Turun seudun luontoretkiopas

 

Mia Rönkä, Ari Karhilahti & Ann-Mari Rannikko: Turun seudun luontoretkiopas, Sammakko 2018, sivumäärä 354.

Tämä kirja on upea katsaus Turun seudun luontoretkikohteisiin. Kirjassa on karttaklippejä, valokuvia ja tekstiä. Eri luontokohteet on jaettu kunnittain (Turku, Kaarina, Naantali, Masku, Raisio, Mynämäki ja Lieto)

Tämän kirjan innottajana on ollut Turun Sanomien Turku TV:n  Luonto plus -ohjelma, joka alkoi 29.3.2002 ja viimeinen lähetys tuli 16.12.2022. Ohjelmassa Turun Sanomien toimittaja Ann-Mari Rannikko ja Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti "kiertelivät" lähiluontoa. Karhilahdella oli tietoa ja tarinoita kasveista, eläimistä ja luonnon ilmiöistä ja kallioistakin, esimerkiksi Turun Luolavuoren kallioluolista. Tämä kirja on kuitenkin itsenäinen, ja julkaistu ensimmäisen kerran 2015. Mukana tekijäkaartissa on ollut Turun yliopiston dosentti ja filosofian tohtori Mia Rönkä. Kirjassa on upeita valokuvia, niitä on ottanut 15 eri henkilöä,  mutta ylivoimaisesti eniten Mia Rönkä.

Teoksessa on tekstiä, valokuvia, ja tietoiskuja esimerkiksi mustarastaasta ja karpalosta. Kirjassa on erittäin hyvä.

Minusta kirja uppoaa Turun seudun lähiluonnosta kiinnostuneille henkilöille.

Kartat maanmittauslaitoksen palveluista "imuroituja" peruskartan kappaleita, joihin on sijoitettu esimerkiksi parkkipaikka. Minusta kartat ovat pieniä ja  epäselviä.

Tässä Maanmittauslaitoksen "alkuperäinen"  kartta Turun Hirvensalon Friskalan alueesta, jossa on lintuja ja lintutorni, tätä ei siis ole kirjassa.

Toivottavasti teos innoittaa lukijoita tutustumaan lähiluontoon.

Helpointa luontoretket on aloittaa keväällä tai kesällä. Keväällä leskenlehti on yleensä ensimmäinen kukkiva.

Voikukka on loppukeväästä ja kesällä kukassa. Karhilahti tietäisi varmasti mustien hyönteisten nimen, itse en tiedä.

Syksyllä on myrskyjä ja tässä kaatunut kuusi, sitä tarkkailemalla voi löytää hyönteisiä tai analysoida miksi tai miten kuusi on kaatunut.

Talvella metsässä voi olla paljon lunta tai liukasta, mutta lumessa näkyy paljon eläinten jälkiä.

Joskus lumi tulee yllättäen ja pihlajanmarjatkin jäävät syömättä.

Jos osaa olla hiljaa, voi nähdä monia eläinlajeja.

Karhilahti ja Rannikko olivat ohjelmassa Turun kaupungin keskustan läheisyydessä kuten Juhannuskukkulalla, Luolavuoressa, Impivaaran Pirunpellolla ja ohitustien lähellä Pirunpesässä. Käydessäni ilta- ja viikonloppurasteja tienoot tulivat tutuiksi. Kun suunnistin, en tarkkaillut eri lajeja. Kun jalkavaivojen vuoksi lopetin suunnistamisen ja sittemmin juoksemisen, luonnon havainnointiin on enemmän aikaa. Luontoa Turussa on yhä vähemmän, sillä uusia omakoti- ja kerrostaloalueita rakennetaan, ja tämänkin kirjan alueista Korppolaismäki on muuttunut, nyt louhitaan Juhannuskukkulalla kulkuväyliä Logomoon ja varmasti vielä suunnitteilla olevaan prameaan tapahtumakeskukseenkin.