perjantai 6. marraskuuta 2020

James Dickey: Syvä joki



James Dickey: Syvä joki, alkuteos Deliverance 1970, suomentaja  Eero Huhtala, Suuri Suomalainen kirjakerho 1981, Tammi julkaisi kirjan 1972. Kansikuvan tekelöin itse, on karmiva, kuin itse kirjakin.

Syvä joki on atlantalaisen runoilijan  James Dickeyn (1923 - 1997) esikoisromaani. Kirjan suosio poiki elokuvan, jonka ohjasi John Boorman. Elokuvan ensi-ilta oli 1972 ja elokuvan pääosissa olivat Jon Voight (Ed Gentry) , Burt Reynolds (Lewis Medlock), Ronny Cox (Drew Ballinger)  ja Ned Beatty (Bobby Trippe). Elokuvassa keskiluokkaiset ja keski-ikäiset kaverukset suuntaavat villille Cahulawassee-joelle osavaltion takapajuiselle syrjäseudulle. Joki aiotaan padota. Kaupungissa on outo tunnelma. Drew soittaa kitaraa ja paikallinen jälkeenjäänyt poika säestää virtuoosimaisesti banjolla. Matka alkaa koskien kuohuissa, mutta kun Ed ja Bobby menevät rannalle, he joutuvat vuoristolaismiesten yllättämäksi. Bobby joutuu raiskatuksi, ja Ed on vuorossa, kun Lewis ampuu jousella toisen miehen, ja toinen katoaa. Mies alkaa vainota kanoottiretkeä ja metsien mies ampuu Drewin ennen kuin metsämies saadaan hengiltä. Kanoottikolmikko hautaa miesten ruumiit ja palaa kaupunkiin keksien selitykset. missä seriffi on miesten sukulainen ja kyselee. Seriffiä näyttelee kirjan kirjoittaja James Dickey ...

Kirjan pääjuoni on samankaltainen kuin filmin mutta kirjasssa päähenkilö on Ed Gentry, joka kasvaa kirjan kuluessa joukkion johtajaksi, ja pelastaa retkikunnan rippeet perille, missä alkavat kuulustelut, ruumiiden naaraus, ja syyllisyyden pohdinta.

Syvä joki -kirja alkaa, kun neljä nelikymppistä kaupunkilaismiestä suunnittelevat syyskuun viikonlopuksi kanoottiretkeä Pohjois-Georgiaan Cahulawassee joelle, koska lähelle on rakenteilla voimala ja alueelle tulee tekoallas. Alue joen ympärillä on umpimetsää. Matkaan lähtee kertoja graafikko Ed Gentry,  vakuutusasiamies Bobby Trippe, juomatehtaan johtaja Drew Ballinger ja upporikas Lewis Medlock. Miehillä on eräkokemusta, he pakkaavat kanootit, teltat, jouset, nuolet, nailonköyttä ja muonaa. Drew soittaa duonsa, mutta kirjassa partnerina on punasilmäinen albino-poika. Nelikko lähtee kanoottiretkelle ja he sopivat autojen viennistä Aintryyn paikallisten Grinerin veljesten kanssa. Grinerin veljesten tavat ovat kaukana kaupunkilaisten tottumasta. Kanoottiretki alkaa idyllisissä tunnelmissa, maisemat ovat hienot, ja kosket kuohuvat, ja matka joutuu. Miehet yöpyvät. Ed lähtee aamulla metsälle, mutta hermot eivät kestä lopulta edes kauriin tappamista. Miehet menevät uimaan ja Drew ihailee Lewisin kaunista vartaloa, ja kuvaa nännien kovettumista. Tämä on suuri siirtymä juonen käänteeseen eli vuoristolaisten hyökkäykseen. Lewis tulee jousineen väliin, kuten filmissä. Lewis päättää haudata ruumiin, mitä Drew jyrkästi vastustaa, ja puhutaan lain noudattamisesta. Matka jatkuu kanootilla, ja toinen vuoristolaisista ampuu Drewin, ja osuu Lewisiin, vain toisen kanootin kaatuminen pelastaa Edin ja Bobbyn.

Edin on pakko kasvaa. Bobby on paniikissa, Lewis hädin tuskin tajuissaan ja kiväärimies  vaanii kalliolla

Edin keskiluokan elämää työpaikkansa studiossa ja hänen kotonaan peilataan erämaahan ja sen karuihin lakeihin. Jos Ed ei ota jousipyssyä ja kiipeä kalliojyrkänteitä ylös kohtamaan maanista murhamiestä, niin kukaan heistä ei palaa keskiluokkaiseen elämään. Ed lähtee Lewisin ideoimaan retkeen, jotta voisi tuulettua. Hän tuulettuu kiivetessä, ja taistelee hengestään, ja johdattaa kolmikon ihmisten ilmoille Aintryyn. Ed on keittänyt kasaan tarinan, jonka pitävyys joutuu paikallisten lainvartijoiden tarkasteluun. Apulaisseriffin lankomies on kadonnut, ja hän epäilee tarinan uskottavuutta. Lisäksi miesten on palattava perheittensä luo, ja Edin on vietävä suruviesti Drewin vaimolle.

Syvä joki -kirja yllätti minut myönteisesti, se oli tiivis ja pohdiskelevampi kuin hurja filmi.

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Deborah Spungen: Nancy




Deborah Spungen: Nancy, alkuteos And I don't want to live this life 1983,  suomentanut Anna Salo, Gummerus 2016, sivumäärä 363.

Kansikuvan nainen Nancy Spungen (1958 - 1978)  oli kuvan miehen Sex Pistolsin basistin Sic Viciousin (1957 - 1979) tyttöystävä. Nancy löytyi vuonna 12.10.1978 hotellin kylpyhuoneesta murhattuna pitkä veitsi vatsassa. Teosta epäiltiin Sid Viciousta, joka menehtyi prosessin aikana huumeiden yliannostukseen 2.2.1979.

Teoksen kertoja on Deborah Spungen  eli Nancyn äiti. Se, että oma lapsi murhataan, on luultavasti enemmän mitä voi käsittää tai kestää. Kirja on subjektiivinen kronologinen kuvaus oman perheen ja Nancyn elämästä ja kuolemasta.

Nancy -kirja alkaa, kun Deborah saa kuulla Sid Viciouksen kuolemasta ja sitten Deborah alkaa kertoa perheen tarinaa Nancyn syntymästä. Nancyn vauva-aika oli hankala. Syntymän jälkeen Nancy oli keltainen korkean bilirubiinitason vuoksi, eikä vauva-aika ollut yhtään helpompi, Nancy itki paljon ja nukkui vähän. Nancylle tehtiin heti verensiirto ja hän söi tiettyjä lääkkeitä. Perheeseen syntyi pikkusisko Suzy ja pikkuveli David. Nancy oli lahjakas lapsi, mutta ei tullut toimeen toisten lasten, sisarusten eikä vanhempien kanssa. Hän sai raivokohtauksia, oli äkkipikainen, manipuloiva, ilkeä ja väkivaltainen ja sai raivollaan tahtonsa aina läpi. Perhe etsi ratkaisuja erityiskouluista. Välillä tilanne oli parempi, mutta jo hyvin nuorena Nancy aloitti ns. Rock-elämän sex, drugs and rock'n roll, vaikka vain kuunteli musiikkia, kuten Hair-musikaalia, Janis Joplinia, Doorsia, Jimi Hendrixiä. Huumeita poltettiin ja piikitettiin, ja seksikumppaneita oli. Nancy sai pikkusisaruksensa polttamaan marihuanaa, ja koko perheen elämä meni ranttaliksi.

Deborah puhuu välillä suhteestaan miehensä, ja molemmilla oli sivusuhde, pako kaaoksesta edes johonkin. Vanhemmat jatkoivat ja jaksoivat kuitenkin yhdessä.

Tämä teksti imee mukaansa, ja on kauheaa luettavaa, mutta kuitenkin sitä on pakko lukea. Nancy  tekee kaiken äkkiä ja varhain, hän luki Kurt Vonnegutia, Ken Keseytä, J.D Salingeria, eivät aivan tavallisia "lastenkirjailijoita". Nancy kuuntelee rockia, vetää huumeita, ja harrastaa seksiä, ja viiltelee itseään, avaa ranteensa....

Perhe yrittää kaikki vaihtoehdot mielisairaalasta Coloradon collegeen ja työskentelyä isän työpaikalla. Mikään ei auta, Nancy vetää huumeita pukeutuen mustaan ja terrorisoiden perhettään. Isä lupaa maksaa puolet vuokrasta jotta Nancy pääsee pois käpykylä Philadelphiasta isompaan New Yorkiin. Pian New Yorkissa on samat ongelmat, joista yksi on tietenkin raha, ja sen puute. Seuraavaksi perhe kustantaa Nancyn Amsterdamiin, josta matka jatkuu Englantiin, jossa Nancy tutustuu punkkiin, Sex Pistolsiin, ja Sid Viciousiin...

Äidin mukaan Nancy teki pitkään kuolemaa, ja halusi kuolla, mutta silti jokainen äiti haluaa, että oma lapsi selviäisi ja hänellä menisi hyvin. Nancyllä kaikki meni kovaa ja päin seiniä.

Deborah Spungenin kirja Nancy on äidin tilitys tyttärensä kujanjuoksusta kuolemaan, kerronta koskettaa ja satuttaa.

Marilea kirja on järkyttänyt ja säväyttänyt TÄÄLLÄ.

Nancy-teos on Keskisuomalaisen sadan kirjan listalla.

Sex Pistols kasattiin 1975, ja bändin manageri oli Malcolm McLaren. Bändin ensimmäinen keikka oli 6.11.1975. Vuoden päästä marraskuussa 1976 julkaistiin bändin ensimmäinen single Anarchy in the U.K ja yhtye ponnahti julkisuuteen, yhtye julkaisi sinkun God Save the Queen, ja  Pretty Vacant. Levy Never Mind the Bollocks, Here's the Sex Pistols julkaistiin sitten. Sid Vicious tuli yhtyeen basistiksi helmikuussa 1977 ei soittotaitojensa vaan ulkonäön takia. Sid Vicious on coveroinut Frank Sinatran My Wayn, kappale julkaistiin kesäkuussa 1978. Tuolloin kappaleista ei tienannut kuten nykyisin, eli kirjan mukaan Sidillä ei ollut rahaa.

lauantai 24. lokakuuta 2020

Rauhan haasteen koonti


Vuonna 2020 tuli kuluneeksi 75 vuotta toisen maailmansodan taisteluiden loppumisesta, vaikka Pariisin rauhansopimus solmittiin vasta 10.2.1947. Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin Yhdistyneet kansakunnat eli YK 24.10.1945. Tänään YK on 75 vuotta.

Rauhan haasteen päättöaika on 24.10.2020. Osallistuminen haasteeseen on helppoa, pitää vain lukea kirja, joka käsitteli toista maailman sotaa, tai liittyi siihen?

Toisessa maailmansodassa kuolleita ei tiedetä tarkkaan mutta yli 70 miljoonaa ihmistä kuoli, eniten Kiinassa ja Neuvostoliitossa. Kokonaisia ikäpolvia menetettiin. Siviiliväestön kärsimykset olivat hirvittäviä. Sodan loppupuolella pudotettiin kaksi atomipommiakin, jotta Japani saatiin antautumaan nopeasti ja ehdoitta. Natsi-Saksa ja sen liittolaiset oli saatu jo aiemmin antautumaan tai solmimaan erillisrauha.  

Haasteen tarkoitus on pitää mielessä, sodan tuhot, sen järjettömyys, atomipommin vaarat, keskitysleiri, holokausti, joukkosurmat eli kannustaa rauhan ylläpitoon. Itse bloggasin Veijo Meren Manillaköyden, joka kertoo jatkosodasta, ja Kurt Vonnegutin Teurastamo 5 :n. Teoksen ydin on lopulta Dresdenin palopommitus 13.2.1945  ja mistä Teurastamo 5 pohjimmaltaan kertoo. Bloggasin myös Winston Churchill the Second World War, tai sen osista 4 -6.
****
Koosteita on jo blogeissa ja ne ovat huikeita, tämä haaste on innoittanut kirjabloggareita
Kirsi osallistui  täällä 
Satu   täällä
Margit täällä  
Jasmin täällä
MarikaOksa täällä
Riitta K täällä
Paula täällä
La Plume täällä
Anneli A täällä 
Leena  Lumi täällä

Lupasin arpoa osallistuneiden (30.10 asti) kesken lahjakortin, arvan sai jokaisesta bloggauksesta, joka oli koostepostauksessa ja oli blogattu haasteaikana, Laitoin kirjanumerot excel-pohjaan  ja arvoin randomizerillä, ja näin sain voittajan. Moraalinen voittaja oli Leena Lumi 45 kirjalla ja arvalla, mutta arvonnassa onni suosi kuitenkin  Ainoa, jolle lähetin sähköpostia blogissa olevaan sähköpostioitteeseen ja Adlibriksen 30 euron lahjakortin.

Rauhaisaa viikonvaihdetta, toivotaan että koronasta päästään, ja maailma tulisi paremmaksi.

perjantai 23. lokakuuta 2020

Aapeli: Pikku Pietarin piha




Aapeli: Pikku Pietarin piha, 1958, WSOY 1998, sivumäärä 156.

Aapelin Pikku Pietarin piha -kirjan päähenkilö on koululainen Pietari Jormalainen, jonka näkökulmasta katsotaan maailmaa, lähinnä puutaloalueen pihapiiriä, jossa asuu erikoisia ihmisiä, tai  ihan tavallisia, kaikki riippuu katsantokannasta.

Pietarin äidillä on tuperkeli ja siihen hän kuolee. Isällä Jormalaisella on  liikkuva putiikki, joka myy rojua. Pietarilla on samanikäisiä kavereita, joiden elämää kuvataan, lisäksi aikuisten avataan kirjassa. Isä kiikuttaa kotiin uuden vaimon Karoliinan, joka on kovin touhukas ja utelias. 

Pikku Pietarin piha on herkkä ja taitava lapsuuden kuvaus, jota alla avaan hieman enemmän. Jos aiot lukea kirjan, lopeta tähän ja lue kirja, kannattaa.

Juonesta, henkilöistä ja suhteista
Pietarin äiti on siirretty jo tuberkoloosiparantolaan. Pietari käy välillä keskusteluja Taivaan isän kanssa äidistään Lyydiasta. Äidin kivut ovat loppu. Äitipuolella ei ehkä mene hyvin, vaikka parempia päiviäkin on.  "Jormalaisen keittiön ikkunalla puhkesi sinä päivänä kaksi uutta pelakuuta kukkimaan. Varmasti niiden  vuoksi heillä oli kaikilla hyvä mieli, Pietarilla, Karoliinalla ja Jormalaisella". s. 127. Myöhemmin äitipuoli Karoliina lähtee kapsäkkeineen, mutta pekakuut jäävät. Jormalainen muistaa kastella pelakuut joka päivä, mutta Karoliina ei tule takaisin.

Puutaloalueen piha on kiinnostavien kohtaamisten paikka. Pietari viihtyy yksikseen mutta on paljon kangaskauppiaan Aksel-pojan kanssa. Pietarin isä on ollut punikki mutta kärrää myyntitavaroitaan ja on yrittäjä. Oskari ja Immu tuppaavat kiusaamaan Pietaria, mutta Pietari pärjää. Leskiämmä Vettrantin poika Henri ei osaa pissata vaan päästelee housuihinsa, josta saa selkäänsä. Pikkupoikien uroteko on opettaa Henri pissaamaan ja  olemaan kuivin housuin. Pihapiirissä on Tattarin Hati eli ilmeisesti tataarivähemmistön lapsi. Perhe syö Pietarin mukaan hevosen lihaa. Hati on reipas poika ja sanoo tulevaisuuden ammattinsa arkitehti. (siis arkitehti ja tarkoittaa arkkitehtiä).

Pihapiirin rouvat ovat hyvin uteliaita. Jotenkin kaikki hyväksytään. Tattari, Vetteranti, Jormalainen ja Kangaskauppias on jo mainittu. Pirtukauppias Kastikainen viedään poliisisaatossa kamarille ja Kastikaisen Maire upseerien maksurakas on jo aiemmin häipynyt. Valokuvaaja on ihastunut kampanjaan. Talonmies on, joka yhteisössä niin myös Pikku Pietarin pihayhteisössä, hän on  Harakka entinen poliisi. Takkusella on vuotavarasto. Johtaja Palkeinen kerää ihmisten kuvia, hän on entinen pappi joka äityi rukoilemaan Jeesusta ja on nyt "hullu". Näiden erityislaatuisten ihmisten kautta Aapeli kertoo Pikku Pietarin lohdullisen tarinan.

Aapelin Pikku Pietarin piha on  mukava kirja, ehkä lapsi ei ymmärrä kaikkea Aapelin humaanista huumorista, mutta rittävästi kuitenkin.

*****
Aapeli oli oikealta nimeltään Simo Puupponen (23.10.1915 - 10.10.1967), Puupponen oli toimittaja, pakinoitsija ja tuottelias kirjailija Kuopiosta. Olen blogannut hänen pakinakokoelmasta Valitut ilot täällä ja kerrankin lyhyesti ja bloggaus teoksesta Koko kaupungin Vinski täällä..

Tämä kirjakin on Keskisuomalaisen sadan kirjan listalla.

sunnuntai 18. lokakuuta 2020

Enid Blyton: Viisikko-sarja


Viisikko-sarja koostuu 21 osasta, jotka englantilainen Enid Blyton (1897 - 1968) kirjoitti vuosina 1942 - 1962. Viisikko-sarja on Keskisuomalaisen sadan kirjan listalla.

Viisikon muodostavat sisarukset LeoDick ja Anne sekä heidän serkkunsa Paula jota kutsutaan nimellä Pauli, ja Paulan koira Tim. Kymmenvuotias Anne on hyväntuulinen lapsi, vuoden vanhempi Pauli on päättäväinen. Dick on 11-vuotias, kuten Paulikin, ja Leo on 12-vuotias. Ensimmäisen kirjan jälkeen Pauli siirtyy samaan sisäoppilaitokseen kuin Anne. Lapset ovat iältään siis 10 - 12 vuotiaita. Annen, Leon ja Dickin vanhemmat ovat vain isä ja äiti, paitsi yhdessä osassa rouva Barnard. Lapset ovat englanniksi Julian, Dick ja Anne Bernard, sekä George (ristimänimeltään Georgina) Kirrin. 

Useimmin puhutaan Kirrinien lapsista. Lasten isän veli eli setä on Peter, ja hän on Paulin isä, Paulin äiti on mukava Fanny-täti. Peter on tuikea tiedemies, jonka tutkimukset ovat salaisia. Välillä puhutaan kirjoista, välillä koeputkista ja Peter ratkoo myös energiaongelmia. Paulin perhe asuu Kirrin Bayssa, ja perhe omistaa myös läheisen Kirrin Islandin saaren. Leo, Dick ja Anne asuvat Lontoossa. Isä liikemies ja perheellä on auto, jolla lapset kuljetetaan ensimmäisessä osassa Kirriniin. Viisikoissa lapset ratkovat kiperiä ongelmia itsekseen ja syövät hyvin. Seikkailujen vakiotavara on taskulamppu (paristoista ei puhuta). Koira Tim on hyvin älykäs.
Kirjat ovat Tammen kustantamia, kovakantisia, ja kestävät hyvin lukemista, niin kirjojen kuin sisällönkin osalta.

1. Viisikko aarresaarella, alkuteos Five on a Treasure Island (1942) suomentanut Lea Karvonen.
Viisikko aarresaarella alkaa siitä, kun sisarukset Anne, Leo ja Dick joutuvat serkkunsa Paulan luo maalle Kirrin Bayhyn. Paula on tyttö mutta käyttäytyy pojan lailla ja haluaa, että häntä kutsutaan Pauliksi. Paulilla on koira Tim, jonka löysi nummelta ja joka nakersi Paulin isän Peterin käsikirjoitusliuskoja. Pauli on piilottanut koiran kalastajapojan luokse. Paulin äiti Fanny-täti pitää perheen rattaat pyörimässä, kun taas Paulin isä Peter uppoutuu tutkimuksiinsa. Paulin perheen varat ovat peräisin Fannylta, omaisuutta on aikojen saatossa myyty. Isän tieteelliset kirjat eivät tuota. Lapset kokevat Peterin pelottavaksi, ja kärsimättömäksi, mutta he pitävät kaveria myös viisaana.

Kirjassa serkukset ystävystyvät vaikka Pauli on alkuun alkuun sulkeutunut ja äkäinen, mutta kertoo Timistä ja käyvät Paulin perheen omistamalla saarella. Saari on luvattu Paulille ikiomaksi saareksi. Pauli on ehdoton, ja hän uskaltaa olla eri mieltä, hän on pippuria. Lapset käyvät saarella, ja myrsky nostaa vanhan hylyn ylös, josta he löytävät lippaan, jonka Peter takavarikoi ja myy. Lapset ennättävät kopioida aarrekartan, joka oli lippaassa. Lippaan ostaja tekee tarjouksen koko saaresta ja Pauli suuttuu. Koska kauppakirjaa ei ole vielä allekirjoitettu, lapset menevät viettämään aikaa saarelle, ja seuraavat aarrekarttaa. Tim, koira löytää pääsyn aarteen luo, se on kultaharkkoja. Myös rosvot, jotka ovat ostaneet lippaan ja pian koko saaren, tulevat hakemaan aaretta, ja uhkailevat lapsia aseella. Rosvot jäävät kiikkiin, ja lapset kiikuttavat aarteen Paulin vanhemmille, ja se kuuluu Paulin suvulle, joten Paulin perheen taloudelliset huolet oikenevat. Peterin kitinä ja ruikuttaminen hieman laantuvat, kun Paulin isoisän isoisän isän kapteeni  Henry John Kirrinin aarre paikkaa hänen horjuvaa talouttaan.
Kirjassa huumoria on paljon, ja huvittavaa on myös lasten kotiin paöuu. He ovat olleet vankeina ja heitä on uhkailtu aseella. Dickin poskeen on mennyt iso puusäle jonka hän on ottanut itse pois. Fanny-täti kysyy: - Onko  jotain tapahtunut? Mikä Dickin poskessa on?
-Ei mitään erikoista, poika vastasi s. 131.
Hyvä tarina, ja hyvä avausosa.

2.Viisikon uudet seikkailut, alkuteos Five Go Adventuring Again (1943) suomentanut Inkeri Hämäläinen.
Joululomalla Anne, Leo ja Dick eivät voi mennä kotiin, sillä heidän äitinsä on tulirokossa. He tulevat rattailla Kirriniin ja viettävät joululomansa Paulin vanhempien luona. Pauli ja Anne käyvät samaa Gaylandin koulua, ja Tim on saanut olla koulussa. Pojat käyvät eri koulua ja he ovat sairastelleet ja kaikille palkataan kotiopettaja herra Roland, josta Tim ei pidä lainkaan. Se onkin enne. Kotikoulu ei ole mukavaa, mutta joulu on, jaetaan lahjoja, ja on lunta ja syödään hyvin. Kotiopettaja Roland pitää kovaa kuria. Kaikki ovat varpaillaan, sillä Paulin isä Peter kirjoittaa huipputärkeää teoriaa, joka tulisi maan hyväksi. Sitten koeputket on hajotettu ja tärkeät sivut on varastettu, sivuja, joihin Peteriltä oli kulunut kolme vuotta.
 Itse seikkailussa Rolandin lisäksi on kaksi muuta konnaa Thomas ja Wilton, jotka esiintyvät taiteilijoina. Läheisellä Sandersin tilalla on salakäytäviä ja salalokeroita. Paulin luona on jo keittäjä Joanna, joka tekee hyvät pöperöt.  Syöminen on kirjoissa tärkeää, joulun aikana on herkkuja kalkkunasta lähtien. Tässä joulu on erityisen luminen.
Kirja on hyvä ja mukaansa tempaava.


3. Viisikko karkuteillä alkuteos Five Run Away Together (1944) suomentanut Lea Karvonen
Viisikko karkuteillä on tarina, jossa lomapäivät ovat yhdistäneet serkukset. Joanna on sairaan äitinsä luona ja tilalle tulee rouva Stick, jolla on kiusaaja-poika Rollo. Kun Paulin äiti joutuu sairaalaan, lähtee isä Peter mukaan, seuraavaksi rouva Stickin rappioaviomies saapuu perheeseen. Viisikko pakenee saarelle, Stickit luulevat, että he ovat lähteneet junalla pois. Stickit pitävät saarella kaapattua tyttöä Jennifer Mary Armstrongia vankinaan. Viisikko vapauttaa tytön ja leikkivät hänen kanssaan saarella ja poliisi hakee konnat talteen. Ei yllä aivan ykkösosan tasolle, mutta kelpo kirja.


4. Viisikko ja salakuljettajat, alkuteos Five Go To Smuggler's Top (1945) suomentanut Lea Karvonen.
Viisikko saapuu ponivaunuilla Kirriniin, mutta myrskyn aikana puu kaatuu talon päälle. Viisikko menee poikien koulutoverin Pierre "Piki" Lenoirin luo. Pikin isäpuoli on Peterin tuttu, hänkin on ankara. Pikin äiti on pelokas. Pikillä on reipas pikkusisko Marybelle. Paikan nimi muuten on Castaway, ja siellä on upottavaa suota, ja sumuja. Viisikko yhdessä Pikin ja Marybellen kanssa nuuskivat omituisia tapahtumia ja valomerkkejä.  Pikin isän palvelija Block ei olekaan kuuro, ja on yhteistyössä seudun uusrikkaan Barlingin kanssa salakuljetuksessa. Talon ja kukkulan alunen risteilee salakäytäviä. Paulin suurin huoli on pitää Tim piilossa, mikä aiheuttaa sekä jännittäviä että hauskoja tilanteita.  Peter tulee myös vierailulle, mutta joutuu konnien kaappamaksi yhdessä Pikin kanssa. Barlingin syy kaapata Peter on Peterin keksintö, jolla ojittaa suot, joka tietäisi salakuljetuspuuhien loppua. Peter ryhdistäytyy, hän ei valita lainkaan ja  repii sopimuksen, ja vielä pelastaa Timin suonsilmästä. Tämä on minusta vauhdikas seikkailu.



5. Viisikko kesälomalla, alkuteos Five Go Off In A Caravan (1946), suomentanut Tai Manner.
Viisikolla alkaa kesäloma ja he ovat Annen Leon ja Dickin luona. Sen sijaan Kirrinissä Peterillä tärkeä tutkimus ja Viisikko tapaa sirkuksen mukana matkustavan Nobby-pojan. Hänen setänsä Dan on klovni, joka on hyvin ankara. Viisikko pyytää lupaa lähteä asuntovaunuilemaan kesälomaksi. Toista vaunua vetää oma hevonen Dobby, ja toista lainahevonen.  Alkumatka on idyllinen, kartan mukaan edetään, ruokaa haetaan maataloista. Viisikko majoittuu samoille seuduille kuin sirkus.  Dan yrittää häätää Viisikkoa pois. Kun Viisikko on tapaamassa Nobbya, Nobbyn koirat Arker ja Growler myrkytetään lihalla, onneksi Tim ei syö vieraita ruokia.  Dan ja sirkuksen akrobaatti Lol ovat tehneet ryöstöjä, ja saalis on vuoren sisällä luolissa. Kirjan loppuosissa käydään vimmainen välien selvittely maan alla. Viisikko selviää kiperästä tilanteesta, poliisit tulevat, ryöstösaalis löydetään ja konnat laitetaan vankilaan. Toivottavasti Nobby laitetaan kouluun, sillä  hän on lukutaidoton.


6. Viisikko pelastaa salaisuuden, alkuteos Five on Kirrin Island Again (1947), suomentanut Heidi Järvenpää)
Paulin isä on rakentanut salaisen tornin Kirrinin saarelle, joka on Paulin. Pauli on vihainen, hän ei halua, että isä puuhailee saarella, Anne toppuuttelee, että Peter on kuuluisa tiedemies. Pauli ja isä muistuttavat toisiaan. Peterin tornissa on sähköjohtoja ja kaikki on hyvin salamyhkäistä. Lapset törmäävät teini-ikäiseen poikaan Martiniin, joka pyytää lapset heille. Asunnossa on televisio, mutta myös radiolähetin. Martin kyselee saaresta. Martinin äiti on kuollut, ja huoltaja Curton asuu mökissä. Hän etsii vanhoja kiviaseita, oikeasti urkkii tietoja. Peter huomaa toimintaa saarella, ja ottaa saarelle Timin, josta Pauli ei pidä. Pauli lähtee saarelle. Isä ja tytär joutuvat yllätetyksi. Tim hakee muut lapset avuksi meren alaisen tunnelin kautta. Konnat uhkaavat räjäyttää koko saaren, jos Peter ei luovuta keksintöä heille. Peter osoittautuu  uppiniskaisen rohkeaksi, eikä anna periksi. Viisikko voittaa ja konnat jäävät kiinni. Peterin salaisuudet eivät vuoda, hän on keksimässä uuden energian tuottotavan, jolloin ei tarvittaisi koksia, hiiltä eikä öljyä. Tervetullut keksintö.



7. Viisikko ja aavejuna alkuteos Five Go off to Camp (1948), suomentanut Lea Karvonen.
Viisikko viettää kesälomaa, ja poikien koulun opettaja maisteri Luffy on asetettu holhoojaksi. Luffy tutkii hyönteisiä, ja lapset kummallista junaa. Läheisessä maatalossa asuu Andrewsin perhe, äiti, Jock-poika, ja luihu isäpuoli. Tämä on perusseikkailu, missä tarvitaan taskulamppua ja rohkeutta, Jockin isäpuoli on mätämuna, joka on mustanpörssin kauppias, ja piilottelee ja rahtaa tavaraa. Konnat saadaan kiinni. Se saako Luffy koppakuoriaisia kiinni jäi minulle hieman epäselväksi. Jockin isäpuoli raahaa lapsen nimeltä Cecil Dearlove, joka kantelee ja vinkuu. Sellaisella käytöksellä ei pääse Viisikon kaveriksi.


8. Viisikko joutuu ansaan, alkuteos Five Fall into Adventure (1949), suomentanut Lea Karvonen
Leo, Dick ja Anne ovat olleet alkuloman Ranskassa ja nyt tulevat Kirriniin. Paulin vanhemmat lähtevät Espanjaan, mistä tulee sattumalta tieto lehteen, kun toimittaja soittaa Kirriniin. Rannalla lapset tapaavat epäsiistin miehen ja pojan näköisen lapsen jonka nimi on Jo. Jon äiti on kuollut ja isä on ollut sirkuksen akrobaatti. Pian murtovarkaat vierailevat Peter-sedän työhuoneessa. Seikkailu on raju Pauli ja Tim kidnapataan ja muut kerran sidotaan. Konnat etsivät Peterin Amerikan matkan muistiinpanoja.
Monien vaiheiden jälkeen poliisit vangitsivat konnat. Jo on ratkaiseva lenkki konnien kukistamisessa ja hänestä tulee Viisikon ystävä.




9. Viisikko pulassa, alkuteos Five Get Into Trouble (1950), suomentanut Heidi Järvenpää.

Peter lähtee konferenssiin ja ottaa Fannyn mukaan. Joanna on sairaana, joten pääsiäisenä Viisikko lähtee pyöräilemään kun he joutuvat seikkailun pyörteisiin. He tapaavat pojan Richard Kentin, joka aiotaan siepata. Konnat sieppaavat erehdyksessä Dickin.  Seikkailussa Dick saadaan vapaaksi, mutta kaikki jäävät kiinni.  Lopulta viisikko johdattaa poliisit paheiden pesään, missä on vankikarkuri, vankipakoja junaileva vesseli ja varastetut timantit.







10. Viisikko retkellä, alkuteos Five On A Hike Together (1951), suomentanut, Lea Karvonen.
Lapsilla on yhteinen pitkä viikonloppu. Leo ja Dick käyvät samaa koulua, Anne ja Pauli Tim koirineen toista. Viikonloppuna Viisikko samoilee, mutta Timin jalka venähtää, ja he menevät läheiseen taloon Gastonin luo. Kirjan seikkailu on jännittävä. Yöllä kuullaan kummia viestejä, joita poliisi ei usko, ja lapset selvittävät itse sitä. Lopulla yöllä haetaan aarre veneestä ja uimataitoja tarvitaan. Konnat saadaan kiinni, ja Fallonin kuningattaren timanttiset kultakorut löytyvät. Viisikko palaa koulunpenkille.


11. Viisikko ja tornin salaisuus, alkuteos, Five Have A Wonderful Time (1952), suomentanut Lea Karvonen.
Kirjan alussa Pauli on sairas, mutta haluaisi matkustaa kuten muutkin. Äiti epäilee vilustumisen syyksi huhtikuista uimista. Peter-isä on tapansa mukaan ärtynyt, haukkuu tyttärensä, ja tönäisee Timiä, joka sanoi Vuh!
Viisikko leiriytyy Faynights Castlen linnan lähellä. Linnassa on yksi torni jäljellä.  Tornin lähelleä pitää majaa myös sirkus. Sirkus on herra Kautsukin ja henkilökuntaa on kahlekuninkaasta, joustavaan kumimieheen. Yhdellä kaverilla on käärmeitä ja Alfredo on tulennielijä. Viisikon matkavaunu on hävinnyt, selviää, että sirkusmiehet ovat siirtäneet sen, sirkuksen kanarialinnut on vapautettu edellisessä paikassa, ilkeät lapset ovat tehneet sen. Aiemmissa osissa ollut Jo tupsastaa paikalle, ja hän on Alfredon sukulainen, ja Viisikko saa jäädä.
Lapset lukevat lehdestä että kaksi tiedemiestä on kadonnut: Jeffrey Pottersham ja Derek Terry-Kane.
Tässä juonikaava poikkeaa aiemmista, eli sirkuksella ei ole rötösten kanssa tekemistä vaan sirkuslaiset auttavat Viisikkoa ja toinen tiedemiehistä on isänmaan petturi. Jo on kuin pikku Myy hän puree konnaa, mitä ei tee Simasuu, joka on käärme.


12. Viisikko lähtee merelle  alkuteos Five Go Down to the Sea (1953), suomentanut Lea Karvonen
Viisikko suuntaa Cornwalliin, matka taittuu junalla ja polkupyörillä, ja he majoittuvat herra ja rouva Penruthlanien luo. Lähellä asuu Hän, jonka isoisä kertoo haaksirikoista. Viisikko tekee maatilan töitä ja nuuskii rannoilla omituisia valoja. Lähelle tulee Stormerit, kiertävä teatteriseurue, jonka suurin hupi on täytettävä hevonen Clopper. Viisikko epäilee isäntäänsä Penruthlania konnaksi mutta hän on poliisin apuna. Todellinen rikollinen löytyy Stormereista ja kyse on huumeiden salakuljetuksesta. Piilo on Clopperin pään salalokerossa. Mainio seikkailu. Penruthlan on kaksimetrinen mies jolla on tekohampaat, joita ei aina muista tai viitsi pitää suussaan, jonka vuoksi puhe on välillä sammaltavaa.


13. Viisikko salaperäisellä nummella alkuteos Five Go to Mystery Moor (1954) suomentanut Lea Karvonen
Pauli ja Anne on lomalla Kapteeni Johnsonin ratsastuskoulussa. Pauli ei voi sietää Henrietta-nimistä tyttöä, joka haluaa että häntä kutsutaan Henriksi. Henri muistuttaa liikaa Paulia, jota Pauli ei ehkä alitajuisesti tajua. Pojat tulevat paikalle ja Viisikko ja Henri selvittävät konnuudet. Lentokone lentää matalalla, valoja näytetään ja paketteja pudotetaan. Kyse on väärän rahan levittämisestä. Konnilla on lapsi Niisku joka pääsee luola-asumisesta seikkailun päätyttyä omaan kotiin (ei siis luolaan) ja kouluun.


14. Viisikko ja lapsenryöstäjät alkuteos Five Have Plenty of Fun (1955), suomentanut Lea Karvonen
Peterin luo tulee tiedemiehiä. Annen mielestä Peter on 'varmasti valtavan älykäs'. Asia on esitetty niin että kertojan mukaan hän ei ole aivan aina terävä. Peterin amerikkalainen tiedemiesystävä Elbur Wright on huolissaan tyttärestään Bertasta, joka aiotaan siepata ja kiristää energiatutkimuksia.
Berta tulee ja hänellä on mukanaan Sally-Sally-koira joka suututtaa Paulia. Berta on puolestaan rikki koska hänet puetaan pojaksi. Lapset ja koirat ystävystyvät. Peter ja Fanny lähtevät ja Joan jää kotiin.  Konnat kaappaavat vahingossa Paulin.
Joan keksii että Berta sijoitetaan Jo'
n luo.  Leon mukaan Jo'sta on helppo pitää. Hän on villikissa, lumppumaija ja suurvalehtelija, mutta sydän on oikealla paikalla. Pauli on ehtinyt jättää viestin ja hänen jäljilleen päästään. Konnat saadaan kiinni.


15. Viisikko löytää jäljen, alkuteos Five on a Secret Trail (1956), suomentanut Lea Karvonen.
Tim teloi korvansa piikkilankaan ja saa kaulurin, joka huvittaa Paulin isää. Pauli lähtee yhteismaalle leireilemään Timin kanssa. Anne tulee leirille, Leo ja Dick ovat Ranskassa. Anna ja Pauli ihmettelevät kummaa poikaa joka tuntuu olevan joka paikassa. Pojat tulevat Ranskasta ja Viisikko yöpyy vanhassa talossa, jonka ikkunoiden ulkopuolella kurkkii kasvoja. Viisikko teeskentelee lähtevänsä ja sitten alkaa tapahtua. Kaikki mysteerit selviävät, eli poikia on kaksi eli kaksoset Kai ja Henri. Konnat jäävät kiinni mutta löydetty laukku on tyhjä. Sen sijaan Viisikko löytää arvokkaan salaisen paperin sinikopion. Tämä on erilainen Viisikko, joka päättyy mistä alkaa eli Timin kauluri poistetaan, jolloin Tim repii korvan haavan uudelleen auki.


16. Viisikko vapauttaa lentäjät alkuteos Five Go to Billycock Hill (1957) – suomentanut Lea Karvonen.
Viisikko suuntaa leireillekään Billycock Hilliin missä on tippukiviluolia ja Gringlen perhosfarmi. Viisikon ystävä Toby asuu lähellä. Tobylla on koira Pinko, pikkuveli Beni jolla on lemmikkisika Korkkiruuvi. Tobyn serkkuJeff on lentäjänä armeijan koealueella. Viisikko ihmettelee lentokoneiden lentoa yöllä myrskyssä. Lentokoneet ja lentäjät Jeff ja Ray ovat kadonneet. Sotilaspoliisit tutkivat asiaa ja saavat selville, että lentokoneet aiottiin lentää ulkomaille, mutta syöksyivät mereen lentäjät mukanaan.
Viisikko etsii lentäjiä, seuraavaksi katoavat Beni ja Korkkiruuvi. Ensin löydetään Beni ja sitten Korkkiruuvi, jonka selässä on tekstiä. Viisikko lähtee vihjeestä tutkimaan tippukiviluolia, ja löytävät siepatut lentäjät onkalosta.
Konnat ovat ulkomaalaisia tai heidän kätyreitä. Perhosfarmi on kunniallinen yritys. Perhosia pyydystetään. Kasvihuoneessa säilötään munia  ja koteloita. Niityillä lentelee perhosia ja lapset pysäyttävät maitepunätäplän.


17. Viisikko vuoristossa, alkuteos Five Get into a Fix (1958) – , suomentanut Lea Karvonen.
Jouluna Anne, Leo, Dick ja Pauli ovat kuumeessa, mutta lähtevät sen jälkeen vuoristoon Magga Gleniin Walesiin rouva Jonesin luo. Tässä teoksessa selviää, että Annen, Leon ja Dickin sukunimi on Barnard. Paulin sukunimi on Kirrin, jonka luulen olevan Paulin äidin nimen?
Viisikon piti hiihtää Walesissa mutta lunta on vähän. Rouva Jonesilla on aikuinen poika Morgan jolla on monta koiraa, joilla on nahinaa Timin kanssa. Pauli pahastuu ja on lähdössä kotiin, mutta lapset pääsevät omaan mökkiin. Viereinen vuori on suuri mysteeri ja magneettinen, sieltä kuuluu ääniä, ja on outoja valoilmiöitä. Viisikko nuuskii asioita ja he tapaavat walesilastytön Aylan ja epäilevät Morgania konnaksi. Huikeiden vaiheiden jälkeen selviää, että Morgan oli konnajahdissa, ei konna. Kyse oli laittomasta kaivostoiminnasta. Vuoren sisällä on arvokasta hohtavaa metallia (mitä?) ei minulle selvinnyt. Viisikko sen sijaan selvisi.


18. Viisikko ja linnan aarre alkuteos Five on Finniston Farm (1960) –  suomentanut Lea Karvonen.
Viisikko suuntaa Finnistonin farmille,jota emännöi rouva Philpot joka rahan takia pitää täyshoitolaa. Viisikko on tässä taas Kirrinit, heidän lisäksi täyshoidossa ovat amerikkalainen Henning ja hänen hemmoteltu poika Junior. Isäntäperheellä on kaksoset, Henry ja Harriet, jotka ovat samannäköisiä ja he sanovat itseään Harreiksi. Heillä on Snip-koira ja Tsak-naakka. Viisikko saa selville että tilalla on Normannilinnan rauniot. Junior kuulee myös, kun Viisikko kertoo kaksosille asiasta. Amerikkalaiset ostavat luvan kaivaa ja aikovat huijata Philpoltilta ja isoisä Finnistonilta aarteen. Viisikko ja Harrit estävät hankkeen. Kelpo kirja.



19. Viisikko vanhassa majakassa alkuteos Five Go to Demon's Rocks (1961), suomentanut Heidi Järvenpää.
Professori Kirrinin luo tulee professori Hayling ja nerot haluavat rauhaa joten Viisikko ja Haylingin poika lähtevät  Paholaisen karikon luona olevalle majakalle. Poikaa sanotaan Hurinaksi kun leikkii autoa hänellä Apina jonka nimi on Ilkimys. Vuorovesi-ilmiö ja karikko on koitunut monen laivan kohtaloksi. Seikkailu on jännittävä. Viisikko kiinnostuu rantarosvojen aarteesta ja löytää kolikkokätkön tunneleista, joista on vaikea päästä ulos. Lisäksi heidät lukitaan majakkaan. He kunnostavat lyömäkellon ja majakan valon ja saavat apua. Viisikko selviää



20. Viisikko kuiskausten saarella, alkuteos Five Have a Mystery to Solve (1962), suomentanut Lea Karvonen.
Lapsilla on loma. Dick, Leo ja Anne tekevät lempiasiaansa eli syövät Dick marmeladia, ja nakkeja, jotka olivat maistuneet myös Timille. Rouva Lauman vie Viisikon pitämään seuraa sukulaispojalleen Wilfridille. Vastaanotto on huono, Wilfrid touhuaa mielummin tarhakäärmeen kanssa. Wilfridillä on pilli millä houkuttelee eläimiä.
Golf-kentän hoitaja Lucas kertoo Kuiskausten saaresta, jonka keskellä on talo. Saarella on  vartijat. Salakäytäviä. Aarrekammio. Kiperät paikat. Konnat kiinni. Pilli löytyy.




21. Viisikko jälleen yhdessä alkuteos Five Are Together Again (1962), suomentanut Sisko Pylkkänen
Lapset tulevat Kirriniin, ja Paulilla on Timiä ikävä, eli koira ei ole ollut enää sisäoppilaitoksessa.
Oleskelu jää lyhyeksi, sillä Joannalla tulirokko. Viisikko suuntaa ystävänsä Hurinan luo. Hänen isänsä tiedemies Hayling ei tosin enää muista Viisikkoa. Joukkio jää Hurinan ja Ilkimys-apinan luo. Lähistölle tulee Tapperin kiertävä sirkus, jossa on temppujen tekijöitä ja koulutettuja eläimiä.
Hurinan isän tutkimuspaperit katoavat, mutta huimien seikkailujen jälkeen varkaus ratkeaa. Varkauden teki koulutettu simpanssi ja konna joutui vankilaan.
Hurina ja Viisikko kokivat näin viimeisen kirjatun seikkailunsa.

Tämä Viisikko-kirjasarja on Keskisuomalaisen sadan kirjan listalla.


Viisikon resepti. Lapsilla on loma, ja jonkun sairastuttua he ovat yhdessä. Viisikko tapaa uuden tai vanhan ystävänsä. Yleensä jonkun aikuisen tutkimukset katoavat, tai viisikkoa hätistellään pois. Asiaa tutkitaan, syödään hyvin, löydetään johtolankoja, ahdistetaan konnia, joudutaan ahtaalle, selviydytään ja pistetään seikkailu pakettiin.

Aino on blogannut yksittäisistä kirjoista Vuodetuksaen puolelle, ja tässä linkki viimeiseen, jossa on vanha kansi, Viisikon uteliaisuudella löydät muut Ainon kirjabloggaukset.
Villison blogannut Viisikosta ja linkki täällä.

torstai 15. lokakuuta 2020

Asko Sahlberg: Hämärän jäljet




Asko Sahlberg: Hämärän jäljet, ensimmäinen painos 2002, yhteisniteessä Pimeys Like 2014.

Asko Sahlbergin (s, 1964)  Hämärän jäljet on Pimeys-trilogian toinen osa. Trilogian antisankari on yksin asunnossaan Göteborgissa elävä suomalaismies. Avausosassa Pimeän ääni mies tunsi pimeässä etupäässä vihaa.

Viisi vuotta on kulunut ja mies asustaa vaatimattomasti rähjäisessä asuntohotellissa ja on sopeutunut - mutta siihen, että häntä ei tarvita missään, ja hän viihtyy hämärässä:
Minä pidän nykyään hämärästä...
Kaupungilla yö on jättänyt jälkeensä omat jälkensä, jotka hämärissä on siedettävissä. Asfaltilla, nurmikoilla puistojen hiekkakäytävillä: verilammikoita ja oksennusläiskiä, lasinsirpaleita ja roskia, siemennestettä ja virtsaa, öisten auto- onnettomuuksien ja liikuntakeskuksen merkkejä. ss. 210-211
Hämärässä, välitilassa, kaikki on on aitoa, kaikki on mahdollista, kaikki syntyy juuri nyt. s. 212

Mies on tottunut yksin-eloonsa ja eksistentiaalinen kriisi alkaa lientyä, kun mies  etsii kiinnekohtaa ihmisten tunteisiin lähibaari Sorrentossa. Sinne häntä ajaa myös äskeinen suomalaismiehen ampuma surmanlaukaus. Kerrostalossa hän tapailee ilman seksuaalista motiivia saman rapun Nadyaa. Miehen rahat on loppu, ja mies paiskii välillä Jakobssonin hämärähommissa, mutta pestautuu kehitysvammaisten hoitokotiin, jossa hoivaa etupäässä Sirpaa, aikuista suomenkielistä kehitysvammaista, Sirpaa, joka vanhempien eron jälkeen, on jätetty hoitokotiin.

Mies tapaa myös kirjailija Asko Sahlbergin juottolassa, joutuu kuunkasvoisen miehen seuraamaksi, ja todistaa myös kun Jakobsson joutuu liemeen velkoihin tähden.

Asko Sahlbergin tyyli on eksentiaalista. Sankari on turtunut, mutta sisimmässään hän välittää, mutta kerää raivoa itseensä ja purkausmaisesti yrittää ratkaista kaikki ongelmat Nadian kaltoinkohtelun, Sirpan hoitojärjestelyt, ja seuraajan motiivit. Sahlbergin Göteborg pukeutuu harmaaseen, rikkinäisessä maailmassa yksittäinen purkaus aikaansaa vain pieniä väreitä sameassa vedessä. Meedio messuaa: totuuksia ei ole, luopukaa vääristä tulkinnoista

Oma ajatus tähän: Jos ei ole totuutta, ei ole oikeita  eikä vääriä tulkintojakaan?

Hämärän jäljet on kurkotus pimeästä valoa kohti, mutta maailman rujous ei päästä valoa siivilöitymään kaduille, kuppiloihin ja koteihin. Pimeys kasvaa myös ihmisten sisältä ja sisälle päättöosassa Paluu pimeään.

maanantai 12. lokakuuta 2020

Reijo Mäki: Ehtookellot



Reijo Mäki: Ehtookellot, Tarinoita, Otava 2007, sivumäärä 251.

Reijo Mäen Ehtookellot sisältää yhteensä 13 lyhyttä tarinaa, joista viisi kertoo Jussi Vareksesta. Kokoelma on hyvä ja Reijo Mäen tyylinen eli juuri sopiva ronskien tarinoiden ystäville.

Kirjan päättää Jussi Vareksen viimeinen juttu Ehtookellot. Ehtookelloissa eletään Vareksen vanhuutta 2030-lukua näivettyneessä ja rutiköyhässä EU-Suomessa. Turku on eri muukalaisryhmien asuttama. Vares on Drive-in-bordellin portsarina Turun Orikedolla. Päivät ovat pitkiä, työ rankkaa, ja palkka huono, mutta eläkkeitä ei ole. Bordellia käyttävät rikkaat, kulahtaneita ilotyttöjä ilmaantuu paikalle töihin, keskustassa sijaitsevat tasokkaammat laitokset. Itämaisen näköinen nuori tyttö Soon-Jazz on outo ilmestys palvelun myyjissä.
Tapahtumapäivänä Uuden vuoden aattona 76-vuotista Jussia närästää ja rintaa painaa. Linja-automatkalla kotiin Soon-Jazz pyytää Jussilta suojaa, hän on karkumatkalla erään tehtävän takia. Jussi piilottaa tytön, miehen sormen ja pään. Tyttö on ollut kostoreissulla. Aamulla tyttö on jatkanut matkaa, ja matkaa jatkaa Jussikin tyhjyyteen eli kuolee.

Tässä kokoelmassa on monta samaa tarinaa kuin kokoelmassa Sahanpururevolveri laskujen mukaan ainakin viisi, mutta seuraavassa tämän kokoelman tarinat.

Ihan kaikkina päivinä ei kannattaisi herätä lainkaan on ensimmäinen Vares-juttu. Vareksen päivä alkaa kesäkuun alussa joenrannan juottoloissa ja jatkuu Apteekkiin, jossa on erityisen paljon naisia iskelmälaulaja Tommy Tuulosen kymmenenvuotiskuolinpäivän vuoksi. Vares pääsee Sophian saattajaksi  Airiston helmeen Majakkarantaan, sitten petipuuhat alkavat, mutta ...
Toisaalla huumetrio Tex Willer, Turkulainen ja The Police haluavat päästä Paviaanikuninkaan huumekätkön luo ...
Vareksen lemmenpuuhat keskeytyvät rynnäkkökiväärin töytäisyyn. Sophian entinen rakastettu Anki on lomalla rynkky mukana ja on hyvin mustasukkainen Varekselle. Samaan aikaa kamakvartetti tulee avaamaan isoa pehmonallea, jonka sisällä huumemällit ovat. Lopulta ratsuväki tulee paikalle, eli huumepoliisit!  Ihan kaikkina päivinä ei kannattaisi herätä lainkaan!

Rankempi päivä muumilaaksossa -jutussa Vares kyttää uskotonta opettajavaimoa Hilkka Viitasta, diplomi-insinööri Tapani Viitasen toimeksiannosta. Kaarinasta on päästy kesäiseen Naantaliin. Vares on rouva Viitasen perässä keräämässä todisteita. Opettajavaimo pinkoo muumihahmojen pariin... Kyse on kahdesta kolmiodraamasta, kun uskottomalla opettajalla on rakastaja, jolla on oma kulta. Kailon leppäpusikot pöllyävät, mutta sitten Hilkka Viitanen löytyy murhattuna.
**
Novellin vahvuuksiin kuuluu kesäisen Naantalin miljöön kuvaus, siinä on rantakaupunki hyvin kuvattu. Minusta juttu on julkaistu 1990-luvulla, nettitietojen mukaan vuonna 1993 Ruumiinkulttuuri -lehdessä. Muumimaailma oli juuri avattu. Sittemmin alue on hieman muuttunut, mutta suurin piirtein samasta tilasta on kyse, ajankuva on tallentunut hyvin, ja se on mukava, jos "ironian" kuorii pois. Kailoon päästään laiturisiltaa pitkin Naantalin uimarannan vierestä. Reijo Mäki tutkii ironisesti ja minusta hieman ilkeästi lasten hinkua tavaroihin, ja mainitsee jonkun pehmon maksavan 19,90 euroa, eli onko novellia hiottu, sillä tässä se on noin kymmensivuinen. Vuonna 1993 nimeksi on mainittu Rankka päivä muumilaaksossa, lisäksi vuonna 1993 elettiin vielä tukevasti markka-aikaa. Toinen historian kuva on Yllätysten talo, otti vastaan muumivieraita vain 2000-luvun alkuun, sitten talo on toimistokäytössä, ja nyt muumikahvilana taas.

Muumit kytkeytyvät juttuun niin, että rouva Viitasen rakastaja Niklas Soininen on pukeutunut muumipapaksi ja  kun murhan syyllistä etsitään, joutuvat Muumipapat riisumaan roolipäänsä. Kuten lapsi vieressä lällättää Muumipappa ei ole syyllinen, vaan hän on Niklaksen tyttöystävä Pikku Myyn hahmossa.  Novellissa irvaillaan lapsen uskolla, minusta turhaan. Lapsen usko joulupukkiin ja hahmoihin on minusta arvokasta ja kuuluu lapsuuteen.

Valtakunnan viimeinen Vinettopullo on Iltalehden mukaan Raision Alkossa. Luusalmen johdolla lähdetään hakemaan sitä taksilla. Pullo on myyty pikkurikolliselle, joka on valmis myymään pullon, jos pääsee taksilla Jyrkkälään. Tämä seikkailu on hyvinkin hauska, ja Luusalmi, vaikka maksaa yli 1000 euroa, ei lopulta saa Vinettoa.

Kirje tuntemattomalle naiselle johtaa Vareksen Linda Luhangan luo ja huonosti käy. Vares oli kunniallisella asialla ja palauttamassa Alasen antikkaan jäänyttä kirjettä.

Muut tarinat ovat:

Keihäänheittäjän kotiinpaluu kertoo Kaappo Venetlahden paluusta neuvostodesanttina  toisen maailmansodan aikana Turkuun. Kaappo on neuvostoagendalla liikkeellä, hän on ollut punaisten puolella ja paennut tappion häämöttäessä Leningradiin. Minusta tarina on hyvin pohjustettu ja henkilöt ovat eläviä. Kaappo tapaa sattumalta nuoruuden ihastuksensa Helenan, joka toimii lottana rintamalla, on vain käymässä Turussa. Tämä on hieno avaustarina.

Nasaretilainen on konna nimeltä Jesse. Jesse on saattohoidossa. Lakimiehensä Laune haluaa tietää 3 kilon olinpaikan. Jesse on päättänyt tehdä tilit selväksi, hän lähtee viimeiseen amok-juoksuunsa.

Ojala tuviera mas dinero, my sweet darling Jose!
Tämä tarina on varsin vastenmielinen. Jose on tappaja, ja hän tappaa naisia. Lopulta mies saa kokea koston karvaan maun.

Pääteasemalla
Tässä Tunnelbanassa työskentelevä kaverilla viiraa ja pahasti.

Tähtipäämeisseli on tarinan päähenkilön lempinimi. Hyväosainen kaveri kaivaa muinaismuistoja Novgorodissa, mutta hän on käymässä muukalaisten asuttamassa EU-Suomessa ja kotikaupungissaan Turussa. Ajankuva on lohduton, hyperinflaatio riivaa, köyhiä ollaan, lisäksi Mäki kuvaa eräitä rakennuksia ja muukalaisryhmiä, jotka asuttavat Turkua. Tähtipäämeisseli on tehnyt poliittisen murhan, jonka on lavastanut toisen tekemäksi. Kaveri luulee olleensa välkky, mutta, hän ei ollut riittävän ovela.

Ei heilaa helluntaina -tarina kertoo murhasta sen tekijän näkökulmasta. Tarinan raami on hyvin tuttu Suomen rikoshistoriassa, kaksi nuorta paria telttailee järven rannalla Espoossa, tarinan yllätys on hyökkääjän ammatti.

Sitä todellista rakkautta kertoo kahdesta ristiin naimisesta, tai kolmiodraamoista. Harry Kesseli on aika vesseli ja luulee höystävänsä Riston vaimoa, ja höystääkin, mutta tajuaa erehtyneensä viimeistä kertaa.

Filantrooppi - ja muutenkin hieno mies on varsin tyypillinen tai raadollinen tarina avustusten maailmasta, oma tasku on lähinnä ja ihmisten hyväntahtoisuutta on liian helppo käyttää hyväksi.

Ehtookellot on minusta hyvä kokoelma.
****

****
Reijo Mäki (s. 12.10. 1958) on reipas ja sanavalmis kirjailija, joka on syntynyt Siikaisissa ja asuu Turussa. Ensimmäinen Vares Moukanpeliä julkaistiin vuonna 1986, sen jälkeen on ilmestynyt 31 varesta.

Luettelo Reijo Mäen Vareksista, ja tarinaa Varesten maisemista on täällä.

Mäki on kirjoittanut muutakin:
Reijo Mäen esikoisteos Enkelipölyä ja se on blogattu NÄIN.
Mäellä on myös Roivas-sarja, olen blogannut
Kruunun vasikan TÄÄLLÄ
Liian kauniin tytön TÄÄLLÄ
Slussenin TÄÄLLÄ.
Rahan kääntöpiiri TÄÄLLÄ

Reijon Mäen scifi:
Tatuoitu taivas, 1996