Aloitin yksitoista vuotta sitten kirjabloggauksen.
Tasan 11 vuotta sitten 2.4.2011 klo 10:24 julkaisin ensimmäisen blogitekstin.
Ensimmäisenä bloggausvuonna (2.4.2011 - 1.4.2012) aloin lukea Keskisuomalaisen sadan kirjan listaa. Koko blogitouhu ja lukuharrastus oli alkuun innostunutta hapuilua ja rönsyilyä, lisäksi Keskisuomalaisen listassa oli joitain hyvin haastavia kirjoja.
Keskisuomalaisen listan sain valmiiksi blogin kymmenvuotispäiväksi.
Toisena blogivuonna (2.4.2012 - 1.4.2013) aloin lukea nobelisteja. Erityisesti jäi mieleen Camus'n Sivullinen luin myös Solohovin Hiljaa virtaa Don trilogian, sekä ei-nobelisti Leo Tolstoita. Sota ja rauha on häneltä parasta. Dostojevskiltä luin Rikoksen ja rangaistuksen. Perustin runoja varten Jokken runonurkan.
Haasteet on osa blogitouhua, olen osallistunut moneen ja 1.1.2013 lanseerasin oman ensimmäisen 13 haasteen, missä piti kirjoittaa bloggaukseen 13 sanaa, kuten tarttua, hykerryttävä, herkullinen, päälleliimattu. Haaste ilahdutti, pelkäsin että kukaan ei osallistu, mutta osallistuttiin.
Kolmantena vuonna (2.4.2013 - 1.4.2014) bloggasin Montgomeryn Runotyttötrilogiasta, ja aloin blogata Dorothy L. Sayersin dekkareista, projekti, joka kesti muutaman vuoden, osa kirjoista piti ostaa englanniksi. Ensimmäinen blogattu oli Kuolema vierailee kerhossa. Jatkoin nobelistien lukemista ja haastoin muutkin 14 haasteessa. Haaste oli suosittu.
Neljäntenä vuonna (2.4.2014 - 1.4.2015) aloin blogata järjestelmällisesti Agatha Christien dekkareista. Luin myös Volter Kilven Alastalon salissa.
Viidentenä vuonna (2.4.2015 - 1.4.2016) bloggaus jatkui tutuin uomin ja sain Agatha Christie projektin valmiiksi täällä.
Kuudentena vuonna (2.4.2016 - 1.4.2017) kaikki jatkui ennallaan, luin, bloggasin ja ohjelmoin bloggauksia sopiviin paikkoihin luin scifiä, ja ruotsiksi dekkareita esimerkiksi Lapiduksen Vip-Rummetin
Uljas uusi maailma tuli luettua ensimmäisen kerran.
Seitsemäntenä vuonna (2.4.2017 - 1.4.2018) luin Arne Dahlin A-ryhmän kirjat, ja katsoin tv-sarjaa ruotsiksi. Bloggaus oli jo urillaan, jotka olivat jo aika syvässä. Haastoin bloggarit mukaan hiilidioksidihaasteeseen (siis tarkoituksena vähentää hiilidioksidia tai pohtia miten asiaa on käsitelty kirjallisuudessa). Liityin twitteriin, ja tajusin kuinka eri mieltä ihmiset ovat kaikesta. Twitterissä lähdetään helposti laukalle.
Kahdeksantena vuonna bloggasin uudestaan kaikista Harry Pottereista.
Yhdeksäntenä vuonna bloggasin paljon Ursula Le Guinin kirjoista, ja Henrik Tikkasen Osoite-trilogiasta (5 kirjaa =). Haastoin bloggarit mukaan 75 vuotta Toisesta maailmansodasta. Tavoitteena on ymmärtää sodan pahuus ja turhuus, ja arvostaa rauhaa. Liityin instagramiin, siellä on lähinnä kuvia, mutta myös kirjoista postauksia.
Kymmenes vuosi meni puuttuvien Keskisuomalaisen listan kirjojen hankkimiseen, lukemiseen, ja bloggaamiseen. Samalla haastoin muut mukaan täällä.
Nyt kulunut 11. vuosi meni siinä, että luin mitä halusin ja bloggasin niistä. Haastoin bloggarit lukemaan Gutenbergistä ja haaste päättyi edellispäivänä. Haasteen voitti Aino :)
Kommentit ja kommunikaatio ovat blogitouhun suola. Blogeissa on paljon keskustelua. Instassa ei kirjoista juurikaan keskustella, vaan ihmiset laittavat kirjankantta, ja lyhyen tekstin, jota vähän kommentoidaan. Postaan instaan lähinnä valokuvia luonnosta, keikoilta tai Animal crossing New Horizonista, jota pelaan. Jouluna 2020 annoin pelissä saarelleni nimen Rauhala. Peli on herttainen ja väkivallaton.
Blogiaikana kirjoista on auennut aivan uusia maailmoja
Aloin lukea venäläistä(kin) kirjallisuutta
1. Leo Tolstoi, ja hänen kaunein helmensä Sota ja Rauha ilman blogia tuskin olisin koskaan tätä 2000-sivuista klassikkoa lukenut
Useat venäläiset teokset peilautuvat jotenkin joko Dostojevskiin, Gogoliin tai Tolstoihin.
Pahuudesta kertovia kirjoja on joitain tullut luetuksi, esimerksi Jan Guilloun Pahuus ja Agatha Christien Ikiyö sekä William Goldingin Kärpästen herra.
Aiemmin luin William Shakespearen näytelmiä Romeo ja Julia, Hamlet, Kuningas Lear, Macbeth, Othello, Venetsian kauppias, Richard III, ja Caesar luin lisäksi Julius Caesarin teoksen Gallian sota. Shakespearen Sonetit tuli blogattua runonurkkaan.
Blogiaikana luin ensimmäistä kertaa J.D Salingeria häneltä Sieppari ruispellossa ja Franny ja Zooey.
Blogiaikana luin ensimmäistä kertaa myös Mary Shelleyn romaanin Frankenstein sekä John Steinbeckin Vihan hedelmät ja Hiiriä ja ihmisiä sekä Eedenistä itään.
Pikkupoikana luin paljon Jules Verneä ja nyt olen blogannut Kapteeni Grantin löytyminen, Kapteeni Hatteras -trilogia, Maailman ympäri 80 päivässä ja Sukelluslaivalla Maapallon ympäri myös Pertsaa ja Kilua tuli poikasena luettua, ja bloggasin Pertsan ja Kilun kaikki seikkailut ja Kiplingin seikkailun Meren urhoja
Nykyaikana kun kaikki halutaan kieltää on ajankohtaisia Ray Bradburyn Fahrenheit 451 sekä pandemian vuoksi Albert Camus´n Rutto.
Ukrainan kriisi peilautuu moniin sodasta kertoviin kirjoihin. Sota ja rauha kertoo muuan muassa Napoleonin hyökkäyksestä Venäjään ja Victor Hugon Kurjat kertoo Napoleonin kukistumisestakin. Olen blogannut myös Winston Churchillin teossarjasta Toinen maailmansota. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen kertoo vallasta, valtataistelusta, kaiken menettämisestä, kostosta, ja sodasta.
Elämässä pitää olla kaikkien vaikeuksien keskellä olla myös huumoria, ja näistä hauskoista kirjoista olen pitänyt: Agapetuksen Hilman päivät, Sempén Goscinnyn Nikke ja nenä sekä Alexandre Dumas'n Musta tulppaani
Kiitos kaikille lukijoille, ja etenkin kommentoijille, lukemisiin.
