Mary Shelley: Frankenstein or The Modern Prometheus julkaistu ensimmäisen kerran 1818, Penguin popular classics 1994, sivumäärä 215.
Mary Shelleyn Frankenstein on kuuluisimpia kauhuromaaneja, pelkän kauhun lisäksi Mary Shelley käsittelee tieteen etiikkaa, elämän ja kuoleman rajaa, erilaisuutta, vierautta, pohjatonta yksinäisyyttä ja pahuutta.
Kirjan juoni on tunnettu. Victor Frankenstein - vimmainen tiedemies- onnistuu kokoamaan kehonpalasista olennon, jonka herättää henkiin. Tiedemies ei ole kykenevä eikä valmis kantamaan tekonsa seurauksia, eikä ota vastuuta olennosta, joka aiheuttaa pelkoa ja murhetta ja alkaa murhailla Frankensteinin lähipiiriä. Frankenstein tapaa luomuksensa, joka valittaa yksinäisyyttä, ja haluaa kumppanin. Frankenstein pohtii, punnitsee ja suostuu tekemään tälle puolison, jonka kuitenkin tuhoaa. Frankenstein joutuu kokemaan uuden murhaaallon eikä onnistu suitsimaan synnyttämäänsä "pahaa" ja päättää tuhota hirviön ja lähtee jahtaamaan tätä. Frankensteinin voimat hiipuvat, ja elämä sammuu, ja olento häipyy jäälautan mukana unholaan.
Teoksesta Frankenstein uusi Prometheus on Paavo Lehtosen suomennos Gummeruksen painamana.
Kirja juoni (älä lue jos haluat lukea romaanin)
Eletään 1700-lukua. Richard Walton on naparetkellä pohjoisessa laivalla, ja kirjoittaa Arkankelistä sisarelleen. Laiva on jäälauttojen saartama heinäkuun viimeisenä päivänä. Miehistö näkee valtavan ihmisen kaltaisen olennon menevän koiravaljakossa. Myöhemmin jäälautalla on reen jäännökset, yksi henkiin jäänyt koira ja hyvin rasittunut mies joka nostetaan laivalle. Mies on geneveläinen Victor Frankensteinin, joka ajaa olentoa (Frankenteinin hirviötä) takaa. Viktor alkaa kertoa tarinaa:
Victorin lapsuus on onnellinen, hänellä on äiti ja isä, sisaruksia, ja perheessä on ottotytär (myös serkusta puhutaan, Shelley muutti serkun ottotyttäreksi 1831 painokseen) hyveellinen Elizabeth Lavenza, ja ystävä Henry Clerval, joka on kiinnostunut ilmiöiden moraalisista suhteista, sankareiden hyveistä, ja ihmisten teoista.
Victor varttuu, ja ainoa takaisku lapsuudessa on hänen äitinsä kuolema tulirokkoon. Frankenstein aloittaa opiskelut Ingolstadtin yliopistossa. Frankenstein on kiinnostunut Parcelsuksen ja muiden tiedemiesten tutkimuksista, ja hän alkaa kiinnostua elämästä, ja kuolemasta sekä niiden rajasta. Victor alkaa tehdä mystistä kokeita ja luuhaa hautausmaalla, ja lopulta hän tekee kauhistuttavan läpimurron ja saa luotua kehon palasista koostuvan elävän olennon. Frankentein nukkuu nähden painajaisia, ja ryntää sitten kadulle, jossa hän kohtaa ystävänsä Henryn. He palaavat asunnolle mutta Hirviö on poissa. Viktor sairastuu kuumetautiin.
Tarina koostuu luvuista, ja aika kuluu välillä nopeasti. Kaksi vuotta on kulunut ja Frankenstein on toipumassa Clervalin hoidossa, kun kirjeitse tulee tieto että nuorin veli William on murhattu kuristamalla. Victor menee kotiinsa Genevaan, ja matkalla hän näkee luomansa hirviön ja arvaa, että hirviö on murhannut Williamin. Murhasta epäillään perheen palvelijaa Justine Moritzia varastetun medaljongin vuoksi. Justine joutuu oikeuteen ja tunnustaa murhan mitä ei tehnyt, jotta voisi saada syntinsä anteeksi. Kun Justinekin on kuollut, Victorin syyllisyys on entistä musertavampi, ja hän vetäytyy vuoristoon ja loikkii lumihuipuilla. Näillä matkoilla hän kohtaa luomansa hirviön, jonka on päättänyt tappaa.
Sitten kirjassa tapahtuu käännekohta, koska Hirviön kertoessa tarinaansa sen motiivit tulevat tietoon. Hirviö on luomisensa jälkeen jätetty yksin, heitteille ja epätietoisuuteen, Frankenstein pakeni ja sairastui. Rujon näköinen hirviö on kaikkien hyljeksimä, maailmassa ei ole ketään sen kaltaista ja hirviö on kokenut vieroksuntaa ja asunut vajassa, ja tarkkaillut lähitalon elämää. Sisarukset Felix ja Agatha hoitavat vanhusta, he ovat köyhiä ja kuuliaisia. Hirviö saa selville perheen tarinan. Vanhus on on aatelinen de Lacey, joka on joutunut maanpakoon. Felix on ollut rakastunut turkkilaiseen kristittyyn Safieen, jonka isän on Felix pelasti kuolemantuomiosta. Felix ja de Lacey ovat Ranskan etsintäkuuluttamia. Hirviö kuuntelee perheen puheita, ja Felixin oppitunteja Safielle, ja oppii kieltä, historiaa ja maantietoa Lukutaitokin kehittyy ja Hirviö lukee löytämiään kirjoja. Hän tutkii Plutarkhoksen filosofiaa, jonka yksi ulottuvuus on mielenmaltti. Hän pitää myös Goethen teoksesta Nuoren Wertherin kärsimykset (julkaistu 1774) ja kaikken eniten John Miltonin Kadotettua paratiisia. Kadotettu paratisi kertoo ihmisen luomisesta, ja etenkin syntiinlankeemuksesta. Adam oli ollut yksinäinen, kunnes Jumala loi Eevan. Hirviö on lukenut myös Frankensteinin muistiinpanot kokeista, "hirviön" luomisesta, ja Victorin sekavista ajatuksista, sekä perheestä. Olio on yrittänyt päästä yhteyteen ihmisten kanssa. Hän pelasti tytön hukkumasta, mutta sitten häntä ammutaan. Hän esittäytyy de Laceylle, mutta Felix käy hänen kimppuunsa. Williamin hän oli kohdannut sattumalta, ja joutunut sanaharkkaan ja hirviö on murhannut tämän tietäessään, että William oli Frankenstein. Hirviö oli kohdannut myös Justine Moritzin, ja laittanut medaljongin tämän taskuun.
Hirviö anelee luojaansa tekemään hänelle oman "Eevan". Olento lupaa vetäytyä Etelä-Amerikan aarniometsiin, mutta haluaa itselleen oman Eevan huojentamaan suruja jakamaan ajatuksia. Yksin on yksinäinen, ajatukset ahdistavat jotka muuttuvat ikäviksi teoiksi. Victor punnitsee asiaa ja päättää tehdä hirviölle Eevan.
Yhdessä Henry Clervallin kanssa hän suuntaa Orkneyn saarille, ja alkaa kammottavan työnsä ja tekee naishirviön, mutta päättää sitten tuhota sen. Hirviö on seurannut kokeita ja murhaa Clervallin. Victor Frankenstein luhistuu ja hänet pidätetään. Oikeus vapauttaa syyttömän, ja Victor suuntaa kotiin, ja avioituu Elizabethin kanssa. Hirviö murhaa Elizabethin hääiltana. Victorin isä sekoaa ja menehtyy. Victor alkaa vimmaisen takaa-ajon, ja aikoo tuhota luomuksensa.
Hänet siis poimitaan Waltonin laivaan, missä hän kertoo tarinansa. Laiva on juuttunut jäihin, ja Victorin elämä päättyy. Hirviö tajuaa tämän ja lähtee pohjoiseen jäälautalla ja uppoaa sohjoon.
Mary Shelleyn Frankenstein imee vaikutteita John Miltonin Kadotetusta paratiisista, koska Hirviö motivoi Frankensteinia tekemään tälle Eevan, lisäksi olio puhuu langenneesta enkelistä, josta on tullut paholainen.
Victor Frankensteinin tutkimukset ovat ylittäneet tutkijan eettisen rajan, eli ei ole hyvä luoda sellaista, josta ei pysty kantamaan vastuuta, ja jonka luonnetta ei tunne. Teos näyttää sen, että sosiaalinen elämä ja elämän mielekkyys tulevat yhteydestä toisiin ja sosiaalisista verkostoista.
*****
Mary Shelley (1797 - 1851) oli kuulu kauhukirjailija. Mary Goodwin syntyi 1797, ja tutustui äveriääseen Percy Shelleyhyn 1814. Shelley oli naimisissa, mutta Percy ja Mary menivät Ranskassa naimisiin. Mary synnytti ensin kuoleen lapsen, ja sitten elävän. Lisäksi lähipiirissä oli itsemurhia, joten syntymän ja kuoleman ristitulessa syntyi tämä teos.
Tämä pitäisi lukea ihan yleissivistyksen vuoksi. Vaikuttaa kiinnostavalta romaanilta.
VastaaPoistaOn mielenkiintoinen, aikaansa edellä. Kiitos kommentista.
PoistaTämä on teos, jota kammoksun ja tuskin tulen koskaan lukemaan. Kuitenkin, kun luin postaustasi niin tuntuu, että kirjalla on syvällisempääkin puhuttavaa kuin kauhuntuntemusten herättäminen. Vastuu teoistaan ja keksinnöistään. Pitäisi katsoa vähän pitemmälle ja pystyä ennakoimaankin tilanteita.
VastaaPoistaItsekin olen vältellyt tätä, mutta päätin lukea. Onhan tässä tätä vastuun pohdintaa. Kiitos kommentista.
PoistaMary Shelleyn, jolla osoittautui olevan vähintäinkin vaiherikas henkilöhistoria, tuotantoa en tunne, joten avauksesi oli kirjaimellisesti huima ja "kauhea", mutta erittäin kiinnostava hyppy suureen tuntemattomaan, kiitos siitä!
VastaaPoistaVarsinaisia ikiklassikkoja hirviön lukulistalla, kuriositeettina hauskasti mukana myös viime aikoina runsaasti palstatilaa saanut Plutarkhoksen "Mielentyyneydestä" (2020), joka onkin kelpo ajatusten avaaja ja tuulettaja.
Loppukaneettisi lauseet ovat hyvä kiteytys siitä, mistä tässä meidän laumaeläinten elossa on kyse:)
Totta hirviöllä oli kelpo kirjoja. Yksin sysättynä on luojalleen vainoaja. Tämä oli parempi kuin kuvittelin. Kiitos kommentista.
Poistaajattele, kirjottaa kirjan joka elää yli sata vuotta!
VastaaPoistaTämä on huikea kirja-analyysi, tästä löytyi paljon enemmän syvyyttä kuin pelkästä kirjasta. Tarina sinänsä on surullinen alunalkaenkin.
VastaaPoista