perjantai 12. syyskuuta 2014

Erich Kästner: Lentävä luokka


Erich Kästner: Lentävä luokka, NTK 68, Wsoy 1976 toinen painos, alkuteos Das Fiegende Klassenzimmer 1933 , suomentanut Asser Jokinen, sivumäärä 156. Teoksessa on mustavalkoisia kuvia, jotka on piirtänyt Walter Trier. Kansikuva on ilmeisesti Ami Hauhion.

Erich Kästnerin Lentävä luokka on kertomus Kirchbergin asuntolakoulun eräästä luokasta ja sen pojista ja poikien kommelluksista. Matthias "Matz" Selbmann on aina nälkäinen, Uli von Simmern on arka vaalea poika, Sebastian Frank on näsäviisas, Martin Thaler, neljännen luokan priimus on taiteilija, Johnny Trotz on kirjoittanut joulunäytelmäksi runomittaan tehdyn Lentävä luokka -näytelmän, luokanvalvojana heillä on oikeudenmukainen Tohtori "Justus" Bökh, Koulun läheisessä hylätyssä rautatievaunussa asuu pianisti, jota kutsutaan tupakoitsemattomaksi. Mies asuu yksin ja auttaa poikia.

En ole lukenut Lentävää luokkaa koskaan ennen, mutta lukemani perusteella nostan sen nuorten kirjojen kärkeen. Eheän juonen ohella kirjassa käsitellään tärkeitä teemoja kunniaa, itsensä etsimistä, köyhyyttä, häpeää, menetyksiä, ystävyyttä, hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Kirja on sangen pateettinenkin, mutta päättyy onnelliseen jouluun.

Poikakoulun viikarit harjoittelevat Lentävä luokka -näytelmää tulevaisuuden koulusta, jossa lentokoneella kierretään aidoille opetuspaikoille, Vesuviuksen juurelle maantiedossa ja historiassa, Gisen pyramidien (minusta ne ovat Gizan) luo maantiedossa ja historiassa, lisäksi käydään Pohjoisnavalla, mutta joudutaankin vielä Pyhän Pietarin puheille. Lopulta näytelmä esitetään ja se on menestys.

Tätä ennen ovat kilpailevan reaalikoulun pojat kaapanneet ulko-oppilas Kreuzkammin. Hänet on vangittu reaalikoululaisen Egerlandin kellariin. Viikarit eivät noudata koulun sääntöjä vaan lähtevät pelastamaan Kreuzkammia ja hänen mukanaan olleita oikeinkirjoitusvihkoja. On tulossa yhteenotto. Tupakoimaton ehdottaa siistiä kaksintaistelua, joka ratkaisisi lopputuloksen. Matthias Selbman tyrmää nyrkkitappelussa reaalikoululaisen Heinrich Wawerkan. Kaapparit eivät suostu sopimiinsa ehtoihin eikä Kreuzkammia vapauteta ja alkaa joukkotappelu. Martin, Matthias ja Johhny vapauttavat korvapuusteja saavan Rudi Kreuzkammin. Oikeinkirjoitusvihot, joita Kreutkamm oli kuljettamassa, on poltettu. Vapautus on sankarillinen, mutta alkusysäys vihollisuuksille on menneisyydessä, joka on johtanut nahinointiin. Lopullinen syy Kreuzkammin vangitsemiseen, oli reaalikoululaisten lipun repiminen, sotaisassa suhteessa tunteita nostattava teko. Reaalikoululaiset hävittyään eivät täytä lupaustaan, mutta vanki on jo vapautettu. Tässä on paljon sotienkin allegoriaa. Monesti vihollisuudet juontuvat historiasta, provokaatio johtaa kostoon ja taisteluun. Tässä kuitenkin päästään normaaliin päiväjärjestykseen.

Näen kuitenkin lopun tapahtumat tätä sotaisaa välikohtausta isompana teemana.
-Justus käsittelee luvattoman poistumisen ja arvostaa poikien toverillisuutta ja kunnian tunnetta
-Justus ja hänen erittäin kovia kokenut ystävänsä Tupakoitsematon tapaavat monen vuoden jälkeen, ja Tupakoitsematon palaa lääkärin ammattiinsa (koululääkäriksi)
-Uli haluaa heittää pelkurin viittansa pois ja hyppää korkealta ja katkaisee säärensä, mutta parantaa oman korvien välinsä
-Martin Thalerin isä on joutunut työttömäksi ja rahat ei riitä kotimatkaan. Justus tajuaa pojan asioiden olevan hullusti ja maksaa matkat. Matthiaksen ylpeys ei estä vastaanottamasta rahaa, ja vanhemmat hyväksyvät teon. Joulu on onnellinen.
-Johnny Trotz pohtii tulevaisuutta. Tätä lukiessa tiedämme, että maailmansotien nielu oli pian ottava poikia pätsiinsä.

Erittäin vaikuttava nuorten kirja.

*****
Tällä osallistun Suketuksen "Pojat lukemaan" -haasteeseen.

Erich Kästnerin teosta Pojat salapoliiseina ja pikku jäbien sielun elämää olen raottanut täällä.

4 kommenttia:

  1. Kästnerillä on omanlaisensa tyyli. Tätä kirjaa en ole lukenut, mutta pari muuta hänen kirjoittamaansa kirjaa kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän Kästnerin kirjoista, tosin olen lukenut vain tämän ja Pojat salapoliiseina, joka olisi alakoululaiselle hyvää luettavaa. Tämä sopisi minusta hyvin yläkouluun. Kästnerin nostamat teemat kuten köyhyys ja rehellisyys ovat ajasta riippumattomia.

      Poista
  2. Kästnerin kirja Lisen ja Lotten salaisuus on itselleni jäänyt mieleen tosi hyvänä kertomuksena. Osaatko arvella, miten Kästnerin kerronta uppoaisi nykynuoriin/lapsiin? Eeva H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilla kannattaa. Liisen Ja Lotten salaisuutta en le lukenut. Tämä sopii minusta 10-15-vuotiaalle, ja Pojat salapoliiseina jo ihan ala-asteella.

      Poista