Jules Verne: Höyrytalo

 

Jules Verne: Höyrytalo, alkuteos La maison à vapeur. Voyage à travers l'Inde Septentrionale 1880, suomentaja Pentti Kähkönen, WSOY 1980 sivumäärä 396.

Ranskalaisen Jules Vernen (1828 - 1905) romaani Höyrytalo, matka Pohjois-Intian halki on matkakertomus ja historiallinen seikkailuromaani. Retkikunnan johtokvartetti on kertoja Mauckler, rautateitä suunnitteleva insinööri Banks, tiikerin metsästyksestä pitävä kapteeni Hod ja eversti Munro. Kertomus alkaa maaliskuussa 1867, kun Mauckler on saapunut Intiaan. Insinööri Banks on kehittänyt höyrykone-vetoauton Bhutanin radjalle. Sen runko on tehty norsun malliseksi. Kapine on saatu retkikunnan käyttöön, kun radja oli vaihtunut. Mekaaninen norsu vetää kahta vaunua tiellä, jossa on asunnot. Höyrynorsu pystyy ylittämään myös matalia jokia.

Romaanin taustalla on  Sepoy-kapina (1857-1858), jonka selvittelyihin eversti Munro on osallistunut. Eversti haluaa löytää kapinan nokkamiehiin kuuluvan Nana Sahibin, joka on kateissa, mahdollisesti jo kuollut. Munro pitää Shahibia vastuussa vaimonsa kuolemasta Cawnporessa.

Lukijalle paljastetaan heti alussa, että Nana Shahib elää ja on naamioitunut fakiiriksi. Hän piileskelee miestensä kanssa Elloran luolissa. Väliluvuissa paljastetaan asioita Nana Sahibin kapinan lietsomisesta, mitä retkikunta ei tiedä, samalla kun joukko matkaa Intian halki höyrykone-norsulla mutta jännittävien vaiheiden jälkeen lopussa rypyt oikenevat.

Jules Vernen Höyrytalo kuvaa 1800-luvun lopun Intian nähtävyyksiä, eläimiä ja länsimaiden asenneilmastoa siirtomaissa. Samalla sen juoni on jännittävä ja yllättävä.

Pidempi oppimäärä 

Sepoy-kapina (1857-1858)
Sepoyt, Bengalin brittihallinnon palveluksessa olevat intialaiset sotilaat rupesivat kapinaan.  Sotilaille viimeinen pisara oli huhut, että kiväärin panoksiiin olisi lisätty naudan ja sian rasvaa (papereista tehty patruuna piti laittaa suuhun). Hinduille lehmä on pyhä eläin ja islamilaisille sika on saastainen eläin. Kapina oli verinen ja kapinalliset iskivät Cawnporiin (suomeksi Kanpur). Kapinalliset tappoivat siivilit. Myöhemmin brittijoukot iskivät takaisin tappaen myös siviilejä. Eversti Munro osallistui brittijoukkojen kanssa takaisin valtaukseen. Hänen vaimonsa kuoli tai katosi. Naisten ja lasten ruumiit olivat Vernen teoksen mukaan "osina" kaivossa. Kapinaan osallistuneet, jos jäivät kiinni, teloitettiin. Munro haluaa saada vangittua kapinallisjohtaja Nana Sahibin, jonka ristimänimi oli  Dhondu Pant. Dhondu Pant syntyi 1820 ja oli hinduylimys. Hän katosi kapinan jälkeen.
Jules Verne ei käynyt koskaan Intiassa, mutta hänen poikansa oli vieraillut Intiassa, Vernen poikaa edustaa kirjassa kertoja Mauckler. Kirjassa Nana Sahib pakenee Nepaliin, mutta nähdään vuosikymmenen päästä Intiassa 1867, herra on naamioitunut fakiiriksi. Kirja tarjoilee Nana Sahibin motiiviksi sen, että Intiaa hallinnut Itä-Intian kauppakomppania ei maksanut hänelle 2 miljoonan frangin eläkettä vallansiirron yhteydessä. 

Sepoy-kapinan jälkeen Intian hallinta siirtyi Kauppakomppanialta Yhdistyneelle kuningaskunnalle, kuningatar Victoria oli muodollinen hallitsija, ja Intiaan asetettiin varakuningas.
Löytöretkien jälkeen Portugali oli saanut jalansijan Intian Goaan, myöhemmin maustekaupan yleistyessä Hollanti, Ranska ja Britannia perustivat kauppakomppaniansa,  joista lopulta britit saivat  Intian hallintaansa. Intiaa siis kontrolloi Sepoy-kapinan aikana Itä-Intian kauppakomppania. Intiassa oli monia paikallisia hallitsijoita ja monia uskontoja.

Höyrykone keksittiin 1784, höyrylokomobiili eli höyrykäyttöinen vetolaite keksittiin 1800-luvulla. Kirjassa matkaan tällä höyryvetoisella norsulla  lähdetään toukokuussa 1867. Matkareitti oli Kalkutasta Allahabadiin, josta Tiibetin Nepalin seuduille josta Bombay'hin. Keväällä Intiassa oli (on) eli kirjan mukaan 41 astetta. Matkalla höyrynorsua kuljettaa englantilainen Storr ja lämmittäjänä on intialainen Kaluth. Eversti Munron adjutanttina on kersantti McNeill (suomalaisessa käännöksessä Mac Neil), kapteeni Hodin adjutantti Fox. Ruokahuollosta vastaa ranskalainen tumma Parazard, joka osaa tehdä esimerkiksi antiloopista maittavaa ruokaa. Matkalla syödään riistaa ja säilykkeitä. Itse asiassa eläinten metsästyksestä puhutaan paljonkin, milloin matkaajia haittaa apinalauma, antiloopit, tiikerit tai hurjistunut norsulauma. Kapteeni Hod on tykästynyt tiikerinmetsästykseen ja on kaatanut 37 tiikeriä, Fox on muutaman taljan jäljessä. Ennen lähtöä Eurooppaan Hod aikoo saada 50 tiikeriä kaadetuksi. Tiikereitä ammutaankin matkalla. Joukkio tapaa Mathias van Guittin, joka oli astunut omaan ansaansa. Hän on entinen eläintieteen professori, joka potkujen jälkeen haalii villieläimiä häkkiin ja ne viedään eurooppalaisiin eläintarhoihin.

Eversti Munro on erakoitunut vaimonsa katoamisen jälkeen. Lady Munro on kuollut tai ainakin kadonnut sepoy-kapinassa oltuaan Cawnporessa. Eversti Munro aikoo selvittää
Nana Sahibin olinpaikan. Myös Nana Sahib haluaa teloittaa Munron ja laittaa oman miehensä retkikuntaan.

Juoni koostuu upeiden ja eksoottisten paiķojen esittelystä, on historiallisia tapahtumia ja villieläinten metsästystä. 

Dhaulagiri-vuori mainitaan. Se on maailman seitsemänneksi korkein vuori, 8167  m, jonka ensimmäisenä "valloitti"  Maurice Herzog 1950. Retkikunta pitää huippua saavuttamattomana, sillä ihmisen fysiologia asettaa rajoja. Suomalainen Veikka Gustafsson kiipesi huipulle ilman lisähappea vuonna 1993. Hän on kiivennyt kaikki kasitonniset vuoret ilman lisähappea.

Romaani huipentuu Nana Shahibin ja eversti Munron yhteenottoon. Myös lady Munro löytyy.

*****

Jules Verne (1828 - 1905) oli seikkailukirjoistaan kuuluisa. Verne julkaisi peräti 63 romaania, ja häntä pidetään osaltaan science fictionin edelläkävijänä.

Olen blogannut seuraavista Jules Verne kirjoista:
Kapteeni Hatteras -trilogia
Kapteeni Grantin löytyminen
Maailman ympäri 80:ssä päivässä 
Sukelluslaivalla maapallon ympäri (lisänä Salaperäinen saari, missä on myös Kapteeni Nemo)

Matka maan keskipisteeseen

Tsaarin kuriiri