sunnuntai 19. kesäkuuta 2022

Reijo Mäki Vares ja kaidan tien kulkijat

 


Reijo Mäki: Vares ja kaidan tien kulkijat, Gummerus 1992, Otava Seven pokkari , sivumäärä 383.

Reijo Mäen Vares ja kaidan tien kulkijat on seitsemäs Vares-sarjassa ja minusta dekkari-mielessä paras seikkailu, Dekkari on  julkaistu vuonna 1992 ja henkii hyvin ajan henkeä myös 1980-luvulta.  Vain aivan tarinan alku ja loppu tapahtuvat Turussa.

Hämeenportissa yksityisetsivä Jussi Vares saa toimeksiannon pastori Alasen opiskelukaveri pastori Olavi Hukkaselta. Hänen entinen rippilapsi Annaliisa Vaara on löytynyt murhattuna 18-vuotiaana, ja Annaliisan sydän on revitty rinnasta. KRP on tutkinut murhaa, mutta tekijä on karkuteillä. Teosta epäillään läheisen mielisairaalan hoidokkeja. Tapaus muistuttaa 1699 vuonna tapahtunutta Annaliisa Antintyttären tapausta, jossa Annaliisa Antintyttärelle on käynyt samoin.

Murha on tapahtunut Kahdenvirranmaan kylässä Pohjois-Pohjanmaalla, siellä vaikuttaa hurmoshenkinen herätysliike, jonka karismaattinen johtaja on Taisto Raappana, jolla on kirjastoa hoitava vaimo Elisabet. Raappanan rukouskirjat painattaa paikkakunnan suurliikemies Juhana Sulander. Jussi Vares tapaa junassa paikallisen Osuuspankin pankinjohtajan Sara Peltomaan, jolta saa autokyydit kylälle. Jussi majoittuu majoitusliike Mesopotamiaan, jota pitää Sulo Peitsara. Hotellissa siivoaa Ragne, jolla on ollut suhde mustan miehen Jean Jacques Theresienin kanssa. Suhteesta on poika Lauri. Jean Jacques on kadonnut, on jäänyt vain krokotiilinnahkaiset saappaat ja Ragnen ikävä. Jussi kulkee paikallisella taksilla, jota suhailee Jaakko Riutta. Jussi jututtaa kyläläläisiä, aloittaa kirjastosta, jossa Elisabet Raappana on töissä, keskusteluhetkiä on myös mielisairaalan ylilääkäri Aimo Vennon kanssa.

Reijo Mäki on todella onnistunut tässä. Vaikka teos sisältää alatyylisiä heittoja, ja sanontoja, niin se osaltaan kuvaa sitä todellisuutta joka vallitsi Suomessa 1980- ja 1990-luvun Suomessa. Baarissa on levyautomaatti, ja Klamydia on keikalla. Vareksen mukaan "suurin taiteellinen ambitio näytti olevan, että desibelitaso piti koko ajan säilyttää reippaasti vahingollisen paremmalla puolella" ss. 240 - 241.

Dekkarissa asioiden annetaan kehittyä rauhassa. Konnailua on monenlaista, ja hiljalleen alkaa kuvio selvitä. Annaliisan murhaan ja Jean Jacquezin katoamiseen ei kuitenkaan löydy heti selvyyttä. Sen sijaan muuten tutkimukset alkavat herättää huomiota, ja pian Vares on todellisessa pinteessä, josta hän uskomattomalla tavalla selviää, mutta vaikeudet eivät ole ohi.

Ostin tämän itselleni pokkarina, ja luin dekkarin toistamiseen, ja pidän tätä parhaana Vareksena. Tässä on oikea "suljetun joukon rikosmysteeri, mitä Vareksissa ei yleensä ole. Tässä on tekijän henkilöllisyys arvoitus, ja motiivi, lisäksi konnailua ja konnia on paljon". Kaidan tien kulkijat on nimenä aika harhaanjohtava. Kirjassa on monta lieveilmiötä ja moni tallaa leveää tietä. Myös Taisto Raappanalta löytyy salaisuuksia ja syntejäkin. Mäen teksti on monessa kohtaa osoittelevan asenteellinen, mutta pääsaarnaaja Raappana on uskossa ja ilmeisesti yrittää elää vakaumuksensa mukaan.

Vuosituhat on vaihtunut Turussakin, ja liikennejärjestelyt ovat muuttuneet. Vareksen taksi kääntyy Tuomiokirkkosillalta Tuomiokirkontorille. Hovioikeudenkadulla on vielä Alko. Jussi asuu Kerttulinkadun, Vähä-Hämeenkadun, Kellonsoittajankadun ja Kaarinankadun liepeillä, minusta osoitetta ei sanota tarkasti.

Vares ja kaidan tien kulkijat vie Vareksen pikkukylään, jonka isot rikokset lymyävät piilossa. Vares joutuu syntimyllyn selvittäjäksi. Yksi parhaista Vares-seikkailuista.
****
Reijo Mäki (s. 12.10. 1958) on reipas ja sanavalmis kirjailija, joka on syntynyt Siikaisissa ja asuu Turussa. Ensimmäinen Vares Moukanpeliä julkaistiin vuonna 1986, sen jälkeen on ilmestynyt 31 varesta. Luettelo Reijo Mäen Vareksista, ja tarinaa Varesten maisemista on täällä.

Mäki on kirjoittanut muutakin:
Reijo Mäen esikoisteos Enkelipölyä ja se on blogattu NÄIN.
Mäellä on myös Roivas-sarja, olen blogannut
Kruunun vasikan TÄÄLLÄ
Liian kauniin tytön TÄÄLLÄ
Slussenin TÄÄLLÄ.
Rahan kääntöpiiri TÄÄLLÄ

Reijon Mäen scifi:
Tatuoitu taivas, 1996

8 kommenttia:

  1. Mainio Avaus: Reijo Mäki ja Vares ovat oma lukunsa dekkaririntamallamme. Tässä on mielenkiintoista tuo yhteys Annaliisa Antintyttäreen.

    Paljon on vettä virrannut Aurajoessa sitten 1980 - 1990 -lukujen, jolloin levyautomaatit raikasivat, mutta jäljellä on paitsi kysymys kummal puolelt jokkee myös kaidantien kulkija vs lavean tien laahustaja;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurajoki on varsin lyhyt joki, mutta on Helsingistä katsottuna tois pual jokke.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Tosiaan ei perinteisessä mielessä kaidan tien kulkijoita 😀

      Poista
  3. Vares on hauska tyyppi. Näissä kirjoissa on mustaa huumoria.

    VastaaPoista
  4. Ehkäpä voisi lukea tämän Vareksen, jos se kerran tuntuu parhaimmalta. En kieltämättä odota lukukokemukselta paljon, jotenkin on sellainen mielikuva, että nämä ovat vähän kaavamaisia. Mutta ehkä yllätyn iloisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat asenteellisia ja puujalkahuumoria, mutta tämä on minusta erilainen kuin muut, ja onhan tässä tämä mysteerio, joka vasta lopussa valkenee.

      Poista