Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wahlöö Per. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Wahlöö Per. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. toukokuuta 2023

Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Terroristit Martin Beck #10

 


Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Terroristit, Martin Beck #10, alkuteos Terroristerna 1975, suomentaja Margit Salmenoja, Karisto 2005, sivumäärä 332.

Maj Sjöwallin ja Per Wahlöön kymmenosainen Martin Beck -sarja päättyy pitkään Terroristit teokseen, jossa Martin Beck lähipiireineen vastaa amerikkalaisen kohusenaattorin vierailun turvajärjestelyistä. Terroristijärjestö ULAG on tehnyt vastaavilla vierailuilla pommiattentaatteja, jolloin huippupoliitikkoja ja sivullisia on saanut surmansa. Beckin ryhmä yrittää estää terroristeja iskemästä, ja pyrkimys on pitää vieras koskemattomana.

Terroristit -dekkarissa on poliittisen väkivallan ja terrorismin lisäksi useita juonirihmoja, pornofilmien tuottajan raaka murha, yksinhuoltajaäidin oikeudenkäynti ja turhautuminen yhteiskunnan pompotukseen. Lisäksi kirjassa pohditaan, mihin maailma ja Ruotsi ovat menossa, ja mikä on poliisilaitoksen tehtävä, 

Martin Beck - sarjan päätösosa Terroristit huipentaa sarjan ja näyttää kansainvälisen terrorismin armottomuuden ja uhkan. Samalla Sjöwall ja Wahlöö pitävät tarkastelupisteen tavallisen poliisin, uhrin ja rikollisen tasolla, he syyllistävät rikollisuudesta vallitsevaa yhteiskunnallista tilannetta. Samalla Terroristit on haikeat jäähyväiset Martin Beckille ja hänen kanssaan työskenteleville poliiseille.

Tästä alkaa pidempi oppimäärä, missä tarkastelen teoksen merkitystä, ja juontakin jonkin verran.

Terrorismin uhka ja turvajärjestelyt
Kirjan kirjoitushetkellä ei tarvinnut perustella terrorismin uhkaa. Syyskuussa 1972 Musta syyskuu iski  Münchenin olympialaisissa, jolloin 11 israelilaista siepattiin ja murhattiin. IRA teki iskuja 1973, 1970-luvun alussa oli monia lentokonekaappauksia, yksi myös Göteborgissa. Myös ETA teki iskuja Espanjassa, elettiin hyvin levotonta aikaa.
Teos alkaa neuvonpidolla, joka valmistelee amerikkalaisen kiistellyn oikeistolaisen senaattorin vierailun  turvajärjestelyjä. Gunvald Larsson lähetetään tarkkailemaan presidentin vierailua latinalaiseen amerikkaan. Flunssainen Beck nimittäin ehdotti Gunvald Larssonia, siksi, että hän on yläluokasta, taitaa etiketin ja osaa monia kieliä, myös espanjaa. Stig Malm haluaisi lähteä, mutta on varmasti tyytyväinen, kun hänet jätettiin Ruotsiin. Presidentti onnistutaan murhaamaan voimakkaalla autopommilla, ja Gunvaldkin saa siipeensä. Attentaatista vastuun ottaa ULAG-terroristijärjestö (fiktiivinen). Kyseisen valtion kuvaus on hyvin kyynistä, sillä Larssonin mukaan kaikista eroavaisuuksistaan huolimatta, maa oli "Ruotsin tavoin näennäisdemokratia, jota hallinnoi kapitalistinen elinkeinoelämä ja poliitikot, jotka loivat sosialistisen illuusion". Larssonin matka on hyödyllinen. Hän tajuaa, miten isku tehtiin, pommi oli kaupungin kaasujohdossa, terroristit olivat olleet maassa pitkään. Pommi laukaistiin radiolla, ja kulkueen etenemistä seurattiin suorasta tv- ja radiolähetyksestä. Beck on määrätty turvallisuusryhmän johtajaksi. Hän kerää ympärilleen ryhmän, jossa ovat Gunvald Larsson, Fredrik Melander, Einar Rönn, ja Benny Skacke. He saavat estettyä terroriteon. Lisäksi edellisen osan (Poliisimurha) poliisi Herrgot Nöjd on komennettu turvaamaan osaltaan senaattorin vierailua. 

Tämän jälkeen tulee myös juonipaljastuksia, jotka ovat kylläkin jo internetissä, mutta jos aiot lukea kirjan, jatkoa ei ehkä kannata lukea, ei ehkä muutenkaan.

Teoksen alussa selostetaan pitkälti oikeudenkäyntiä, jossa pankkiryöstöjen syyttäjä Sten "Bulldozer" Olsson syyttää 18-vuotiasta yksinhuoltajaa Rebecka Lindiä pankkiryöstöstä. Hän oli ollut lapsen kanssa hakemassa lainaa, mutta puukko mukana. Puolustusasianajaja Theobald Braxen saa Rebeckan vapaaksi. Rebeckan lapsen isä on Nato-joukoista karannut Jim Cosgrave, joka on pakoillut Ruotsissa, ja jota kehotettiin poistumaan kotimaahansa. Myöhemmin Rebecka häädetään kotoaan ja sosiaaliviranomaiset uhkaavat tämän lasta huostaanotolla. Rebecka saa kuulla kirjeitse Jimin vanhemmilta, että Jim on saanut karkuruudesta neljän vuoden vankilatuomion.

Kirjan alussa Beck, Åsa Torell ja Benny Skacke tutkivat Rotebron esikaupunkialueella tapahtunutta raakaa murhaa. Walter Petrus (62 v) on murhattu rakastajatterensa luona. Mies on pornofilmien tuottaja. Petrus asuu toisaalla upeassa talossa, hän on ollut 28 vuotta naimisissa, hänellä on vaimonsa kanssa kolme lasta, jotka ovat hyvissä asemissa.  Murha selviää, sen oli tehnyt Petruksen talon puutarhuri Hellström. Motiivi on voimakas. Petrus oli houkutellut Hellströmin koulukiusatun tytön elokuviinsa, totuttanut tytön huumeisiin ja hyväksikäyttänyt tyttöä ja tämä oli ollut "elokuvissa". Nyt Hellströmin tytär myy itseään heroiinikoukussa Kööpenhaminassa. Beckin hiostaessa Hellström tunnustaa, sillä myös tytön äiti ja Hellströmin vaimo oli tappanut itsensä synnytyksen jälkeisessä masennuksessaan. Hellström ei näe elämäänsä minkään arvoisena, kun Petrus porskuttaa. Rebecka Lind oli myös joutunut Walter  Petruksen houkutteluiden kohteeksi. Rebecka Lind kuten Hellström on aivan loppu, ja Rebeckan viha suuntautuu kuitenkin yhteiskuntaa kohtaan.

ULAG-terroristijärjestö jää irralliseksi, enkä ymmärtänyt sen motiiveja, muuta kuin, että yritetään saada epäsopua ja kauhua, joskin pääosa uhreista oli "taantumuksellisia". Järjestö soluttaa pitkän ja ankaran koulutuksen saaneet henkilöt maahan erikseen. Terroristi Reynhardt Heydt  puhuu monia kieliä, myös tanskaa, joka oli hänen äitinsä äidinkieli. Hän on syntynyt Etelä-Afrikassa ja koulutettu terroristileireillä Rhodediassa ja Angolassa. Heydt saapuu Tanskan kautta lautalla Malmöhön väärällä passilla. Kaksi japanilaista saapuu Tukholmaan Suomesta laivalla tai kuten teoksessa ilmaistaan "Maarianhaminasta juoppolaivalla". Pohjoismaat ovat olleet "passivapaata" aluetta. Ranskalainen radiospesiaali Levallois tulee yksin. Rajatarkastukset eivät johda kiinniottoihin, mutta Gunvald Larsson arvaa oikein, että terroristit ovat jo maassa. He ovat hankkineet sähkö- ja kaasuverkostojen kuvat, asentaneet voimakkaat pommit. He ovat saaneet tietoa myös kaksoisagentilta. Pohjoismaiseen avoimuuteen kuuluu, että vierailijan reitit ja aikataulut julkistetaan lehdessä, ja tilaisuus lähetetään TV:ssä ja radiossa. Poliisit estävät pommiräjähdyksen. He kartoittivat, mihin pommi on luultavimmin asennettu. Suorat lähetykset eivät olleet suoria, vaan "nauhoitettuja". Poliisiradio, mitä terroristit kuuntelivat, oli mykistetty.

Senaattori ei halua nähdä Vasa-laivaa, vaan laskea seppeleen Kustaa VI Aadolfin (1882 - 1973) haudalle. Juhlallisuuksien aikana paikalle tulee Rebecka Lind ja ampuu Ruotsin pääministerin. Kyse ei ole vahingosta, vaan Rebecka oli saanut kuulla, että lapsensa isä Jim Cosgrove on tehnyt itsemurhan vankilassa. Seuranneessa oikeudenkäynnissä Rebecka todetaan syylliseksi ja mielisairaaksi, ja passitetaan mielisairaalaan, jossa hän tekee itsemurhan. Tällä Wahlöö ja Sjöwall paneutuvat mieliteemaansa siihen, että  rikosten syy olisi yhteiskunnan aiheuttama syrjintä. Tätä itse hieman vierastan. Yhdysvaltain lakien mukaan tuomittu sotilaskarkuri ei ole Ruotsin oikeuspiiriin liittyvä asia, eikä poliitikoilla ole minusta oikeasti tuollaista vastuuta, sillä asioihin vaikuttaa moni asia, ja on vain pysyttävä tolkuissaan.

Terroristeista vain Levallois pääsee maasta.  Japanilaiset pidätetään yllättävässä iskussa. Heydt jää kiinni matkatessaan Tanskaan, tai Heydt kuten japanilaiset puolustautuvat asein, mutta hänet ammutaan. Hänestä oli julkaistu interpolin kuva, hänet oli tunnistettu.

Kirja on hyvin lavea, ja rönsyää, kuten tämä blokkaus. Siinä on ikäviä tapahtumia. Ruotsin pääministeri oikeastikin ammuttiin 11 vuotta kirjan julkaisun jälkeen palatessaan elokuvateatterista, murha on selvittämättä. Myös Ruotsin ulkoministeri sai surmansa 2003 tavaratalossa tapahtuneessa puukotuksessa.  Vaikka kirjassa on paljon hyvää, en allekirjoita kirjassa henkilöhahmojen viljelemiä lausuntoja, kuten : "näennäissosialistisen hallitus" s. 171,  "Sosiaalidemokraatit eivät sosialistisia eikä demokraattisia". Minusta sosialismi on osoittanut olevan huonompi vaihtoehto kuin esim. sosiaalidemokratia. Juuri tähän nuivaan kuvaan porautuu bloggari Kyösti Salovaara bloggauksessaan toukokuussa 2019.

Ajankuvaa esitellään, Barsebäckin ydinvoimalaitos avataan, Barsebäck 1 käynnistettiin 1975, ja suljettiin 1998. Barsebäck kakkonen tuotti sähköä vuosina 1977 - 2005. Kuten kirjailijat toteavat "rojalismi ei ole myötätuulessa" Kaarle XVI Kustaa kruunattiin kuninkaaksi 19.9.1973, isoisänsä Kustaa VI Aadolfin kuoltua. Ruotsin kuningas riisuttiin viimeisestäkin poliittisesta "vallasta" perustuslakiuudistuksessa 1975. Kuninkaan sanasokeus minusta aivan turhaan mainitaan, miksi, sitä en ymmärrä. Kaarle XVI Kustaa on ollut hyvä kuningas, vaikka rapaa lentää edelleen. Myös Natosta puhutaan. Ulkoministeriössä ollessaan Dag Hammarskiöld oli kirjailijoiden mielestä suuntautunut pois Neuvostoliitosta, jonka kokee uhaksi ja lähenee siksi Yhdysvaltoja. Tämä voi kirjan mukaan johtaa siihen että Ruotsi liittyy antisosialistiseen paktiin Natoon. 

Poliisikunta ja Beckin läheiset
Gunvald Larsson on 49-vuotias, pituutta on edelleen 192 cm, mutta painoa on tullut taas lisää. Hänellä on yksi ystävä, Einar Rönn, joka on kaikessa Larssonin vastakohta. Larsson on perheetön. Rönnillä on saamelainen vaimo Unda ja poika Mats. Larsson teettää pukunsa, Rönn pukeutuu maalaisesti.

Kahdeksannessa osassa ollut pankkiryöstöjen syyttäjä  Sten "Bulldozer" Olsson on tässäkin osassa. Ruotsissa syyttäjä johtaa esitutkintaa, toisin kuin Suomessa. Bulldozerista on tehty minusta liian koominen hahmo.

Lennart Kollberg erosi siis viime osassa poliisista ja on osapäivätöissä armeijan museon aseiden hoitajana. Hän on Martin Beckin hyvä ystävä. Beck pyytää häneltä lausuntoa. Lennartilla on vaimo Gun ja kaksi lasta. Lennart tutustui vaimoonsa vasta 41-vuotiaana. Lennartin ero poliisista on tappio, sillä hän on yksi Ruotsin parhaista tutkijoista.

Lennartin tilalle hakeutui Benny Skacke (35 v). Skacke oli jo Stenströmin kuoltua murharyhmässä, mutta oli välillä virassa Malmössä. Hän on naimisissa lääkintävoimistelija Monican kanssa, parilla on yksi lapsi. Skacke on oppinut tutkijan taitonsa Beckin ja Kollbergin yhteistyöstä.

Åsa Torell  (Åke Stenströmin (avo) leski) on rikostutkija ja edelleen sinkku. Suhde Beckiin oli yhden yön mittainen. Beck ja Torell ovat kuitenkin hyvissä väleissä.

Martin Beck (52v) on toipunut rintaan ampumisesta, hän oli pitkään hoidettavana ja terapiassa. Beck asuu Vanhassa kaupungissa Köpmangatanilla. Beck on edelleen useasti flunssainen, mutta vatsaoireet katosivat, kun hän lähti pois huonosta avioliitosta. Tytär Ingrid on 22-vuotias ja seurustelee. Beck asuu Vanhassa kaupungissa Köpmangatanilla. Hän on löytänyt elämäänsä uuden rakkauden Rhea Nielsenin (39 v). Rhea esiintyi ensimmäisen kerran kahdeksannessa osassa. Hän oli jo silloin eronnut tanskalaisesta miehestään ja hänellä on lapsia. Suhde on vakiintunut Beckiin kolmen vuoden jälkeen, mutta intohimoa on paljon. Beckin avioliitto kesti 18 vuotta, poika Rolf on 17-vuotias. Beck tunnistaa, että hänen huono suhde Rolfiin on osittain myös hänen oma vikansa. Beckin luona vierailee edellisen osan poliisi Herrgot Nöjd, hän kertoo, että Folke Bengtsson on käyttäytynyt moitteettomasti (Bengtsson oli Roseannan murhaaja, joka on päässyt vapaaksi, ja muuttanut eteläiseen Ruotsiin).

*****

Maj Sjöwall (1935 - 2020)  ja Per Wahlöö (1926-1975) loivat loivat Martin Beck sarjan ja uuden Nordic-noirin. Maj Sjöwall saattoi tämän kirjan loppuun avomiehensä kuoleman jälkeen. Dekkareita ilmestyi  vain nämä kymmenen, ja tämä oli viimeinen. 

Roseanna oli sarjan ensimmäinen osa, uhri USA:sta, tekijä Ruotsista, viimeinen osa Terroristit, attentaattia suunnittelivat kansainväliset terroristit.

Martin Beck -sarja
1. Roseanna,1965
2. Mies joka hävisi savuna ilmaan, 1966
3. Mies parvekkeella, 1967
4. Bussimurha, 1968
5. Kadonnut paloauto1969
6. Missä viipyy poliisi, 1970
7. Komisario Beck tähtäimessä1971
8. Suljettu huone, 1972
9. Poliisimurha, 1974
10. Terroristit, 1975


WSOY:n pokkaripainoksessa on yhdysvaltalaisen kirjailijan Dennis Lehanen (s.1965) esipuhe. Hän kiinnittää huomiota ruotsalaisen poliisin epäpätevyyteen, ja Beckin ryhmän pätevyyteen, jonka myös terroristit huomaavat, ja ihmettelevät "Ruotsin kaltaisessa maassa". En tiedä, onko Ruotsin poliisi ollut oikeasti epäpätevä, mutta Suomessa on ihmetelty sitä, että keskeisellä paikalla tapahtunut pääministeri Palmen murha (1986) jäi selvittämättä. Dennis Lehane pitää Rebecka Lindiä uhrina, jota yhteiskunta ei ole pystynyt suojelemaan. Lehane kiittelee vuolaasti myös alun terroriteon kuvausta, ja sanoo että siitä tulee mieleen Jack Ruby ja Lee Harvey Osvald.

sunnuntai 16. huhtikuuta 2023

Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Poliisimurha Martin Beck #9

 


Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Poliisimurha (Martin Beck #9), alkuteos Polismördaren 1973, suomentanut Kari Jalonen, Karisto 2005, sivumäärä 271.

Martin Beck -sarjan yhdeksäs osa Poliisimurha on loistodekkari, jota suositan kuten koko sarjaa, alla analysoin dekkaria, en paljasta rikollista enkä motiivia. Bloggauksessani en pysty kuvaamaan dekkarin nerokkuutta, mutta alla on hieman dekkarista.

Komisario Martin Beck on ylennyt Valtion murhakomission päälliköksi, lähimpänä apulaisenaan Lennart Kollberg. Ikääkin on tullut lisää, Beck on nyt 51-vuotias, vähän ylipainoinen mutta edelleen jäntevä ja hyväkuntoinen. Kirjassa paljastetaan Beckin syntymäaika, joka on 25.9.1922.

Kirjan alussa eronnut 38-vuotias nainen Sigbrit Mård odottaa bussia, mutta ottaa kyydin tuntemaltaan mieheltä, jota ei kuitenkaan paljasteta lukijalle. Mies tekee kammottavan tekonsa ja peittelee uhrinsa mutakuoppaan. Sigbrit on kadonnut ja Martin Beck saapuu paikkakunnalle, Anderslöviin, joka on Malmön, Trelleborgin ja Ystadin seuduilla, jossa poliisina toimii Herrgot Nöjd. Nöjd ystävystyy Beckin kanssa. Uhrin naapurina asuu ensimmäisen Martin Beck seikkailun murhaaja Folke Bengtsson, joka on kärsinyt tuomion Roseannan murhasta ja asettunut asumaan eteläisimpään Ruotsiin. Hänet on tuomittu 1964, ja hän on vapaana jo 1973. Folke on 47-vuotias.

Sigbrit löytyy murhattuna marraskuussa, ja tutkinnan aluksi Folke pidätetään ja vangitaan, läpimurtoa kuulusteluissa ei saavuteta. Beck poliiseineen kartoittaa Sigbritin lähipiiriä, juoppoa Malmössä asuvaa aviomiestä ja naapureita. Poliisi tutkii Sigbritin asuntoa etsien vihjeitä. 

Kesken tutkinnan poliisi joutuu tulitukseen, jossa kaksi nuorisorikollista ampuu kolmea poliisia, joista kaksi ovat kriittisessä tilassa usean luodin osuttua kehoon. Kolmas, joka on suojassa, kuolee, mutta ampiaisenpistoon. Poliisin ampuja ammutaan, mutta toinen nuori  Ronnie "Kasper" Kaspersson pääsee käpälämäkeen ja häntä jäljitetään. Aivan sattumalta takaa-ajosta poliisi saa johtolangan, ja todistuskappaleen alkuperäisen rikoksen ratkaisemiseksi.

Beckin apulainen Lennart Kollberg ui syvissä vesissä. Hän on itse käyttänyt asetta pidätystilanteessa, ja harhaluodista oli kuollut poliisikollega. Hän ei ole sen jälkeen pitänyt asetta mukanaan, ja eroaa palveluksesta poliisin aseistautumisen ja poliisilaitoksen politisoitumisen vuoksi. Kollbergin mukaan poliisin aseen käyttö lisää myös rikollisten aseistautumista ja lisää väkivaltaa, jota Kollberg inhoaa. Kolbergillä on vaimo ja pari lasta. Beckin tytär Ingrid pärjää, mutta pojan Rolfin kanssa Beckillä on ongelmia.

Tarinan lopussa Martin Beck hoitaa rikollisen pidätyksen ja kuulemisen. Loppu on yllättävä.

WSOY:n pokkaripainokseen esipuheen on kirjoittanut Lars Kepler. Lars Keplerin takaa paljastuu myös pariskunta: Alexander Ahndorill ja Alexandra Coelho Ahndorill. He kirjoittavat yhdessä, mutta toisin kuin Sjöwall ja Wahlöö, jotka vuorottelivat luvuittain. Sjöwall ja Wahlöö olivat Keplerin mukaan marxisteja, jotka näyttävät ruotsalaisen yhteiskunnan tekopyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden. Keplerin mukaan Beckit muuttivat dekkari-genren, mutta eivät yhteiskuntaa. Kepler pitää dekkaria nerokkaana, alussa lukija tietää alitajuisesti, että naisen ei kannata nousta autoon.

*****

Ruotsalainen avopari Maj Sjöwall (1935 - 2020)  ja Per Wahlöö (1926-1975) loivat  Martin Beck -hahmon kymmenessä dekkarissa 1965-1975.

Dekkarisarja oli mullistava sen kerronnan ja näkökulman vuoksi, ja Martin Beck oli lähtölaukaus Nordic Noirille, uudenlaiselle dekkarille, jota Henning Mankell jatkoi Wallander-sarjalla. Tässä seikkailaan Wallanderin kotikonnuilla eteläisessä Ruotsissa.

Martin Beck -sarja
1. Roseanna,1965
2. Mies joka hävisi savuna ilmaan, 1966
3. Mies parvekkeella, 1967
4. Bussimurha, 1968
5. Kadonnut paloauto1969
6. Missä viipyy poliisi, 1970
7. Komisario Beck tähtäimessä1971
8. Suljettu huone, 1972
9. Poliisimurha, 1974
10. Terroristit, 1975

torstai 16. maaliskuuta 2023

Maj Sjöwall Per Wahlöö: Suljettu huone, Beck #8

 

Maj Sjöwall Per Wahlöö: Suljettu huone, Martin Beck #8, alkuteos Det slutna rummet 1972, suomentanut Kari Jalonen, Karisto 2005, sivumäärä 312.

Kirjan alussa nainen saapuu nailonkassin kanssa pankkiin, ja ryöstää sen aseella. Yksi asiakas haluaa olla sankari, ja nainen ampuu hänet kuoliaaksi. Nainen pakenee jalan, vaikka eräs läsnäolija kertoo hänen menneen autoon, joka poistui paikalta.

Karl Edvin Svärd (62 v) eläköitynyt varastomies löydetään lukitusta ja salvatusta asunnosta rintaan ammuttuna, hän on ollut viikkoja kuolleena. Tapaus on merkitty itsemurhaksi, jossa on omituinen piirre, asetta ei löydy asunnosta. 

Martin Beck on palannut murharyhmän johtoon. Häntä ammuttiin rintaan teoksessa Komisario Beck tähtäimessä, hän oli pitkään sairaalassa. Beck on töissä 15 kuukauden sairasloman jälkeen. Eletään heinäkuuta 1972.

Näiden rikosten tutkinta on erillään. Syyttäjä Sten "Bulldozer" Olsson johtaa pankkiryöstöjen tutkintaa. Bulldozer on maaninen 40-vuotias pulska  työnarkomaani. Hän tekee sopimuksen huumeista pidätetyn Mauritzonin kanssa, jotta hän saisi pankkiryöstöliigan kiinni.  Pääorganisaattoreina pankkiryöstösuunnitelmissa ovat Malmström ja Mohren, jotka roudaavat mukaan pari saksalaista.

Martin Beck tutkii Svärdin kuolemaa. Hän ei usko itsemurhateoriaan. Hän tutkii asunnon, haastattelee paikalla olleita poliiseja. Beck tapaa myös Svärdin asunnon vuokraajan Rhea Nielsenin. Beck tunkeutuu koko ajan syvemmälle, oikeastaan mikään muu kuin lukittu huone ei viittaa itsemurhaan. 

Kahdeksas Beck Suljettu huone suuntaa pankkiryöstöjen maailmaan. Samalla Beck ratkaisee suljetun huoneen mysteerin. Myös pankkiryöstön arvoitus selviää, loppu on hyvin yllätyksellinen.

*****
Poliisikunnan "päivitykset" ovat yksi sarjan suola.
Kirjassa mainitaan, että Ruotsissa poliisi valtiollistettiin 1965. Organisaatiomuutoksia senkin jälkeen on.

Martin Beck yritti pidättää puhumalla maanista kostoampujaa teoksessa Komisario Beck tähtäimessä. Beck ei kuollut, vaikka luoti osui rintaan. Hän asuu Vanhassa kaupungissa Köpmansgatanilla. Hän pitää yhteyttä Lennart Kollbergiin. Beck pohtii, että onnellisessa avioliitossa asuva Lennart odotti sitä oikeaa 41-vuotiaaksi, kun hän oli miltei 20 vuotta naimisissa "väärän" ihmisen kanssa. Beckin elämään on "astumassa" oikea ihminen. Beck ja Svärdin asunnon omistava Rhea Nielsen tuntevat vetoa toisiinsa, ja suhde on nupuillaan. Beckin äiti on vanhainkodin vuodeosastolla, eikä enää muista. Hän nukkuu pois 82-vuotiaana. Kirjan mukaan on "rikos tulla vanhaksi" ja "tuomio on huono hoito", tällä kirjailijapariskunta arvostelee yhteiskunnan prioriteetteja.

Gunvald Larsson tulee toimeen jo Lennart Kollbergin kanssa (tekivät edellisessä osassa yhteistyötä). Larsson ja pohjoisessa syntynyt Einar Rönn ovat ystäviä. Yllättäen Rönn sanoo Beckille: "Sinä olet todella epämiellyttävä". Asia tulee ilmi, kun Beck kuulee poliiseja myös Rönniä. Rönn sanoo, että kuulustelut ovat epämielyttäviä. Beck havaitsee, että välit eivät ole lämpimät. Sekä Rönn että Beck ovat hyviä poliiseja, eikä heidän kemiansa haittaa tutkimuksia.  Benny Skacke ja Per Månsson ovat Malmössa, missä myös tehdään pankkiryöstö. Beckiä ollaan ylentämässä korkeaksi virkamieheksi, mutta Malm, joka inhoaa Beckiä, vesittää sen. Beck haluaa olla poliisi eikä halua olla papereihin hautautuva virkamies.

Pidempi oppimäärä
Suljettu huone käsittelee kahta eri rikosta pankkiryöstöä ja murhaa. 1970-luku oli pankkiryöstöjen "kulta-aikaa". Tässä pankissa on jo kamera, mutta kuvaus ei toimi oikeaan aikaan. Tutkintakin hajautuu kahteen eri osaan. Beck porautuu suljetun huoneen arvoitukseen, ja onnistuu löytämään vastaukset, missä hylsy on, miten on ammuttu, kuka on ampunut ja motiivinkin. Lisäksi Beck ratkaisee murhan ja Bulldozerin porukka ratkaisee pankkiryöstöt.
Kirja nostaa taas tuttuja rikoksia kuten huumerikokset ja kaduilla tapahtuvat ryöstöt. Kirjailijapari tuo esille kuljetuskonttien ongelman, kun kontti on suljettu, sisälle ei voi katsoa, ja se on yksi mahdollinen salakuljetusreitti.
Kirjan loppu on hyvin  kyyninen. Rikollinen, joka tuomittiin ensimmäisestä pankkiryöstöstä, ei tehnyt sitä. Toisaalta hän murhasi Svärdin, mutta oikeus pitää todisteita liian heppoisina. Elinkautinen ei muutu kahdesta murhasta.

Maj Sjöwall (1935 - 2020)  ja Per Wahlöö (1926-1975) loivat loivat Martin Beck sarjallaan Nordic-noirin. Dekkareita ilmestyi kymmenen. Per Wahlöö kuoli kesällä 1975, ja sarja loppui, Suljettu huone siirtää painopistettä pankkiryöstöihin, joita käsitellään päättöosassa hieman lisää.
Martin Beck -sarja
1. Roseanna,1965
2. Mies joka hävisi savuna ilmaan, 1966
3. Mies parvekkeella, 1967
4. Bussimurha, 1968
5. Kadonnut paloauto1969
6. Missä viipyy poliisi, 1970
7. Komisario Beck tähtäimessä1971
8. Suljettu huone, 1972
9. Poliisimurha, 1974
10. Terroristit, 1975


WSOY:n pokkaripainoksessa (2022) on amerikkalaisen Michael Connelyn (s.1956) esipuhe, hän näki ensin elokuvan The Laughing Policeman. Hän ei tiennyt että Beck on ruotsalainen, koska elokuva sijoittui San Franciscoon ja pääosissa olivat Walter Matthau ja Bruce Dern. Connelly pitää sarjaa onnistuneena. Beck on empaattinen ja hyvä esimies, mutta melankolinen. Beck, on läsnä vaikkei mainitakaan. Kirjoittajapari tekee dekkareissaan  läpileikkauksen aiheeseen, esittelee Tukholmaa. Dekkarit ovat samaan aikaan sekä ajankohtaisia että ajattomia. Suljetussa huoneessa Connely näkee klassisen asetelman, jota on käsitelty eri tavoin kuin aiemmin. Kaksi irrallista lankaa, jotka yhdistyvät.

torstai 16. helmikuuta 2023

Maj Sjöwall Per Wahlöö: Komisario Beck tähtäimessä (Martin Beck #7)

 

Maj Sjöwall  &Per Wahlöö: Komisario Beck tähtäimessä, alkuteos Den vedervärdige mannen från Säffle 1971, suomentajat Marja-Riitta Ritanoro ja Kari Jalonen, sivumäärä 219. (Martin Beck #7)

Kirjan alkaa tyrmäävästi 3.4.1971 puolen yön jälkeen: pistimellä varustautunut 36 vuotta täyttävä mies tunkeutuu sairaalaan ja teurastaa vakavasti sairaan kuusikymppisen poliisin Stig Nymanin. Tutkinnan rattaat lähtevät nopeasti käyntiin, poliisit yhdistävät voimansa, kun on kyse virkatoverin murhasta. Poliisi kuulee sairaalan henkilökunnan, uhrin perheen ja virkatoverin, jonka mukaan murhattu Stig Nyman oli hyvä poliisi, jolla ei ollut vihamiehiä. Vaimon mukaan Stig oli kiltti koirille ja hänelle.

Murharyhmästä Einar Rönn käynnistää tutkinnan. Hyvin pian selviää, että komisario Nyman oli raaka epädemokraattinen simputtaja, poliisina puolueellinen ja lakia rikkova. Poliisijoukko tutkii ja tutkinnassa saadaan läpimurto. Myös Martin Beck on vaarassa, sillä hänet on merkitty samaan listaan kuolinristillä merkittynä kuin Stig Nyman ja Nymanin uskollinen alainen Harald Hultin, listalla on yhdeksän nimeä, kaikki poliiseja.

Poliisi pääsee jäljille, mutta toisaalla alkaa tulitus poliiseja kohti.

Komisario Beck tähtäimessä on vimmainen nopeasti etenevä dekkari, jossa jännitys kasvaa räjähdyspisteeseen ja sen yli.

Pidempi oppimäärä kirjasta ja poliisiyhteisön kuulumisista.

Beck-sarja kehittyy ja tässä osassa Komisario Beck tähtäimessä tarkastellaan poliisin toiminnan valvontaa, keskinäisiä suhteita ja kipupisteitä. Moni poliisi on ollut toisen maailmansodan aikana armeijassa. Vanhat poliisit ovat armeijataustaisia, mutta nuoret poliisit eivät.

Lennart Kollberg oli ollut sodan aikana Nymanin alainen. Mies simputti alaisiaan, kidutti eläimiä, ja oli hyvin väkivaltainen. Myös armeijataustainen Gunvald Larsson oli Nymanin alaisena hetken poliisina ja Gunvald vahvistaa Lennartin tiedot. Stig Nyman oli syntynyt vuonna 1911, käynyt kansakoulun Säfflessä (tästä kirjan ruotsinkielinen nimi), keskikoulun Åmalissa. Mennyt poliisiin, armeijaan, ollut sodan aikana laskuvarjojääkäreissä kapiaisena. Nyman oli hyvin epäsuosittu poliisien keskuudessa ja kansalaiset valittavat hänestä. Pidätettyjä pahoinpideltiin, pamputettiin ja lukittiin pitkäksi aikaa putkaan. Harald Hult oli Nymanin uskollinen apuri. Valitukset kuitattiin valheellisina.

Beckeissä murhalle on usein ymmärrettävä motiivi, tässä motiivi on hyvin henkilökohtainen ja moninkertainen (sitä en paljasta, enkä syyllisen ammattia, enkä nimeä). Rikollinen siivilöidään miltei heti, eli se ei ole dekkarin arvoitus, vaan lukija hämmästelee, kuinka poliisia ei valvota, ja miten täysin raiteiltaan oleva henkilö saadaan taltutettua. Syyllinen ampuu partiossa olleita Kvantia ja Kristianssonia, joista Kvant kuolee. Myös Kollberg ja Larsson ovat tulilinjalla, ja myöhemmin Beck tähtäimessä. Kaikkien aikojen verilöyly.

Dekkari on sarja lyhyin ja tiivistunnelmaisin. Poliisikunnan "päivityksiä" on aika vähän, mutta alussa Martin Beck on tyttärensä Ingridin (19 v) kanssa ravintolailllallisella. Ingrid on muuttanut kotoa pois, pian sen jälkeen myös Martin muutti erilleen vaimostaan ja pojastaan.  
Lennart Kollbergillä on painajaisia, hän pohtii poliisin työn mielekkyyttä. Hän on 46-vuotias, ja tapasin viisi vuotta sitten vaimonsa Gunin, ja heillä on kaksi lasta Bodil (3,5 v) ja Joakim (1 v). Kollberg ei kanna asetta, hän on tappanut virkatehtävissä ihmisen, ja on luopunut aseestaan.
Gunvald Larsson on hieman lihonnut nyt 105 kg, ja on siis 192 cm pitkä. Gunvald ja Lennart on kerrankin samaa mieltä : Nyman oli paha poliisi. 

Esipuheen on kirjoittanut Jens Lapidus (s. 1974), joka kiittää dekkarien Tukholman kuvausta ja mainitsee ettei ollut syntynyt, kun tämä kirja julkaistiin. Hän ei lukenut alkuun dekkareita. Lapidus mainitsee, että Sjöwall ja Wahlöö olivat työläistaustaisia ja heidän asenne oli Lapiduksen mukaan radikaali. Tästä kirjasta tehtiin ensimmäinen Beck-filmi vuonna 1986, jonka Lapidus oli poikasena halunnut katsoa, ja yllättäen saanutkin, sen jälkeen hänen käsitys dekkareista oli muuttunut. Toden totta avopari Maj Sjöwall (1935 - 2020)  ja Per Wahlöö (1926-1975) loivat loivat Martin Beck sarjallaan Nordic-noirin. 

Dekkareita ilmestyi kymmenen. Per Wahlöö kuoli kesällä 1975, ja sarja loppui

Martin Beck -sarja
1. Roseanna,1965
2. Mies joka hävisi savuna ilmaan, 1966
3. Mies parvekkeella, 1967
4. Bussimurha, 1968
5. Kadonnut paloauto1969
6. Missä viipyy poliisi, 1970
7. Komisario Beck tähtäimessä1971
8. Suljettu huone, 1972
9. Poliisimurha, 1974
10. Terroristit, 1975

Toivottavasti lukijat ovat kaikonneet, sillä nyt tulee juonipaljastus. Motiiviin liittyi Nymanin toimintaan. Nyman oli simputtanut tätä entistä poliisia, aiheuttanut hänen vaimonsa kuoleman, aikaansaanut hänen potkunsa poliisista ja lopulta valehdellut sosiaalityöntekijöille, jotka huostaanottivat miehen (ja kuolleen vaimon) lapsen. Vaimo oli suomalainen, ja tämä oli otettu poliisiautoon, tämän kärsiessä insuliinin puutoksesta. Nainen puhui pidätystilanteessa vain suomea, jota poliisit eivät ymmärtäneet. Nainen lukittiin putkaan, jonne tämä kuoli. Kukaan ei ottanut vastuuta tapahtumasta. Se, miksi Beck oli tappolistalla, ei minulle selvinnyt. Beck on kunnon poliisi ja tolkun ihminen.

torstai 12. tammikuuta 2023

Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Missä viipyy poliisi (Martin Beck #6)

 

Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Missä viipyy poliisi (Komisario Beck #6), alkuteos Polis, polis, potatismos 1970, suomentanut Marja-Riitta Ritanoro ja Kari Jalonen, WSOY 2022, sivumäärä 259.

Martin Beck -sarjan kuudes osa Missä viipyy poliisi alkaa, kun teollisuusjohtaja Viktor Palmgrenia ammutaan Malmössä Hotelli Savoyn ravintolassa hänen pitäessään puhetta pöytäseurueelle. Ampuja tulee ovesta ja poistuu ikkunasta. Hätäpuhelujen jälkeen ambulanssi tulee nopeasti, poliisi ei. Beckin tiimissä ollut nuori Benny Skacke on Malmössä töissä ja käynnistää tutkimukset virkaveljensä Per Månssonin kanssa. Eletään heinäkuuta 1970. Malmö on kuitenkin kansainvälinen kaupunki, hyvät yhteydet Kööpenhaminaan, vaikka sinne ei ole vielä siltaa, vaan sinne mennään kantosiipialuksella, lentokoneella ja junalla pääsee Tukholmaan. Gunvald Larsson tutkii  lentoja Tukholmaan. 

Martin Beck on muuttanut erilleen vaimosta ja hän polttelee työpöytänsä ääressä Florida-savukkeita. Stenströmin "leski" Åsa Torell on valmistunut poliisikoulusta ja on huoltopoliisissa. Lennart Kollberg on toipunut edellisosan puukotuksesta. Beck pitää poliiseille pippalot kämpässään, kun hänet määrätään Mälmööseen, Viktor Palmgren on kuollut. Poliisit kuulevat läsnäolijoita, silminnäkijöitä, ja yrittävät löytää teolle motiivia. Viktor Palmgrenin julkisivu on silli-yritys, mutta hänellä on myös investointipankki, gryndausliike, mutta osa yrityksistä on rekisteröity Liechtensteiniin ja yritykset myyvät aseita Mosambikiin, Angolaan ja Rhodesiaan. Palmgren on naimisissa parikymmentä vuotta nuoremman entisen missin kanssa, jolla on suhde yrityksen apulaisjohtajan kanssa.  Motiivi voi löytyä siis yritystoiminnasta, toisaalta äärivasemmistolaisia opiskelijoita epäillään.

Gunvald Larsson vetää vesiperän yrittäessään tavoittaa Malmösta ja Kööpenhaminasta Tukholmaan lentäneet, sillä paikallispoliisit olivat kiinnittäneet huomiota lapseen, joka oli lällätellyt poliisia ja myöhästyneet. (Paikallispoliisi Kvant sanoo, että yleisö oli huutanut heille polis, polis, potatisgris, todellisuudessa  3-vuotias lapsi oli huutanut polis, polis, potatismos josta on tuo  kirjan ruotsinkielinen nimi). Poliisi jauhaa tutkimuksiaan, ja lopulta tehdään läpimurto. 

Maj Sjöwall ja Per Wahlöön kuudes Martin Beck dekkari Missä viipyy poliisi  jakaa kyynisiä havaintoja kansankodin ongelmista. 

Beck- dekkareissa on tärkeää poliisien tarinat. Kollberg, Gunvald Larsson ja Åsa Torell etsivät jälkiä Tukholmasta, ja kuulustelevat Palmgrenin työntekijöitä. Gunvald Larsson tapaa siskonsakin, joskin asiallisia puhevälejä ei ole. Larsson on ainoana poliiseista lähtöisin yläluokasta. Gunvald on ollut perheen musta lammas. Ulf Stenströmin leski Åsa Torell on topakka poliisi, joka ottaa yhden puhelintytön kiinni. Ilmeisesti puhelintyttötoiminta on ollut tuolloin iso ongelma. Lisäksi sivujuonissa, yksi maahanmuuttaja puukotetaan hengiltä Hötorgetilla. Malmössä Beckiä avustavat nuori Benny Skacke, joka opiskelee iltaisin lakia sekä Per Månsson, jolla on suhde Nadja Erikssonin kanssa. Kollberg pohtii poliisin työstä luopumista. Muisti-nero rikospaikkatutkija Fredrik Melander on vaihtanut pois murharyhmästä. Beck on siis eronnut vaimostaan, minusta täysin tarpeeton juonen käänne on Åsa Torellin "antautuminen" Beckille, missä Åsa "oli hyvin hyvin avoin" s.220.

*****

Ruotsalainen avopari Maj Sjöwall (1935 - 2020)  ja Per Wahlöö (1926-1975) loivat  Martin Beck -hahmon kymmenessä dekkarissa 1965-1975. 

Esipuheen on kirjoittanut ruotsalainen dekkaristi Arne Dahl (s. 1963) hän pitää monilta osin sarjan parhaana, mutta nostaa sen, että vasemmiston huonoimmat puolet on esitetty tässä teoksessa. Tätä en itse havainnut, vaikka  opiskelijaradikalismista oli kylläkin puhetta. Arne Dahlin A-ryhmä muistuttaa paljon Beckin murharyhmää.

Martin Beck -sarja
1. Roseanna,1965
2. Mies joka hävisi savuna ilmaan, 1966
3. Mies parvekkeella, 1967
4. Bussimurha, 1968
5. Kadonnut paloauto1969
6. Missä viipyy poliisi, 1970
7. Komisario Beck tähtäimessä1971
8. Suljettu huone, 1972
9. Poliisimurha, 1974
10. Terroristit, 1975

sunnuntai 11. joulukuuta 2022

Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Kadonnut paloauto (Komisario Beck #5)

 

Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Kadonnut paloauto (Komisario Beck #5), alkuteos Brandbilen som försvann 1969, suomentanut Margit Salmenoja, WSOY 2021, sivumäärä 280.

Martin Beck -sarjan viides osa Kadonnut paloauto alkaa Ernst Sigurd Karlssonin itsemurhasta. Erakoitunut mies löytyy 7.3.1969 klo 3:40 kuula kallossaan kotoaan, naapuri kuuli laukauksen ja hälytti poliisit paikalle. Läheltä löytyy lappu, jossa lukee "Martin Beck". Pian palaa toisaalla talo, jota poliisi vartioi, Gunvald Larsson pelastaa kahdeksan ihmistä, mutta kolme jää liekkeihin. Tutkimuksissa selviää, että autovaras Göran Malm on kuollut  ennen paloa häkämyrkytykseen. Näillä askelmilla alkaa Martin Beck -dekkari, joka taustoittaa myös tutkivia poliiseja.

Beckillä on edelleen vaimon kanssa nihkeää. Beck viettää vapaan viikonlopun kotona, kun vaimo-Inga seurustelee juopon veljensä kanssa. Martin Beck  käy 78-vuotiaan äitinsä luona vanhainkodissa. Äiti on ollut leskenä 15 vuotta. Äiti kysyy Martinilta, miksi hän halusi poliisiksi. Syy oli sodassa ja asepalveluksessa, jota Martin suoritti 1944. Martin on ylennyt Ruotsin valtion murhakomission päälliköksi. Äidin mielestä Beckin pojan Rolfin ei pidä ryhtyä poliisiksi. Beckin äiti kuolee sarjan aikana. Martin Beck kokee huonoa omaatuntoa, että ei ehdi olla enemmän äitinsä tukena.

Poliiseista Gunvald Larsson vahtii taloa, joka alkaa palaa. Hän onnistuu pelastamaan 8 asukasta 11:sta. Gunvald Larsson on ollut yläluokan perheen ongelmalapsi Östermalmista. Hänet on passitettu sotakorkeakouluun, oltuaan armeijan palveluksessa hän vaihtoi kauppalaivastoon ja sieltä poliisiksi. Tässä jutussa hän joutuu sairaalaan palovammojen vuoksi. Larssonin tutkimusote on röyhkeän yksioikoinen ja harvoin ohjesäännön mukainen, mutta hänestä sarjan edetessä tulee "hyvä" poliisi..

Bussimurhasta on kulunut neljä kuukautta. Bussissa kuoli myös murhakomission nuorin jäsen Ulf Stenström, jonka "leski" Åsa Torell on päättänyt pyrkiä poliisikouluun ja hoitaa toisinaan Lennart Kollbergin lasta. Stenströmin tilalle on tullut nuori Benny Skacke, jota Kollberg hiostaa. Skacke asuu täyshoitolassa ja seurustelee lääkintävoimistelijaksi opiskelevan Monican kanssa, joka asuu vanhempiensa tykönä. Kollbergin vauvasta on kiinnostunut myös Beckin tytär Ingrid, joka kuuntelee Rollareita. Martin-isä luulee että Beatlesia. Ingrid aikoo muuttaa kotoaan,  vaikka on vasta 17-vuotias, Ingrid käy mielenosoituksissa.

Rikospaikkatutkija Fredrik Melander on ammattilainen, hän elää lapsettomassa avioliitossa. Hän pitää rumaa 183 senttistä 82 kiloista vaimoaan hyvin kauniina, ja rakastaa tätä aidosti.

Poliisit tutkivat paloa ja jututtavat asukkaita, jotka ovat kaikki rikollisia, laitapuolen kulkijoita tai huoria. Tutkimuksiin saa kierroksia aikapommin jäännösten löytyminen.

Martin Beck -dekkarisarjan viides osa Kadonnut paloauto jatkaa tutuin teemoin ja henkilöin.  Joka osassa tuntuu olevan murhia, huumekauppiaita ja huoria, hieman eri painotuksella.  Kirjasarjan teho on sen  arkisessa näkökulmassa poliisin työhön ja ankeaan arkeen.

*****
Käsittelen dekkaria alla hieman enemmän. 

Tutkimuksissa havaitaan, että kuolleita miehiä yhdistää henkilö, joka on kadonnut maan alle. Hänet kuitenkin löydetään parin kuukauden päästä murhattuna Malmössä, ruumis on tungettu autoon, joka on upotettu. Beckeissä on keskeistä aika, ratkaisuun ei päästä heti, vaan tutkinta voi kestää kuukausia. Kirjan nimi tulee poliisi Einar Rönnin Mats-pojan kadonneesta leikkipaloautosta. Poliisit ihmettelevät, miksi paloautot eivät tulleet palopaikalle, vaikka poliisin soittaessa hätäpuhelun väitetään palosta jo ilmoitetun. Olennaiseksi muodostuu hätäkeskuspuhelu, jota ei tuolloin nauhoitettu, mutta keskus muistaa sen. Keskuksessa vastannut päättelee, että se on ulkomaalaisen soittama. Seuraavaksi etsitään oikeaa puhelinkoppia ja sitten majoituspaikkaa. Martin Beck -dekkareissa poliisit pyörittävät tutkinnan rattaita. Järjestelmälliset tutkimukset eliminoivat väärät polut ja lopulta poliisit pääsevät ratkaisuun, askel kerrallaan, palasia saadaan Malmöstä rikostutkija Per Månssonilta, lisäksi Kööpenhaminasta löytyy "jälkiä" ja Månsson saa tietoja Nadja Erikssonilta. Tuolloinkaan rikollisuus ei tuntenut maan rajoja. Tämän rikoksen lonkerot jäävät löytymättä, mutta niitä on ainakin Puolassa, Ranskassa ja Britanniassa? Rikoksen motiivi oli laittaa kapinoiva paikallistaso kuriin. Loppuselvittelyt ovat traagiset Kollbergiä puukotetaan, mutta hän jää henkiin. Iloisempaa on se, että Rönnin pikkupojan leikkipaloauto löytyy talomiehen työkalupakista.

Beckin maailma on rujo. Suomalaiset mainitaan pari kertaa. Hätäkeskukseen soittanut ei ollut suomalainen, sillä suomalainen tunnistetaan puheestaan heti. Toisaalta mainitaan juovuksissa olevan suomalaisen puukottaneen jugoslavialaisen hengiltä. Maailma on vino, autoja varastetaan, maalataan uudestaan ja korjataan, väärennetään paperit ja viedään autot ulkomaille ja myydään. Huumeita kaupitellaan. Naiset myyvät itseään, lisäksi ruotsalaisia tyttöjä menee saksalaisten pornolehtien malleiksi. Onko Ruotsi ollut tätä vuonna 1969?

Kirjassa todetaan, että Tanskan ja Ruotsin poliisin käytännön yhteistyötä vaivaa kieliongelma. Ruotsalaiset eivät ymmärrä tanskaa.

*****

Ruotsalainen avopari Maj Sjöwall (1935 - 2020)  ja Per Wahlöö (1926-1975) loivat  Martin Beck -hahmon kymmenessä dekkarissa 1965-1975. 

Esipuheen on kirjoittanut ruotsalainen Leif G. W. Persson (s. 1945), joka on kriminologian professori ja kirjailija. Perssonin mukaan Sjöwall ja Wahlöö ovat onnistuneet Beckeissä. Hänen mukaansa 19 poliisikirjaa 20:stä on huonoja, Beckit ovat aina hyviä. Beckejä hänellä on kirjoina eri kielillä ja eri painoksina. Kadonnut paloauto on hänen mielestään loistokirja, jossa on hyvin arkinen näkökulma.

Martin Beck -sarja
1. Roseanna,1965
2. Mies joka hävisi savuna ilmaan, 1966
3. Mies parvekkeella, 1967
4. Bussimurha, 1968
5. Kadonnut paloauto1969
6. Missä viipyy poliisi, 1970
7. Komisario Beck tähtäimessä1971
8. Suljettu huone, 1972
9. Poliisimurha, 1974
10. Terroristit, 1975

tiistai 8. marraskuuta 2022

Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Bussimurha (Martin Beck #4)

 

Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Bussimurha (Martin Beck #4), alkuteos Den skrattande polisen 1968, suomentanut Kari Jalonen, WSOY 2021, sivumäärä 278.

Martin Beck -sarjan neljäs osa Bussimurha  alkaa Martin Beckin ja Lennart Kollbergin pelatessa shakkia 13.11.1967. Kollbergillä on muutaman kuukauden ikäinen tytär vaimonsa Gunin kanssa. Martin Beckin tytär Ingrid on 16-vuotias ja poika Rolf on 12-vuotias. Suhde vaimoon on edelleen huono, Martin Beck on muuttanut sohva-asukiksi, mutta suhde tyttäreen Ingridiin on hyvä.

Yhdysvaltain suurlähetystön edessä on mielenosoituksia. Muutama sata poliisia käyttää kyynelkaasua ja pamppua saadakseen mielenosoittajien innon laimenemaan. Mielenosoittajat taas vastustavat Lyndon B. Johnsonia ja Vietnamin sotaa. Toisaalla samana päivänä 13.11.1967 Solnassa partioivat poliisit Kristiansson ja Kvant löytävät kaksikerroksisen linja-auton, jossa  kahdeksan ihmistä on ammuttu kuoliaaksi, vain yksi elonjäänyt, joka menehtyy hänkin sairaalassa. Ammuttujen joukossa on yksi poliisi, Beckin yksiköstä Åke Stenström. Bussi on kuin teurastamo. Yhtä uhria ei voida edes (heti)  tunnistaa kasvojen "puuttumisen" vuoksi.

Tutkinnalla ei ole mitään lähtökohtaa ja bussimurha leimataan mielipuolen teoksi. Poliisi Martin Beckin ja Lennart Kollbergin johdolla alkaa tutkia jokaisen uhrin taustoja. Kiintoisaa on, mitä Stenström teki bussissa? Kollberg keskittyy Stenströmin tekemisiin, ja puhuttaa monta kertaa Stenströmin tyttöystävää Åsa Torellia. Yhteyksiä tulee näkyviin, myös vanhaan veritekoon ja bussimurhalle löytyy motiivi ja logiikka. Mutta kuka on syyllinen?

Martin Beck -dekkarisarjan neljäs osa Bussimurha jatkaa tutuin teemoin ja motiivein.  Kirjasarjan teho on sen rujon arkisessa näkökulmassa poliisin työhön ja arkeen.

*****
Käsittelen dekkaria alla hieman enemmän. Bussiturmaa tutkittaessa havaitaan, että Åke Stenström on tutkinut omin päin erästä ratkaisematonta naisen murhaa.  Stenström esitellään kakkososassa osaston nuorimmaksi. Hän haluaa päästä eteenpäin. Beck-sarjan alkupään murhat ovat usein "intohimorikoksia" eli yleensä mies murhaa naisen. Tässä pohditaan myös ensimmäistä Beck-tapausta eli Roseannan murhaa.

Stenströmiä taustoitetaan jonkin verran, nuori kaveri, haluaa edetä, on tehnyt omia tutkimuksiaan. Hän pitää aseista, ja hänellä oli mukanaan ase. Kotona on lisäksi 45-Colt, jossa on viilatut luodit, myös iskuria on käsitelty. Hän on tutkinut himomurhaajia, joiden tekemät murhat poliisin käsikirjan mukaan johtuvat impotenssista!?

Murha-ase on Suomi KP, Tikkakosken tuotteita. Murha-ase on huonosti valittu, sillä syyllinen oli ollut vapaaehtoisena Suomen talvisodassa. Murhan motiivi on aiemman ns. täydellisen murhan peittely. Aiempi murha oli portugalilaisen eronneen Teresan murha. Nyt on asenteellisuutta dekkarissa: Teresa kävi kerran vieraissa, ja havaitsi olevansa nymfomaani. Hän erosi, ja omistautui miehille. Sitten hänet murhataan. Isoa joukkoa hänen satunnais- ja vakinaiskumppaneitaan kuulustellaan, mutta läpimurtoa ei saavutettu vuonna 1951. Murhan motiivi on "hyvä naimakauppa", eli tässä on samaa juonikuviota kuin sarjan yhdeksännessä osassa Poliisimurha. Mies on hyvissä naimisissa ja hän kertoo, että "hän tutustui talvella naiseen, josta tuli hänen vaimonsa ja mielenkiinto nymfomaaneihin katosi" s. 264. Minusta kyseessä on ylimielinen narsisti, joka ei näe muiden olevan inhimillisiä lähimmäisiä. Tässä osassa esitellään myös Ruotsin pääkaupungin huumeongelmia, jotka dekkarin mukaan ovat olleet jo aikamoiset. 

*****

Ruotsalainen avopari Maj Sjöwall (1935 - 2020)  ja Per Wahlöö (1926-1975) loivat  Martin Beck -hahmon kymmenessä dekkarissa 1965-1975. 

Esipuheen on kirjoittanut yhdysvaltalainen Jonathan Franzen (s. 1959), joka oli lukenut vain vakamielistä kirjallisuutta, kunnes ruotsalainen opiskelukaveri lahjoitti yhden Martin Beck -dekkarin. Tosin Franzen luki sen vasta vuosia myöhemmin ollessaan sairaana. Hän on lukenut sittemmin sarjan useasti ja lempidekkari on tämä Bussimurha, jonka jälkeen hän ei enää pelkää vilustua.  Martin Beck on nimittäin jatkuvasti vilustunut, eikä saa saa lohtua kotonaakaan, hänellä on vatsahaava. Sää dekkarissa on kamala. Franzen kiittelee seikkaa, että Sjöwall ja Wahlöö eivät nosta Beckiä alustalle, vaan hän on hyvin inhimillinen.

Martin Beck -sarja
1. Roseanna,1965
2. Mies joka hävisi savuna ilmaan, 1966
3. Mies parvekkeella, 1967
4. Bussimurha, 1968
5. Kadonnut paloauto1969
6. Missä viipyy poliisi, 1970
7. Komisario Beck tähtäimessä1971
8. Suljettu huone, 1972
9. Poliisimurha, 1974
10. Terroristit, 1975

keskiviikko 5. lokakuuta 2022

Martin Beck: Mies parvekkeella Martin Beck #3



Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Mies parvekkeella (Martin Beck #3), alkuteos Mannen på balkongen 1967, suomentanut Margit Salmenoja, WSOY 2021, sivumäärä 225.

Martin Beck -sarjan kolmas osa Mies parvekkeella oli läpimurtoteos sarjassa. Teos alkaa, kun mies tarkkailee lapsia parvekkeelta. Poliisilaitoksella selvitetään röyhkeitä toriryöstöjä. Poliisitiimissä on aloittanut Gunvald Larsson (s. 5.1.1944), miehellä on pituutta 192 cm ja painoa 98 kg. Hän vastaanottaa 2.6.1967 puhelun, jossa vanha nainen soittaa miehestä, joka tiirailee parvekkeelta. (Nainen tiirailee miestä puolestaan kiikareillaan). Larsson toivottaa hyvää jatkoa, ja paiskaa puhelimen kiinni. Beck valehtelee vaimolleen lähtevänsä Motalaan tutkimuksiin, todellisuudessa hän meni kalastamaan poliisikollega Ahlbergin kanssa tosin Motalaan (ensimmäisen dekkarin Roseanna näyttämö).

Kesäkuun yhdeksäntenä päivä tapahtuu ensin raaka toriryöstö, jossa vanha nainen nuijitaan ja viedään päivän kassarahat. Pian kateissa ollut kahdeksan ja puolivuotias Eva löydetään surmattuna lähistöltä. Myöhemmin toinen pikkutyttö löydetään samalla tavalla surmattuna.

Tämä on rankka dekkari, mutta äärimmäisen hyvä. Tämän dekkarin näkökulma on poliisin näkökulma. Poliisi satsaa kaiken tutkimuksiin. Tutkinnalle on niukalti lähtökohtia, mutta saamalla vihjeen puistoryöstäjästä, hänet saadaan kiinni. Miestä kuulustellaan, kunnes vakuututaan hänen syyttömyydestään murhaan. Mies antaa kuvauksia torilla tapamistaan henkilöistä. Murhaajan henkilöllisyyden selvittäminen ja kiinnisaanti on pitkällinen eikä helppo prosessi. Kirjan loppuosa on piinaavaa.

Mies parvekkeella on Nordic-noirin dekkarin uran uurtajia.

Martin Beck -sarja taustoittaa poliiseja, ja heidän suhteitaan. Tämä eroaa paljon klassisen dekkarin staattisista ja pintapuolisista suhteista (Sherlock Holmes, Neiti Marple ja Hercule Poirot sekä Peter Wimsey). Martin Beckin (s. 25.9.1922)  tytär "Lillan" eli Ingrid on 16-vuotias. Vaimo Inga on suhteen nalkuttava besser-wisser. Beck osaa vuorosanat ulkoa, ja salaa vaimoltaan taksin käytön, ja kalareissun. Beck ei tunnu saavan kotoa mitään positiivista vastakaikua. Hän on omistautunut työlleen, joka luonnollisesti on kypsyttänyt vaimon.

Lennart Kollbergin vaimo Gun on raskaana. Kollberg on hyvin herkkä ja älykäs, joka pohtii toiminnan eettisyyttä. Kollberg on Ruotsin parhaita rikostutkijoita.

Dekkari on hyvin moderni, mutta  kuitenkin siinä on entistä maailmaa, kuten puhelinluettelo ja lankaliittymät. Metrossa on paperiliput. Metroasemilla on valokuva-automaatit. Niihin liittyy ikävä piirre, alaikäiset tytöt kuvaavat kehonosiaan, ja myyvät kuvia, jotta saisivat ostettua huumeita. Huumeongelmista on paljonkin tarinaa. 

Ajankuva: Ruotsi valmistauu siirtymään oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

*****

Ruotsalainen avopari Maj Sjöwall (1935 - 2020)  ja Per Wahlöö (1926-1975) loivat  Martin Beck -hahmon kymmenessä dekkarissa 1965-1975. 

Jo Nesbø on kirjoittanut tähän osaan alkusanat, ja kertoo, että kirjan rikos (tai sen esikuva), eli kahden lapsen murha oli tapahtunut 1963 Tukholmassa. Nesbø analysoi muutenkin Sjöwallin ja Wahlöön merkitystä koko dekkarigenrelle. Sarja oli niin merkittävä, että se vaikutti kaikkiin seuraajiin, oli itse kirjailija lukenut Beckejä tai ei, suuren yleisön odotukset muodostuvat aiempien kirjailijoiden pohjalta. Martin Beck -sarja oli lähtölaukaus Nordic Noirille, jota minusta myös Nesbo edustaa (tässä bloggaus Lepakkomies)

Martin Beck -sarja
1. Roseanna,1965
2. Mies joka hävisi savuna ilmaan, 1966
3. Mies parvekkeella, 1967
4. Bussimurha, 1968
5. Kadonnut paloauto1969
6. Missä viipyy poliisi, 1970
7. Komisario Beck tähtäimessä1971
8. Suljettu huone, 1972
9. Poliisimurha, 1974
10. Terroristit, 1975

torstai 25. elokuuta 2022

Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Mies joka hävisi savuna ilmaan #MartinBeck2

 


Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Mies joka hävisi savuna ilmaan (Martin Beck #2), alkuteos Mannen som gick upp i rök, 1966, suomentanut Kari Jalonen, Karisto 2005, sivumäärä 224.

Martin Beckillä alkaa kesäloma elokuun alussa ja hän menee perheensä luo saareen, jossa on valitettavasti myös lankapuhelin. Beckin pomo Hammar soittaa, ja Beck palkataan Ulkoministeriön leipiin etsimään Unkarissa kadonnutta ruotsalaista lehtimiestä Alf Matssonia. Unkari oli tuolloin osa itäblokkia. Beck tutkii ensin Mattssonin asunnon, matkustaa Budapestiin ja aloittaa tutkimukset hotellista. Kollberg nuuskii Mattssonin liikkeitä ja asioita Ruotsissa. Alf  Mattson oli käynyt monessa itäblokin maassa ja oli ollut myös toukokuussa Budapestissä. Beck seuraa jälkiä aloittaen hotellista, puhuen poliisin kanssa, ja Alfin kontaktien. Mies tuntuu hävinneen aivan ilman jälkiä. 

Maj Sjöwallin ja Per Wahlöö ovat onnistuneet dekkarissaan Mies joka hävisi savuna ilmaan. Unkarin miljöön kuvaus ja Martin Beckin tutkimukset ovat nautinnollisesti kerrottu.

Alle avaan dekkaria hieman enemmän. Minusta tässä teoksessa viitataan lähestystösihteeri Raoul Wallenbergiin, joka järjesti juutalaisille suojapasseja Ruotsiin. Wallenberg joutui ilmeisesti Neuvostoliiton vangitsemaksi, ja kuoli mahdollisesti 1947. Alf Mattsson on lehtimies eikä omaa samoja hyveitä kuin Wallenberg, mutta ulkoministeriö haluaa löytää hänet. Matka Budapestiin, ja etsintä on minusta kuvattu hienosti miljöössä, jota enää ei ole. Martin Beckin tutkimukset joutuvat umpikujaan, mutta onneksi Ruotsissa saavutetaan läpimurto, ja konna joutuu kiinni.

Martin Beckin perhe on viettänyt kesää saaressa jo heinäkuun alusta ja saa sitä viettää isän loman alussakin. Kun hän viimein saapuu saareen lomalle, vaimo ottaa alasti aurinkoa ja narisee miehelleen. Tässä osassa Ingrid on 15-vuotias, ja Rolf 11-vuotias. Ruotsissa siirryttiin aiemmin peruskouluun kuin Suomessa, ja viisipäiväiseen kouluviikkoon, mutta ilmeisesti yleisesti vasta 1968. Viisipäiväinen työviikko tuli vasta 1970-luvun alussa.

Poliisilaitoksella Hammar on pomona, Melanderista puhutaan kuin reikäkorttikoneesta hänen muistinsa vuoksi. Tietokoneitahan ohjattiin reikäkortein tuolloin. Lennart Kollberg on Beckin aisapari. Nuorimpana häärää Åke Stenström. Sisällä tupakoidaan, ja Beck polttelee Florida-merkkistä tupakkaa, jota Unkarista ei saa. 

Vetävä dekkari.

*****
Ruotsalainen avopari Maj Sjöwall (1935 - 2020)  ja Per Wahlöö (1926-1975) loivat  Martin Beck -hahmon kymmenessä dekkarissa 1965-1975.
Dekkarisarja oli mullistava ja Martin Beck oli lähtölaukaus Nordic Noirille, uudenlaiselle dekkarille.

Martin Beck -sarja
1. Roseanna,1965
2. Mies joka hävisi savuna ilmaan, 1966
3. Mies parvekkeella, 1967
4. Bussimurha, 1968
5. Kadonnut paloauto1969
6. Missä viipyy poliisi, 1970
7. Komisario Beck tähtäimessä1971
8. Suljettu huone, 1972
9. Poliisimurha, 1974
10. Terroristit, 1975

Henning Mankell on ihaillut Beck-sarjaa. Myös Mankellin Wallander-sarjassa toisessa osassa Riian verikoirat käydään ulkomailla Latviassa, ja kolmannessa osassa Valkoinen naarasleijona juuret on Etelä-Afrikassa, mutta sen jälkeen Wallanderit näyteltiin Ruotsin Ystadissa.

WSOY:n uusimpaan dekkaripainokseen ovat kirjoittanut alkusanat Roslund-Hellström, eli ruotsalainen kirjoittajapari Anders Roslund (s. 1961) ja Börge Hellström (1957-2017). Heidän mukaansa Sjöwall ja Wahlöö ovat saaneet kirjoihinsa sisältymään rikosmysteerin, yhteiskuntakritiikin ja ajankuvan. Kaksikon Roslundin ja Hellströmin  luoma rikoskomisario Ewert  Grens asuu Tukholmassa, ja on imenyt vaikutteita Beckiltä. Parivaljakko pitää Unkarissa katoamista linkkinä Wallenbergiin, kuten aavistelin itsekin yllä. Luin WSOY:n esittelyn vasta luettuani Gummeruksen painoksen.

keskiviikko 3. elokuuta 2022

Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Roseanna, Martin Beck -sarja, osa#1

  

Maj Sjöwall & Per Wahlöö: Roseanna (Martin Beck #1), alkuteos Roseanna 1965, suomentanut Kari Jalonen, WSOY 2021, sivumäärä 263.

Maj Sjöwallin  ja Per Wahlöön dekkari Roseanna käynnistää legendaarisen Martin Beck -sarjan. Roseanna-dekkari alkaa, kun Motalan kanavaa ruopataan. Kaivinkoneen kauhassa nousee ylös alastoman naisen ruumis. Motalan poliisi pyytää virka-apua ja Martin Beck määrätään Tukholmasta tutkimaan murhaa. Tutkinnan lähtökohtana on vain ruumis, jolle tehdään ruuminavaus. Motalassa asiaa tutkii Ahlberg, joka esittää teorian, mistä ruumis on tullut. Teoria ei saa kannatusta, mutta on oikea. Ruumiin henkilöllisyys saadaan lopulta selvitettyä, hiljalleen järjestelmällisesti päästään eteenpäin. En lähde paljastamaan juonta, mutta uhri on Roseanna McGraw, yhdysvaltalainen Nebraskan Omahasta, ammatiltaan kirjastonhoitaja.

Rikostutkinnnalla oli 1960-luvun alussa vähemmän teknisiä apuvälineitä kuin nykyään, ei ollut DNA-tutkimusta, ei kännyköitä, ei nettiä, eikä tietokoneita. Valokuvat olivat filmeinä, paperikuvina tai diakuvina, ne piti kehittää ja katsella yksitellen. Valokuvilla on tutkinnan kannalta hyvin ratkaiseva merkitys, kuten kuulusteluilla, jotka on "litteroitu".  Seuraavassa taustakuulustelua Yhdysvalloista (K = kuulustelija, M on kuultava, Kuulustelijan nimi on muuten Kafka):
K: Milloin tutustuitte Roseanna McGrawiin?
M: Lähes kaksi vuotta sitten
K: Toisin sanoen syksyllä 1962?
M: Kyllä marraskuussa --

....
Kuulustelua yksitoista ja puoli sivua

Kuulustelu on kiinnostava, lukija pystyy päättelemään varsin hyvin Roseannan tavat ja käyttäytymisen. Roseanna on töissä kirjastossa, asuu yksin, lukee kirjoja, ja hänellä on säännöllisiä suhteita kuulusteltavaan mieheen, mutta vain sängyssä. Suhde oli katkennut, kun mies paljasti rakastuneensa Roseannaan, ja kertoi sen hänelle. Tämän jälkeen mies oli mennyt naimisiin, eikä ole siis syyllinen veritekoon. Dekkari ei muutenkaan arvuuttele tekijää, vaan Martin Beck -sarjan avausosa Roseanna on mullistava dekkari sen realistisen arkipäiväisen näkökulman vuoksi, jossa pusketaan tutkimuksia eteenpäin. Dekkari sai minut hankkimaan kaikki saatavilla olevat muut osat. Olen nyt jo lukenut koko sarjan, ja olen ohjelmoinut bloggaukset.

Alle avaan Martin Beckin persoonaa, dekkarin tutkinnan vaiheita, ja koko sarjan merkitystä
Martin Beck oli sodan aikana armeijassa ja aloitti sen jälkeen passipoliisina, mutta kävi poliisikoulussa rikostutkimuksen kurssit, ja on nyt rikoskonstaapelina. Beck asuu Tukholmassa, vaimo Inga on hapan ja takakireä, parilla on tyttö Ingrid ja nuorempi poika Rolf. Lapset käyvät koulua. Beckiä usein väsyttää, hänellä on huono olo tai flunssa. Beck on uskollinen, eikä hypi vieraissa, mutta salailee taksin käyttöä vaimoltaan. Beck ei aina halua matkustaa täydessä metrossa. Beck ei viihdy kotona, jossa hänellä on usein vatsa kipeä.

Rikostapauksessa uhrin henkilöllisyys pysyy pitkään salaisuutena. Lopulta kansainväliset kyselyt johtavat läpimurtoon. Kun Roseannan henkilöllisyys selviää, yhdysvaltalainen poliisi nimeltä Kafka kuulustelee Roseannan entistä "poikaystävää" ja naiskämppäkaveria. Tutkintaan saadaan vauhtia, sillä pystytään varmistamaan, että Roseanna oli risteilyllä, joka ajoi sulkualueen läpi. Laivan henkilökuntaa ja matkustajia kuullaan. Ongelmana on henkilöiden tavoittaminen, matkustajia on ollut useasta eri maasta. Tutkimukset polkevat paikallaan, kunnes aletaan keräämään matkustajilta, ja risteilylaivaa kuvanneilta valokuvia. Tämänkään jälkeen ei tule lopullista läpimurtoa, mutta ratkaisemalla yhden pulman, tulee seuraava ja lopulta rikollinen on selvillä ja vielä silloinkin poljetaan paikalla, mutta lopulta syyllinen on satimessa.

Martin Beck oli minulle tunnetumpi uudemmasta 2000-luvulla näytetystä tv-sarjasta, mutta ruotsalainen avopari Maj Sjöwall (1935 - 2020)  ja Per Wahlöö (1926-1975) loivat alkuperäisen Martin Beckin hahmon kymmenessä dekkarissa 1965-1975, joista ensimmäinen on tämä Roseanna. Tuolloin dekkareista tehtiin myös elokuvat. Dekkarisarja oli mullistava sen kerronnan ja näkökulman vuoksi. Martin Beck oli lähtölaukaus Nordic noirille, uudenlaiselle dekkarille, jota moni - myös  Henning Mankell jatkoi Wallander-sarjalla. WSOY-pokkareissa on huikeita saatesanoja. Henning Mankell on kirjoittanut tähän osaan avaussanat. Tajusin ne luettuani, kuinka paljon Mankell arvosti sarjaa, ja tajusin samalla kuinka paljon Wallander-sarjan  ensimmäinen osa Kasvoton kuolema muistutti tätä kerronnan ja ajan suhteen. Kurt Wallanderilta kestää kauan ennen kuin pääsee syyllisten jäljille. Mankell nostaa itse aika-kysymyksen Roseanna-dekkarin kerronnassa etusijalle. Minusta Beck-sarja muistuttaa Wallander-sarjaa, mutta Wallanderin pohdinnat ovat toisenlaisia, koska Ruotsin tilanne on erilainen. Wahlöö ja Sjöwall sekä Mankell olivat "vasemmistolaisia" minusta, mutta analyysi (tai kritiikki) nojaa huomioihin, ei niinkään mielipiteisiin.  Wallanderissa on oma hahmokatraansa. Wallanderin ja Rydbergin ammatillinen suhde on samantapainen kuin Beckin ja Kollbergin suhde. Muitakin yhteyksiä on. Beck sauhuttelee Virginiaa, Wallander John Silveriä. Molemmilla on usein huono olo tai flunssa. Wallander oli sarjassa jo eronnut vaimostaan  Monasta, ja tytär Linda oli vanhempi, kuin Beckin lapset. Sarjan kuluessa Beck eroaa aina tyytymättömästä vaimostaan. Vaimo voi olla tyytymätön samasta syystä kuin Walladerin vaimo, eli poliisin työaika venyy, palkka ei, lisäksi työn arvostus on pientä. Kotona ei jää aikaa rakentaa perheidylliä. Wallander on aina myöhässä. Beck yrittää vältellä vaimoaan. 

Martin Beck -sarja
1. Roseanna,1965
2. Mies joka hävisi savuna ilmaan, 1966
3. Mies parvekkeella, 1967
4. Bussimurha, 1968
5. Kadonnut paloauto1969
6. Missä viipyy poliisi, 1970
7. Komisario Beck tähtäimessä1971
8. Suljettu huone, 1972
9. Poliisimurha, 1974
10. Terroristit, 1975

Sarjan yhdeksännessä osassa Poliisimurha palataan tähän, sillä Etelä-Ruotsissa tehdystä seksuaalimurhasta epäillään Roseannan tappajaa, joka on päässyt vapaaksi vankilasta. Hän on jo parantanut tapansa, mutta joutuu vangituksi, mutta pääsee vapaaksi.