luvulla. Henkilökatras on minusta hieman toisenlainen kuin kirjassa, eikä tämä tv-toteutus ole kaikkien kirjan lukeneiden suosiossa?
Tässä kuva Alan Dalglieshistä, jota näyttelee Bertie Carvel.
Alkuperäiseen dekkariin siis: Martingalessa tapahtuu murha. St Mary suojakoti majoittaa naimattomia äitejä. Vanhapiika Alice Liddell on laitoksen johtaja. Lukiolainen Sally Jupp on vauvoineen laitoksen asukki. Sally Jupp pääsee kuitenkin sisäköksi Maxien perheeseen. Perheen äiti Eleanor järjestää päivälliskutsuja, johon osallistuu vieraita, kuten Eleanorin aikuiset lapset kirurgi Stephen Maxie, leskeytynyt Deborah Riscoe, sekä neiti Liddell, Catherine Bowers, joka haluaisi avioitua Stephenin kanssa ja kustantaja Felix Hearns, joka katselee Deborahia sillä silmällä. Felix on sotasankari, jota Gestapo on armottomasti kiduttanut. Deborahin aviomies kuoli jo ensimmäisen aviovuoden aikana polioon. Eleanorin mies Simon on vanhuuden ja muistisairauden vuoksi vuodepotilas. Tohtori Epps hoitaa häntä. Sally Jupp sopeutuu talouteen hyvin. Hänen Jimmy-poikansa varttuu. Lasta hoitaa myös perheen palvelija Martha Bultitaft. Sitten myyjäispäivän päivällisten jälkeen yöllä Sally kuristetaan kuoliaaksi. Scotland Yard kutsutaan paikalle. Etsivärikoskomisario Alan Dalgliesh alkaa tutkia murhaa apunaan on George Martin.
Tämä edustaa klassista brittiläistä dekkaria, kuten Agatha Christien tai Dorothy L. Sayersin dekkarit. Tämä ensimmäinen dekkari edustaa tätä perinnettä parhaiten, sen jälkeen P D. James muutti kirjojaan romaanin suuntaan, että ihmisuhdeasiaa on enemmän ja dekkareiden mitta tuplaantui.
Ennen murhaa Sallyyn liittyi ristiriitoja tai hän aiheutti niitä, usea ilmenee vasta tutkinnassa. Myyjäisissä Sally esiintyi varsin avonaisessa asussa, joka herätti pahennusta (kirjoitusajankohta ja maalaiskylä!). Sally nimitteli neiti Liddeliä seksinnälkäiseksi vanhaksipiiaksi, ja sanoi, että hän voisi kertoa meheviä juttuja. Sally myös kertoi, että Stephen Maxie oli kosinut häntä.
Teoksen lopussa Deborah Riscoe ja Alan Dalgliesh tapaavat ja heidän jälleennäkemistä ounastellaan. Tämä tapahtuu myöhemmissä dekkareissa, molemmat ovat leskiä. Alan Dalglieshin vaimo ja vastasyntynyt poika kuolivat synnytyksessä. Deborahin mies kuoli polioon (eletään toisen maailmansodan päättymisen jälkeistä aikaa). Tätä ei tv-toteutuksessa ole, sillä jakso on kolmannella kaudella. Alan tv-toteutuksessa on jo nähnyt Emman, josta on tuleva hänen toinen vaimonsa.
Phyllis Dorothy James (1920-2014) kirjoitti 14 Adam Dalgliesh -dekkaria. P. D. James on halunnut juonen lisäksi kuvata ihmisiä, ihmissuhteita ja ajan ongelmiakin. Tämä ensimmäinen on etupäässä klassinen dekkari.
Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.
Adam Dagliesh oli minun suosikkini aikoinaan, joskus 1970 tai -80-lukujen tv-sarjoista. Nyt MTV:llä on uudempia versioita, joita en kaikkia ole katsonut. Olen yhden lyhyempiä tarinoita sisältävän Jamesin teoksen lukenut, mutta näihin paksuihin teoksiin en, vaikka monta kertaa olen miettinyt, että pitäisiköhän kokeilla. Kiitos, kun esittelit.
VastaaPoista