Stieg Larsson: Pilvilinna joka romahti

Stieg Larsson: Pilvilinna joka romahti, alkuteos Lufslottet som sprängdes 2007, suomentaja Marja Kyrö, wsoy-pokkari, sivumäärä 782.

Stieg Larssonin Pilvilinna joka romahti alkaa siitä, mihin Milennium-trilogian edellinen osa Tyttö joka leikki tulella päättyi eli Lisbeth Salander ja hänen isänsä Aleksander Zalatšenko ovat käyneet kamppailua, jonka loppuvaiheisiin on tullut mukaan  Mikael Blomkvist. Lisbeth Salander nousi kamppailun aikana haudasta luoti päässään vielä isäänsä vastaan ja löi tätä kirveellä päähän. Lisbeth on viety kriittisessä tilassa sairaalaan, pahin vamma on luoti, joka on aivoissa. Myös Mikael pidätetään. Zalatšenko eli ruotsalaiselta nimeltään  Karl Axel Bodin ei tunnusta sairaalassa mitään ja hänen apurinsa ja Lisbethin velipuoli massiivinen kipua tuntematon Robert Niedermann on kadonnut.

Teknisiä juonipaljastuksia Millennium-sarjasta
Kirjan polttopiste on turvallisuuspoliisin perustama Salainen sektio, jolla on ollut ja on oma näkymätön budjetti ja paljon salaisuuksia, joista kuumin oli GRU-loikkari Zalatšenko. Sektio on vastuussa myös Lisbethin kaltoinkohtelusta. Jo eläköitynyt Sektion johtaja Evert Gullberg ryhtyy vastaiskuun. Organisaatio ei saa paljastua. Kaikki keinot otetaan käyttöön, puhelinkuuntelu, varjostus, todistusaineiston hävitys, ja murhat. Laittoman luupin alla ovat Mikael Blomkvist, hänen sisarensa Annika Giannini, joka on Lisbethin lakimies, Millennium-lehti, Lisbethin työpaikka Milton Securitas, ja sen johtaja Dragan Armanskij, nämä ovat kaikki hyviksiä lisättynä asianajaja Holger Palmgrenillä. He perustavatkin Typerän pöydän ritarit, ja taistelevat salaisen organisaation letaaleja lonkeroja vastaan.

Tässä kirjassa on kiinnostavia teemoja. Kuinka pitkälle mennään puhelinkuuntelussa, myöhemmät paljastukset paljastavat, että melkein kenen vaan puhelinta voidaan kuunnella?!?
 
Toisaalta voimalla on aina vastavoima, tai tässä tapauksessa voimalle hajautettuja vastavoimia. Mikael ujuttaa kännykän sairaalaan, ja saa toimitettua Lisbethin kämmentietokoneen sairaalaan. Lisbeth itse ottaa yhteyttä "hakkeritasavallan kansalaisiin", joista Trinity ja Bob the Dog tulevat paikan päälle hakkeroimaan tarvittavat  puhelimet ja tietokoneet, tarkkailuun joutuvat petollinen syyttäjä Eriksson ja psykiatri Peter Teleborian, jolla on sairaita mieltymyksiä alaikäisiin, ja näihin liittyviä tiedostoja koneellaan. Hakkerit kaappavat siis tietokoneet ja kännykät. Samassa yhteydessä puhutaan jo silloisen maailman meiningistä:
Trinity ja Bob the Dog käyttivät kirjan mukaan tekniikkaa, jonka oli kehittänyt NSA. "NSA:lla oli valtavat resurssit ja se keräsi suurella haavilla kännykkäpuheluita tietyllä alueelta yhtä aikaa. Jokainen puhelu eriteltiin ja prosessoitiin digitaalisesti tietokoneille ..." s.426

Kolmas osa Millennium-sarjasta on siis salaliittoteorioiden ytimessä. Lisbeth on yritetty hukuttaa mielisairaalan suljetulle ja unohdetulle osastolle ja nyt uudestaan ja lopullisesti. Zalatšenkoa ei ole virallisesti olemassa. Hän on ollut Säpon agentti tai tiedonantaja. Kirjassa otetaan yhteyttä jo nykyiseen hallitukseen ja entiseen pääministeriin viranomaisten taholta, eli myös viranomaiset tutkivat toisiaan. "Kissa hiiri" -leikki etenee, ja mukaan tulevat siis vallan vahtikoiratkin.

Aiempien osien tyyliin osan tyyliin kirjassa on paljon puhetta seksuaalisuudesta, alistamisesta ja näitä asioita ruoditaan liiankin syvältä. Erika Berger on syvissä vaikeuksissa Svenska Morgon Postenissa. Hänelle tulee kaikennäköistä törkyä, ja lehden taustaltakin paljastuu ikävä yllätys. Kotiin murtaudutaan ja viedään henkilökohtaisia kuvia ja videoita, perässä on stalkkeri, jonka perään "säntää" netissä myös Lisbeth ...

Stieg Larssonin trilogiassa on voimakkaita kohtauksia, monet liittyvät tavalla toisella naisten alistamiseen tai väärään kiinnostukseen lapsiin. Tämä on selvä jakolinja. Mikael sukeltaa kyllä kukasta kukkaan mutta vierailee aikuisten naisten sylissä heidän myötävaikutuksellaan, tahollaan Erika ja Lisbeth ovat toimeliata. Tässä osassa Mikael tutustuu agentti Monica Figuerolaan hyvin syvästi. Totuuden torvilla nämä aikuisten leikit siis kisaillaan vapaaehtoisuuden pohjalta, mutta ketkut konnat alistavat avuttomia ja alistettuja uhrejaan.

Tässä trilogiasta on paljon sananvapaudesta ja Mikaelin majakkana on Totuus. Oikeus lopulta voittaa, eikä kapina jää napinaksi.

Dekkarina ja trillerinä tämä on vaikuttavaa, kirjaa tulee luettua ja luettua, kunnes loppu on käsillä. Sivulatuja on minun makuuni liikaa ja vääränlaisia. Lopun perhetapaaminen on taas karmiva, sisarpuolten (Salander ja Niedermann) yhteenotto on vimmainen, ja aivan uskomaton, Lisbethin naulapyssy laulaa. Lisbeth Salanderin hahmo on kuin sarjakuvista yksiuloitteinen kaikkivoipa hakkeri, ja kuolematon taistelija, mutta samalla hauras kuin paperi, jolla ei ole tarttumapintaa muihin.

Tarinan oli tarkoitus jatkua, mutta Stieg Larsson kuoli 9.11.2004. Olisiko Lisbethin sisar Camilla tullut kuvioihin, on epäselvää?

Kalle Blomkvist vertauksia trilogiassa on useita. Kallesta täällä.
*****
Ruotsalainen Stieg Larssonin (1954 -2004) Millennium-sarjan osat ovat
1. Miehet jotka vihaavat naisia
2. Tyttö joka leikki tulella
3. Pilvilinna joka romahti

David Lagercrantz: Se mikä ei tapa vahvistaa, Det som inte dödar oss 2015, suomentanut Outi Menna, sivumäärä 545.

Kymmenisen vuotta on kulunut edellisistä alkusysäyksestä. Mikael Blomkvist paistattelee päivää Millenniumissa, jossa on uusi osaomistaja.
Tekoälytutkija Frans Balder murhataan juoneen liittyy NSA, itämafia ja Lisbet Salanderin kaksoissisar Camilla (Thanos), joka yrittä listiä myös Lisbetiä ja Balderin autistista August-poikaa, joka kuten isänsä on algoritmeissä nero. Lisbet ja August hakkeroivat myös NSA:ta.
Mikaelin ja Lisbetin viilenneet suhteet lämpenevät.
Lyhyesti tämä on minusta parempi kuin odotin, mutta en lähde avamaan tätä enempää.

Stieg Larsson: Tyttö joka leikki tulella

Stieg Larsson: Tyttö joka leikki tulella, alkuteos Flickan, som lekte med elden 2006, suomentaja Marja Kyrö, wsoy-pokkari, sivumäärä 691.

Stieg Larssonin Tyttö joka leikki tulella dekkarimuodossaan kertoo raa'an kaksoimurhan tutkimuksista. Millennium-lehdelle freelancetöitä (ihmiskaupasta ja prostituutiosta)  tekevä Dag Svenson ja hänen puolisonsa väitöskirjaa prostituutiosta ja ihmiskaupasta tekevä  Mia Bergman ammutaan teloitustyyliin omaan asuntoonsa. Lisäksi ammutaan asianajaja Nils Bjurman. Murha-ase löydetään, se on Bjurmanin ja siinä on vain Bjurmanin ja Lisbeth Salanderin sormenjäljet. Kaikki jäljet johtavat Salanderiin, sillä lukijakin tietää, että Salander oli murhailtana tapaamassa avioparia, ja oli "riidoissa" Bjurmanin kanssa, joka on hänen holhoojansa ja joka raiskasi ensimmäisessä osassa brutaalisti Salanderin. Alkuosassa kirjaa Lisbeth Salander  pelastaa Geraldine Forbesin miehensä kynsistä Grenadalla, ja myrsky hoitaa murha-aikeisen miehen. Kaikki siis viittaa Salanderin syyllisyyteen. Tämä "onko Lisbeth murhaaja ja miksi?" -arvoitus kestää aika pitkään.


Teknisiä juonipaljastuksia Millennium-sarjasta
Hieman yli 500:n sivun jälkeen selviää, että Lisbeth Salander on syytön. Murhatutkimus on tavallaan vaan lisäjuoni tähän dekkariin, sillä Tyttö joka leikki tulella on kertomus Lisbeth Salanderista ja Lisbethin lapsuudesta sekä lapsuuden karmeudesta. Tyttö joka leikki tulella eli teoksen nimi viittaakin suoraan Lisbethiin, teoksessa raotetaan Lisbethin Salanderin salaisuutta, joka leimaa kahta viimeistä osaa. Kirjan avauskohtauksessa Lisbeth on 13-vuotiaana mielisairaalassa sidottuna sänkyyn, omituinen psykiatri Peter Teleborian kiristää kiihottuneena remmejä. Lisbeth on sytyttänyt bensalla tuleen, ihmishirviön, joka on hänen isänsä. Tämä tosin ilmenee myöhemmin. Isä eli Alexander Zalatšenko on GRU:n entinen agentti, joka loikannut Ruotsiin. Kaikki halutaan pitää kulisseissa, ja Lisbeth hoidossa. Vasta kirjan loppuosissa alkaa tulla vastauksia, miksi liekkileikki on tapahtunut, siihen liittyy Lisbethin äidin aivovammaan johtanut pahoinpitely. Tässä osassa esitellään Lisbethin ajatuksia ja selvityksiä, minkälainen koneisto hänen asioitaan hoitaa tai yrittää peittää. Miksi koneisto on olemassa, saa vastauksensa vasta kolmannessa osassa. Kuten jännäreissä yleensä, kaikki liittyy kaikkeen ja syntyy yllättäviä yhteenliittymiä, Lisbethin perässä on isä  Zalatšenko, apureineen, joita apureita löytyy moottopyöräjengistä, ja suomalais-virolaisesta liigasta. Myös Säpolla eli salaisella poliisilla on lonkeronsa pelissä.

Tässä osassa asianajaja ja raiskaaja Nils Bjurman yrittää päästä edellisen osan "kaulapannastaan" pois, ja käyttää kaikki keinot Lisbethin tuhoamiseen. Bjurmankin liittyy jo menneisyydessä Lisbethin isään, ja myös tässä osassa. Salander on edellisessä osassa hoitanut taloudelliset asiansa kuntoon, joten rahaa riittää,. Hänellä on luksusasunto ja valehenkilöllisyys. Hän seuraa taitavana hakkerina poliisitutkimuksia ja mediavuotoja ja -paljastuksia.

Ykkösosa päättyi Salanderin ja toisen päähenkilön Mikael Blomkvistin välirikkoon. Murhatutkimusten yhteydessä side löytyy. Lisäksi Salanderin tukijoihin kuuluva asianajaja Holger Palmgren toipuu parantolassa. Mikael jatkaa eronneen sonnin taivaltaan, ja ylläpitää suhdetta sekä onnellisesti naimisissa olevaan Erika Bergeriin että Harriet Wangeriin, joka istuu Millenniumin hallituksessa ja makaa hotelihuoneessa. Blomkvist irrottautuu naisten syleilystä ja jäljittää Lisbethiä, joka jäljittää isäänsä. Lisbeth tapaa isänsä  Zalatšenkon ja massiivisen kipuatuntemattoman Robert Niedermannin, joka on hänen velipuolensa ....

Toinen osa siis vyöryttää salaliittioteorioita. Lisbeth on yritetty hukuttaa mielisairaalan suljetulle ja unohdetulle osastolle. Zalatšenkoa ei ole virallisesti olemassa. Hän on ollut Säpon agentti tai tiedonantaja.

Ensimmäiseen osan tyyliin kirjassa on paljon puhetta seksuaalisuudesta, alistamisesta ja näitä asioita ruoditaan liiankin syvältä. Lopussa käydään vimmainen välien selvittely, jota jatketaan alkuperäisen trilogian päättöosassa.

Dekkarina ja trillerinä tämä on vaikuttavaa, mutta sivulatuja on minun makuuni liikaa ja vääränlaisia. Lopun perhetapaaminen isä, tyttären ja pojan kanssa on vimmainen, ja aivan uskomaton. Lisbeth Salanderin hahmo on kuin sarjakuvista yksiuloitteinen kaikkivoipa hakkeri, ja kuolematon taistelija, mutta samalla hauras kuin paperi, jolla ei ole tarttumapintaa muihin.

Tarina päättyy kohtaan, josta se jatkuu suoraan trilogian päättöosassa.

*****
Kirjasta kolme huomiota.

1. Lisbeth Salanderin hulppeassa asunnon ovessa  lukee V. Kulla, joka tietenkin viittaa Peppi Pitkätossun Huvikumpuun eli Villa Villekullaan. Muutenkin Lisbethillä on peppimäistä menoa, on oma kulta-aarre ja uskomattomat "voimat". Astrid Lindgreniin viittaa myös Lisbethin lempinimi Mikaelille, mestarietsivä Kalle Blomkvist.

2.  Holger Palmgrenin hoidosta vastaa tohtori A  Sivarnandan, joka on adoptoitu Sri Lankasta Suomeen ja Turkuun. Tämän ymmärsin, sillä minusta Suomessa adoptiolapsi saa useimmin ottovanhempien sukunimen, joskin Nimilaki antaa mahdollisuuden pitää oman sukunimen.


3. Lisbeth on Grenadalla, jossa pohtii Fermat'n teoreemaa potenssilla 3, Wikipedian mukaan Andrew Wiles on todistanut Fermat'n teoreeman paikkaansa pitämättömäksi, kun  n > 2, minkä Fermat tiesikin.

n on luonnollinen luku ja suurempi kuin 2

Ei ehkä olennainen tieto kirjan kannalta, mutta kirjassa osien alkuun on kirjoitettu varsin kevyttä matemaattista materiaalia, sen sijaan Fermat'n lause on varsin kovaa tavaraa. Väliotsakkeet ovat minusta tasoa, että ratkotaan yhtälö n:n arvoilla 1 ja 2, joka varsinkin arvolla 1, on varsin triviaali eikä vaikea arvolla kaksikaan. Lisbeth keksii ratkaisun arvolla n=3 sivulla 652, "yhtäkkiä Lisbeth ymmärsi", Jokke ei.

*****
Ruotsalainen Stieg Larssonin (1954 -2004) Millennium-sarjan osat ovat
1. Miehet jotka vihaavat naisia
2. Tyttö joka leikki tulella
3. Pilvilinna joka romahti

Stieg Larsson: Miehet, jotka vihaavat naisia

Stieg Larsson: Miehet, jotka vihaavat naisia, alkuteos Män, som hatar kvinnor 2005, suomentaja Marja Kyrö, wsoy-pokkari, sivumäärä 612.

Stieg Larssonin Miehet, jotka vihaavat naisia on ensimmäinen osa Larssonin Millennium-trilogiastaan ja minusta paras. Kirjassa limittyvät monet teemat, tapahtumat ja henkilöt. Kirja sisältää myös etovia ja kuvottavia kohtauksia, joten sitä ei voi suositella alaikäisille.

Prologissa  82-vuotiaalle entiselle teollisuusimperiumin johtajalle Henrik Vangerille tulee postissa kuivattu kukka (tänä vuonna australialainen Desert Snow) kuten on tullut neljän vuosikymmenen ajan marraskuisin. Perinne oli alkanut vuonna 1958 kissankellosta, postissa ensimmäinen kukka eli orvokki saapui marraskuussa 1967. Henrik Vanger alkaa ensimmäisen kerran itkeä. Taustalla on trauma pojantyttärensä 16-vuotiaan Harrietin katoamisesta syksyllä 1966. Heidän kotisaarellaan Hedenbyssä tapahtui liikenneonnettomuus, jonka jälkeen talossa ollut Harriet Vanger oli kadonnut. Harrietia on siitä lähtien etsitty, mutta tuloksetta. Henrik Vanger pyytää Mikael Blomkvistia kirjoittamaan suvun historiikin ja selvittämään Harrietin arvoituksen.

Mikael Blomkvist on Millennium-lehden kuuluisa toimittaja, joka on astunut pohatta Hans Erik Wennerströmin liikavarpaille ja sitten  hänen asettamaan ansaan ja saanut kolmen kuukauden vankeustuomion kunnianloukkauksesta. Blomkvist joutuu maksamaan myös 150 000 kruunun vahingonkorvauksen. Pahempaa on lehden uskottavuuden romahdus ja ilmoittajakato. Millennium on Erika Bergerin ja Mikaelin luomus. Vaikka Erika on naimisissa, Mikaelilla ja Erikalla on vapaa suhde. Stieg Larssonin kirjat ovat hyvin juonivetoisia.

Juonipaljastuksia (älä lue jos luet kirjaa, loppuratkaisuja ei ole kerrottu, mutta etenemistä)
Mikael Blomkvist suostuu tarjoukseen kirjoittaa historiikki ja hän penkoo omituisen suvun taustoja Hedenbyn saarella. Suvussa on ollut natsimieltymyksiä. Harrietin isoisä Richard oli natsimielinen ja kaatui vapaaehtoisena Suomen talvisodassa. Richardin poika Gottfried meni naimisiin saksalaisen Isabella Koenigin kanssa. Avioliitto natisi ainakin alkoholismin vuoksi, heillä on kaksi lasta  Martin (s.1948) sekä Harriet (s. 1950). Henrik on varma, että  Harriet on murhattu. Ruumista ei ole löytynyt. Suku on laaja ja erittäin eripurainen. Henrik on tuonut vaimon Saksasta. Avioliitto oli lapseton, koska Henrik oli steriili, tätä jostain syystä korostetaan. Henrik, vaikka on suvun päämies, on epäsuosittu, sillä hänen vuonna 1959 kuollut vaimonsa Edith oli juutalaistaustainen.

Lisbeth Salander on Milennium sarjan päähenkilö (tai toinen päähenkilöistä). Lisbeth Salander on tarinan alussa 24-vuotias anorektisen näköinen holhouksessa oleva nainen, joka on on ollut psykiatrisessa laitoksessa. Myöhemmissä osissa selviää, miksi. Lisbethin sanastossa tragedia on nimeltään Kun Se Suuri Paha tapahtui. Lisbethin äiti on hoitolaitoksessa ja kuolee. Lisbeth  on taitava hakkeri, jota käyttää hyödykseen turvallisuuskonsulttina Dragan Armanskin Milton Securirity. Lisbeth on tunnekylmä ihminen. Hän 154 cm pitkä ja siis 24-vuotias, 42-kiloinen, käyttää pääosin Applen tuotteita iBookia ja Powerbookia, omaa useita passeja, pitää lävistyksistä ja tatuoinneista. Lisbeth on siis holhouksessa. Uusi holhooja Nils Bjurman ensin pakottaa  Lisbethin seksuaaliseen tekoon ja seuraavalla kerralla raiskaa hänet raa'asti. Kolmatta kertaa ei tule, sillä  Lisbeth onnistuu "hiljentää" asianajaja, mutta myöhemmissä osissa tilanne muuttuu. Lisbethin ensi kosketus Mikaeliin on turvaselvitys, jonka Henrik Vanger on pyytänyt. Turvaselvitys on varsin perinpohjainen, mutta laittomasti tehty. Salander tutkii kohteidensa tietokoneiden kovalevyt, sähköpostit ja muut viestit. Mikael on rehellinen toimittaja, joka on syntynyt 1960, eli on hieman yli 40-vuotias, hän on eronnut ja hänellä on tytär. Mikael tajuaa laittomat keinot, mutta ystävystyy Lisbethin kanssa, hänellä ei ole "hävettäviä" salaisuuksia.

Henrik Venger palkkaa Mikaelin vuodeksi. Ajasta osa kuluu vankilassa. Suomessa pääsisi kunnianloukkauksen kolmen kuukauden vankeustuomiosta ehdonalaisella. Mikael selvittää vuoden aikana sotkuisen ja varsin yllättävän ja iljettävän sukusalaisuuden, johon liittyy rutsaa, laaja sarjamurha ja naisvihaa ja kaikenlaisia kammottavuuksia. Larssonin teos sisältää paikoin hyvin voimakasta tekstiä. Mikael Blomqvist tutkii perheen sukupuuta, onnettomuuspäivänä otettuja valokuvia, Harrietin erästä lappua. Mikael onnistuu ratkaisemaan  "koodin", tyttärensä vihjeestä ja Lisbeth Salanderinkin avulla.  Hän etsii ja analysoi kuvia niin kauan, että lopulta alkaa silvottua kissanraatoa tulla oven eteen, ja häntä yritetään ampua lenkillä. Loppuselvittely mielenvikaisen massamurhaajan kanssa on etova.

Kirja ei kuitenkaan pääty tähän, vaan seuraavaksi pitää löytää Harriet, ja vääntää niskalenkki Hans-Erik  Wennerströmistä. Kirjassa kaikki onnistuu Mikaelilta. Hän voittaa vastukset, vastustajat, niittää kultaa ja kunniaa. Hänellä on Erikan lisäksi suhde rehtori Cecilia Vangerin ja Lisbeth Salanderin kanssa. Salander kipuilee sosiaalisen minänsä kanssa, ja holhouskuvioidensa ja perhetragediansa parissa. Lisbeth Salander suorittaa teoksen likaiset työt, ja syöksee Wennerströmin köyhyyteen maineen menettämisen lisäksi.

Luin Stieg Larssonin teoksen Miehet, jotka vihaavat naisia toiseen kertaan. Kirja oli toisellakin lukukerralla paikoin erittäin sujuva ja jännittävä, mutta myös jaaritteleva. Tarina oli paljon sairaampi kuin muistin ja nimensä mukainen. Lisbeth Salander ei luota poliisiin, tässä kirjassakaan sarjamurhaajaa ei paljasteta poliisille edes kuolemansa jälkeen. Lisbeth Salander on varsin epäuskottava henkilö. Hän anelee muutamia satasia holhoojaltaan Ruotsissa, mutta varastaa 260 miljoonaa dollaria Wennerströmiltä Sveitsissä, esiintyy sujuvasti kielitaitoisena maailmannaisena hienostohotellissa ja matkustelee kahdella passilla, mikä teema jatkuu kakkososassa. Tarkoitus pyhittää keinot.

Arviointia
Miehet, jotka vihaavat naisia, ovat teoksessa eräät Vangerin suvun jäsenet, asianajaja Bjurman sekä Hans Erik Wennerström. Heidän käyttäytymisensä naisiin on sairasta. Stieg Larsson kirjoittaa tarinaa limittäin eri henkilöiden näkökulmista. Mikael Blomkvist sen sijaan rakastaa naisia, ja naiset häntä ja useimmin sängyssä. Mikaelilla oli kakkososassa suhde myös Harriet Vangerin kanssa. Toisto on monesti pahasta. Rehellistä Carl Mikael Blomkvistia kutsutaan toistuvasti mediassa Astrid Lindgrenin hengessä Kalle Blomkvistiksi. Tämä vitsi kaluttiin nopeasti loppuun.

*****
Ruotsalainen Stieg Larsson (1954 -2004) Millennium-sarjan muut osat ovat

Tyttö, joka leikki tulella, jossa on uusi rikostapaus, raaka kaksoismurha ja varsinkin Lisbeth Salanderilla on ongelmia. Lisbethin raju salaisuus alkaa paljastua, bloggaus täällä.

Pilvilinna, joka romahti oli viimeinen teos, joka julkaistiin. Tarinaa oli tarkoitus siitäkin jatkaa. Lisbeth Salander on  joutunut  kohtaamaan isänsä. Lisbeth viruu sairaalassa ja odottaa oikeudenkäyntiä, suuri salaliitto on paljastumassa, Lisbeth aiotaan hiljentää ... Bloggaus 6.1.16

Sarjan oli tarkoitus jatkua ja luultavasti olisi jatkunut, mutta nyt on jatkunut  toisin voimin kuvan mukaisella kirjalla, jossa kymmenen vuotta tämän jälkeen Mikael ja Lisbet ratkaisevat NSA-arvoitusta, mukana on Millennium-kuvio. .

Trilogia on vain kolme kirjaa