Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet

 

Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet alkuteos Skvoznaja linija, 2002, suomentanut Arja Pikkupeura, Siltala 2011, sivumäärä 207.

Venäläisen Ljudmila Ulitskajan (s. 1943) Naisten valheet alkaa esipuheella, jossa kirjailija toteaa miesten valehtelevan ja ottaa esimerkin Odysseuksesta ja Penelopesta, jossa Odysseus oli pukki ja valehtelija. Penelope taas ei, eikä saanut kunnioitusta koska ei osannut valehdella. Odysseus ja Penelope ovat legendaa, mutta onhan historia täynnä miesten valehtelua ja sotimista tekaistuin perustein. 

Naisten valehtelulla on kirjailijan mukaan usein toiset motiivit.

Tämä teos koostui kuudesta luvusta, mutta tätä teosta on ilmeisesti julkaistu eri mittaisena. 

Tarinoiden päähenkilö on nainen Ženja, joka kuuntelee ajan  kuluessa naisten tarinoita ja loppua kohti on yhä tärkeämpi  hahmo yhteisössään. Hänellä on kustantamo, joka työllistää ihmisiä. 

Teoksessa aika rientää eteenpäin, alkuun ollaan neuvosto-ajassa, mutta lopussa tukevasti Neuvostoliton hajoamisen jälkeisessä ajassa. Teoksessa on myös eri kansalaisuuksia, alla lyhyet luonnehdinnat novelleista.

Diana. 
Ženja ja hänen poikansa Saša (3 v) ovat lomapaikassa. Lomapaikkaan saapuu räväkkä Irene pikkupoikansa ja äitinsä kanssa. Hänellä on iltaisin uskomattomia tarinoita ulkomaisista miehistä, vakoilijoista, ja menetetyistä lapsista. Ženja herkistyy ja vielä lisää, kun kuulee, että tarinat ovat kaikki palturia. 

Jura-veli.
On kulunut joitain vuosia ja Ženjalla on jo neljä lasta, kaksi omaa, lisäksi kaksi muuta. Joukkio on maalla, missä omat lapset  Saša ja Griša kummipoika Petja, sekä ystävättären lapsi Timoša, pojat ovat ikähaarukassa  8 - 13 v. Pojat leikkivät Rolf Setonin kirjojen oppien mukaan, rakentavat majoja ja ovat ulkona. Vuokrahuvilan omistajan tytär Nadja saapuu paikalle. Nadja on huomion keskipisteenä, kun tarinoi espanjalaisesta koulustaan ja muista ihmeistä. Hän kertoo myös Jura-veljestään. Kun tytön diplomaatti-äiti tulee Moskovasta paikalle, juttuja tarkistellaan. Äiti myöntää koulujutut, mutta punastuu ja raivostuu, kun puhutaan Jura-veljestä. Sen sijaan itkuinen Nadja pitää veli-tarinasta kiinni. Lukija saa päätellä, kuka valehtelee ja miksi.

Tarinan loppu

Zenjan 13-vuotiaas sukulaistyttö Ljalja kuvittelee romanssin aikuisen miehen kanssa.  Ženja selvittää asiaa, mies jonka Ženja tuntee, luulee Ženjan viittaavan hänen täysi-ikäiseen rakastajattareen. Zenjakin kokee romanssin, mutta palaa yhteen toisen miehensä kanssa. Vuosia myöhemmin Ljaljalla on lapsi, joka selittää olevansa prinsessa.

Luonnonilmiö, entinen eläkkeellä oleva runouden professori Anna Veniaminovna lausuu runojaan suojateilleen myös eräälle naisinsinoööriopiskelijalle Mašalle. Anna kuolee ja hänen "runopiirinsä kokoontuu". Maša lausuu Annan runoja. Selviää, että Anna on ominut muiden runoja, hän luulee proffan omiksi runoiksi. Kun professori on kuollut, selviää kaikille, että omia ne eivät olleet.

Mašalle tulee paha mieli, kun ensimmäinen hänen tuntemansa sivistynyt ihminen huijaa ja Maša aikoo jatkaa insinööriksi lukujaan, oli  vaihtamassa jo runouteen.

Onnekas sattuma

Ženja tekee 1990-luvulla tv-töitä ja hänet pyydetään Sveitsiin valmistelemaan käsikirjoitusta prostituoiduista. Valhe on täss se, että kaikki naiset kertovat saman tarinan, miksi he ovat ajautuneet Sveitsiin. He myös kertovat, että aikovat mennä naimisiin sveitsiläisen pankkiirin kanssa. Eräs naisista on Tamar, joka on Harkovista kotoisin, ja  ollut Helsingissä, nyt Sveitsissä. Lähtenyt Ukrainasta 14-vuotiaana, sveitsiläinen poikaystävä. Tarinat siis toistuvat,  ikäviä kohtaloita. Myös miesten elämissä ilmenee valheellisuutta.

Elämän taito on pisin novelli, missä on paljon henkilöitä ja tapahtumia. Ženjalla on kustantamo, ja hän on yhteisön tukipilari. Hän avittaa Liljaa entistä proviisoria (jonka tyttönimi on Aptekman!). Tarinassa Zenjan äiti on sairas, Zenja muistelee myös kuollutta isoisäänsä ja perhettään. Galja etsii elämässään asioita, mihin hurahtaa, tällä kertaa hän on lähdössä Israeliin ja on opetellut hepreaa ja lukenut tooraa. Aikanaan hän tulee takaisin. Tarinassa on myös perhe Groznysta, ja Zenja joutuu auto-onnettomuuteen, ja toisten avun varaan, kun toipuu ja pääsee leikkaukseen ...

Ljudmila Ulitskajan novellikokoelma  Naisten valheet on yhtenäinen kokonaisuus, joka tarkastelee yhteisöä myötätunnolla. Etenkin neuvostoaika nähdään (tai minä näin) sangen valoisana.

*****

Ljudmila Ulitskajasta on tietoa lisää Suomi-Venäjä seuran sivuilla täällä.