Glenn Murphy: Ilmastonmuutos, mitä minä voin tehdä, Tammi 2008, alkuteos Global Warming. What can you do, suomentanut Tarja Rouhiainen. Sivumäärä 63.
Teos on helppolukuinen kuvitettu tietokirja ilmastonmuutoksesta. Teoksessa on selitetty, mistä ilmastonmuutos johtuu, miten ilmastonmuutos vaikuttaa, miten ilmastonmuutosta torjutaan ja mitä sinä voit tehdä. Tämä on minusta tarkoitettu yläkouluikäiselle nuorelle, mutta se sisältää tietoa, joka on hyödyllistä kaikille.
Alkuteos nimeenomaan painottaa kysymystä, mitä sinä voit tehdä ilmaston lämpenemiselle. Käännetty nimi kysyy, mitä minä voin tehdä ilmastonmuutokselle. Minusta tässä on hienoinen sävyero.
Teos kiinnittää huomiota, että ilmaston lämpeneminen on kiihtymässä. Kiihtyminen johtuu kirjan mukaan hiilen poltosta ja kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ja ensimmäistä kertaa ilmaston lämpeneminen on ihmisen aikaansaamaa.
Kasvihuoneilmiö ja hiilidioksidi ilmakehässä ovat elämää ylläpitävä voima. Kysymys on siis kasvihuoneilmiön voimistumisesta, joka johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja siten hiilidioksidin pitoisuuden noususta. Lisäksi muidenkin kasvihuonekaasujen pitoisuus kasvaa.
Kirja etenee aukeamittain, yksi aukeama on annettu myös väestönkasvun ja kaupungistumisen selvittämiseen. Molemmat seikat väestönkasvu ja kaupungistuminen lisäävät kuormittumista ja lisäävät hiilidioksidin määrää.
Ilmastonmuutos vaikuttaa kirjan mukaan jäätikköjen sulamiseen, merenpinnan nousuun, sään ääri-ilmiöihin, kuivuuteen sekä tulviin. Lisäksi puhutaan tartuntatautien leviämisestä ilmaston lämmetessä. Teoksessa kiinnitetään huomiota ilman saastumiseen sekä lajien katoamiseen.
Ilmastonmuutosta torjutaan kirjan mukaan kansainvälisellä yhteistyöllä, puhtaammalla energialla, metsien ja merien suojelulla.
Teos kertoo, miten mitataan oma hiilijalanjälki, miten voi säästää energiaa ja vettä sekä kierrättää.
Idealtaan hyvä kirja, joka toivottavasti auttaa riskien minimoinnissa.
*****
Ilmastonmuutos, mitä voin tehdä?
Ilmastonmuutoksesta paljon puhutaan. Vielä enemmän puhuttaisiin, jos hallitusten välinen ilmastopaneeli olisi avoimempi. Mallit on rakennettu tiettyjen oletusten varaan, kasvihuonekaasujen pitoisuuksia mitataan, samoin lämpötiloja. Miksei malli ole avoimempi? Aurinko on kuitenkin maapallon lämpötilan suurin vaikuttava tekijä.
Kioton sopimus on kasvihuonekaasujen päästöjen karsimisessa tyhjää parempi. Paras systeemi olisi oikeudenmukainen päästösopimus, joka kohtelisi kaikkia valtioita tasapuolisesti, mutta olisi sitova systeemi, joka oikeasti vähentäisi päästöjä. Durbanissa minusta ei edetty. Minusta ydinenergiassakin on riskinsä, vaikka fissio ei aiheutakaan hiilidioksidipäästöjä.
Oma pelkoni ja myös luuloni on sellainen, että kaikki fossiiliset polttoaineet käytetään loppuun. Tätä luuloani perustelen ihmisen halulla lämmittää taloja, ajaa autolla, lentää lentokoneella ja valmistaa tavaroita. Luulo, että liikenne voidaan lopettaa, on minusta haihattelua. Joka päivä rekka-autot kuljettavat tehtaista tavaraa eteenpäin, kauppoihin kurvaa rekkoja, kuorma-autoja ja pakettiautoja. Lapset menevät kouluihin, vanhemmat töihin, illalla alkavat harrastukset. Kuinka moni menee kävellen tai pyörällä? Hektinen työvuosi nollataan usein kesämökillä tai lomamatkalla. Lomamatkalle lennetään lentokoneella ja hiilidioksidia pöllyää ilmakehään ja kesämökki kuormittaa luontoa.
Itse en ole sen parempi tai huonompi kuin muutkaan ihmiset. Minulla on auto, jolla ajan muutaman kerran viikossa kauppaan ja välillä töihin, yksin en aja autolla. Asun rivitalossa, jossa on maalämpö, aiemmin öljylämmitys. Maalämpöpumppu kuluttaa sähköä, kuten sähkövastuksetkin. Sähköstä (suuri) osa tuotetaan ydinenergialla.
Omaa hiilijalanjälkeäni pienentää vähäinen varallisuuteni. Meillä on vain yksi yli kymmenvuotias käytettynä ostettu auto, ei ole kesämökkiä, emmekä matkusta emme junalla emmekä lentokoneella vaan polkupyörällä.
Minusta on tekopyhää lentää ilmastopaneeleihin, mutta vielä tekopyhempää olisi matkustaa sinne rahtilaivalla. Tekopyhintä on kirjoittaa asiasta blogiinsa. Talouden ja talouden psykologian mekanismi johtaa talouskasvuun, köyhät haluavat rikastua. Me, joilla on lämmitettävä tiivis talo, vesijohdoilla ja sisävessoilla varustettu, voimmeko vaatia ihmisiä, jotka ovat ilman mukavuuksia, olemaan hankkimatta sellaisia. Pitääkö kehitysmaissa jääkaappi ja pakastin jättää kotiin ostamatta? Moniko suomalainen elää ilman pesukonetta?
Minusta on myöskin tekopyhää valittaa lihantuotannosta, jos on itse syönyt joskus lihaa. Tai jos kotona on koira tai kissa, jonka ruoka sisältää paljon lihaa. Todella typerää on syyllistää ihmisiä lihansyönnistä tai lemmikkien lihansyönnistä. Minä olen syönyt yli kaksikymmentä vuotta lihaa, mutta enää en syö. Meillä ei ole (lihaa syöviä) lemmikkejä, lapsena oli koira, joka söi luita ja sydäntä.
***
Eläinsuojeluyhdistyksen sivuilla vastustetaan kesäkissoja, mikä on minusta aivan oikein (jos otan lemmikin pidän siitä myös huolta), www-sivuilla myös lukee seuraavaa
"Kissa tarvitsee pysyvän kodin. Se voi elää 15—20 vuotta. Kaikki nämä vuodet siitä on huolehdittava joka päivä aivan kuten koirastakin. Kissan täytyy saada asua sisällä. Se on leikattava viimeistään vuoden iässä, sille on annettava ravitsevaa ruokaa, se on rokotettava säännöllisesti ja jos se sairastuu, on maksettava eläinlääkärikäynnit. Koska kissa on lihansyöjä, sen kunnollinen ruokinta tulee vähintään yhtä kalliiksi kuin keskikokoisen koiran ruokinta".
Toisaalta, jos teuraseläimen lihat syödään niin miksei myös sisäelimiä ja luita ja miksei nahkaa voi käyttää tavaroihin. Onko nahkatakki epäeettinen? Minulla ei tosin ole nahkatakkiakaan.
Järkevämpää kuin syyllistää muita ja voivotella ilmastonmuutosta, olisi panostaa uusiin keksintöihin uusiin tapoihin tuottaa ekologista ruokaa ja energiaa. Syyllistämällä tätä kriisiä ei hallita, vaan keksimällä uusia tapoja tuottaa energiaa, säästää sitä ja tuottaa herkullista ruokaa vähäpäästöisesti ja tekemällä sitovia kansainvälisiä sopimuksia, Kiina ja USA ovat tilastojen mukaan suurimmat hiilidioksidin tuottajat, koko EU on kolmanneksi suurin. Suomi ei voi yksin ratkaista ongelmaa.
Sinileväsyyllistys
Syyllistämistä minusta on Yleisradion www-sivuilla oleva "oma sinilevälaskuri". Se on julkaistu pahimpaan sinileväaikaan. Se on täällä
Siinä isot sinileväpisteet saa, jos syö naudanlihaa tai viljeltyä lohta. Jos ajaa autolla Helsingistä Tukholmaan kuormittaa Itämerta enemmän kuin jos tekisi matkan lentämällä. Tässä unohdetaan puolestaan hiilidioksidipäästöt ja terve järki. Tosin usea menee laivalla Tukholmaan ja ottaa auton mukaan, tuskin kukaan ajaa Helsingistä Haaparantaan ja sieltä Tukholmaan ellei ole asiaa muuallekin kuin Tukholmaan. Aikaa kuluu paljon.
Edelleen mökkien tiskivesiä pohditaan. Kannattaako yhden talon takia repiä koko metsä auki, jotta saadaan sadan kilometrin viemäriputki puhdistamoon? Voisiko käyttää omaa järkeä ja hankkia vaikka jonkin näköisen "puhdistus- tai imeytyskaivot" tai kaivon, josta imetään jätevesi säiliöautoon?!?
 |
| Syytön vai syyllinen. Minusta syytön sinilevään. |
Edelleen ihmetyttää vain naudanlihan syönnin tarkastelu. Naudan lihasta osa on lypsylehmän lihaa. Yhtä paljon tulee kuormitusta syödään lypsylehmä kuolleena tai jos se haudataan maahan. Lypsyssä ei nykyään ole yleensä kovinkaan vanhoja lehmiä. Luultavasti myös sonnivasikat syödään. Vasikka taas täytyy teettää hieholla, muuten maitoa lehmästä ei heru. Naudanlihaa tuodaan osa myös ulkomailta, eli ne naudat eivät aiheuta ainakaan sinilevää Itämereen ehkä Puolasta tuodut naudat. Toisaalta puolalainen naudanliha vietäisiin jonnekin mualle. Myös possunlihaa tuodaan ulkomailta. Itse en siis syö sian- enkä naudanlihaa enkä juurikaan käytä edes maitotaloustuotteita. Sen sijaan syön kyllä kalaa, mutta en kirjolohta, mutta joskus paljon parjattua purkkitonnikalaa.
Kuormitus tulee tässä "lehmä-sinilevä" -laskelmassa "rehusta". Tätäkin kovasti ihmettelen. Paljon nautoja ja lihakarjaakin on kesällä niityillä. Niittyjä ei todellakaan lannoiteta, heinäkin kasvaa lannoittamatta. Jättämällä peltoihin suoja-alueita ei valumia vesistöihin tule. Minusta siat syövät myös ruokaa ja siis rehua, vehnä- ja ruispeltoja minusta myös lannoitetaan, eikö niistä tulekaan valumia. Eivätkö hevoset syö heinää ja kauraa tai melassia tai vehnänlesettä? Eikö ratsastus aiheutakaan samalla logiikalla sinilevää? Onko teollisuus, joka tuottaa tavaroita kulutukseen, sinileväneutraali? Pitääkö syöminen oikeasti lopettaa kokonaan? Luultavasti parhaat sinileväpisteet saa syömällä kesällä vain mustikoita, puolukoita ja sieniä ja talvella pilkkimällä luonnonkalaa, mieluiten särkiä ja säynäviä, joita voi mutustella?
Minusta syyllistämällä sinilevä ei häviä. Syanobakteeri on vanha elämänmuoto tai yksi vanhimmista elämänmuodoista, joka tapauksessa paljon paljon vanhempi kuin ihminen. Syanobakteerit pystyvät sitomaan typpeä myös ilmasta. Ilmeisesti sinilevää on aina ollut Itämeressä jo ennen kuin siellä oli Matti Meikeläisen kesämökki ja sinilevää tulee olemaan myös silloin kun Matti Meikeläisen mökki on poissa, eikä Maija Meikeläinenkään enää imeytä kerran kesässä juhannusaterian tiskivesiä kompostin juureen. Fosforipäästöt ovat ratkaisevia. Fosforia tulee mereen vedenpuhdistamoista, vaikka yli 90%:a fosforista puhdistetaan, jää jäteveteen hieman fosforia. Itämeren rannoilla eräissä rantavaltioissa on kipsivuoria, joista vuotaa paljon fosforia mereen, ja muitakin lähteitä riittää. eli Matti ja Maija Meikeläinen, Suomen kesästä, ette ole Jokken kirjanurkan päättelyn mukaan syyllisiä Itämeren sinileväongelmaan. Voitte nukkua yönne rauhassa.
