J.R.R.Tolkien: Taru sormusten herrasta

J.R.R.Tolkien:  Taru sormusten herrasta -trilogian luen nyt jo kolmatta kertaa. Minulla on painos, jossa kaikki kirjat ovat yhdessä paketissa Tolkienin esipuhe, prologi, kirjat Sormuksen ritarit,  Kaksi tornia  ja Kuninkaan paluu sekä kattavat liitteet, jossa on sukupuita ja vuosittain ja kuukausittain esitetty kirjan tapahtumat, ja sormukseen liittyvät tapahtumat edeltävät ja myös seuraavat, esimerkiksi Samvaisin lähtö Harmaista Satamista meren yli.

Kolme pääkirjaa on kirjoitettu osin jo ennen Hobitin julkaisua eli aloitettu esipuheen mukaan jo ennen vuotta 1937, mutta pääosa kirjoitusurakasta on tapahtunut toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Kirjoja on hiottu kauan ja tarina on ehyt. Kirjat ovat miltei yhden mittaisia ja niissä on kaikissa noin kymmenen lukua.

Tolkien kiistää kaikki allegoriat siis vertauskuvat toiseen maailmansotaan ja ylipäätään mihinkään. Tämä on hänen oma fantasiamaailmansa Keski-Maan kolmannesta ajasta. Kontu, missä hobitit asuvat, sijaitsee Rankkivuon läheisyydessä ja on jaettu neljään osaan. Hobitit ovat pieniä ja hieman tukevia, rauhaa rakastavia kessusta pitäviä olioita, jotka asuvat maakolon tapaisissa onkaloissa, jotka osin ulottuvat taloina maan päällekin. He pitävät keltaisesta ja vihreästä.

Trilogian kirjojen Sormuksen ritarit,  Kaksi tornia  ja Kuninkaan paluu lukeminen oli joka kerta iso, mutta loppuvaiheissa miellyttävä, kirjaurakka. Trilogiaa lyhennetään suomeksi myös TSH.

Tarina alkaa ja loppuu Kontuun, rauhan tyyssijaan. Hobitit ovat leppoisia, mutta maailma on vieressä paha. Minua ahdisti murrosiässä ykkösosa juuri tämän takia, miksi maailman pitää olla paha ja vain vaikeita valintoja täynnä, samoin kolmososa on varsin ahdistava. Prologissa kerrataan, miten Bilbo löysi sormuksen, joka oli pudonnut Klonkulta. Tarina on kerrottu Hobitti-teoksessa ja siitä on postaus täällä.
***
Taru Sormuksen Herrasta lukupäiväkirja TSH lyhyesti, tiivistelmä ja juoni

Hobitti Bilbo Reppulin 111 ja Frodon hänen veljenpoikansa 33-vuotisjuhlissa on yhteensä 144 vierasta. Bilbo lähtee, ja jättää velho Gandalfin lievästä hiostuksesta sormuksen Frodolle. Bilbo pitää sitä jo aarteenaan, joskaan ei niin paljon kuin Klonkku aikanaan. Katsoin liitteistä Klonkku piti laskujeni mukaan sormusta 478 vuotta (2463-2941), Bilbo 60 vuotta (2941-3001), Frodo  noin 18 vuotta (3001-3019), Sam piti sitä vain hetken.

Sormuksen ritarit
Ensimmäinen kirja
Sormuksen haltija siis vaihtui. Frodo saa elää sormuksen kanssa pitkään ennenkuin Gandalf tulee uudestaan ja tekee viimeisen kokeen ja saa selville, että sormuksessa lukee "yksi sormus heidät löytää, se yksi heitä hallitsee ... pimeyteen kahlitsee", muita sormuksia lienee ollut 19, sillä 3 haltioille, 7 kääpiöille ja 9 ihmisille. Liitteiden mukaan paha Sauron oli muuttanut Synkmetsästä taas Mordoriin, mitä varustaa ja kerää voimia. Gandalf avaa hiljalleen sormuksen tarinaa, joka on Frodolla taskussa, mutta ketjussa. Sormuksen historia teon jälkeen on pitkä. Isildur leikkasi Sormuksen Sauronin kädestä, mutta se joutui virtaan ja örkit surmasivat Isildurin. Deagol löytää sormuksen, mutta se "päätyy" Smegolille, joka on Klonkku, Klonkku  sai sormuksen "syntymäpäivälahjaksi". Gandalf on Viisaiden neuvostossa, jossa Saruman on ykkösviisas, mutta Gandalf ei ole kertonut sormustietämyksestään Sarumanille, mikä oli viisas teko. Hobitit eivät tässä vaiheessa kiinnostaneet Sarumania. Teoksen alku kolmannen kerran luettuna on paljon enteellisempi kuin muistinkaan. Sarumanin ylpeys, sormuksen oikut ja myös ne enteet positiiviset ja negatiiviset. Mikä on Klonkun rooli? Gildorin vihjaukset Samille ja Samista. Pimeyden alkaminen, ihmisten sotiminen ja haltioiden pako. Alku on varsin jännittävä, sillä Klonkku on Mordorissa päästänyt, kuten filmiversiossakin hyvin ilmenee, sanat Kontu ja Reppuli. Frodo Drogon poika puolestaan jättää Konnun Alismäkenä, ja pääsee juuri ja juuri pakoon mustat ratsastajat perässään. Sam, Pippi ja Frodo saapuvat Herra Maggotin tyköön, jossa Frodo on kunnostautunut 30 vuotta sitten sienivarkaana, hobitit persoja sienille. Menneet ovat menneitä, ja Merri tulee mukaan. Konnun kuvaus on lämminhenkistä, vaikka musta ratsastaja vaanii Frodo Reppulia, Samvais Gamgia, Peregrin Tukia ja Merri Rankkibukia. Viime mainittu kolmikko on seuraillut Frodoa, ja Sam on välittänyt tietoja, Hobittitrio aikoo pysyä Frodon mukana tukemassa häntä. Pulla Bolger jää hämäämään mahdollisia mustia ratsastajia. Kuuden ponin turvin nelisin he jättävät Konnun.
Vanha metsä sananmukaisesti imee hobitteja. Tom Bombadil onneksi pelastaa. Bombadilin hahmosta erityisesti pidän, hän on metsän, kumpujen ja veden isäntä. Kotonaan hänellä on Kultamarja. Bombadil pelastaa hobitit hautahaamujen kynsistä keroilla. Tom Bombadilhan näyttää, että sormus ei vaikuta häneen - ei tee näkymättömäksi- ja hän on ollut ennen Sauronia. Bombadil aseistaa ja ohjeistaa vielä kerran hobitit. Ensimmäinen kirja on erehdysten kirja. Briissä Pomppivan ponin majatalossa Pippin lörpöttelee Bilbosta, ja Frodon sormeen luiskahtaa sormus. Kun majatalossa ilmenee Gandalfin kirjeestä, että viimeistään kesällä olisi pitänyt olla jo matkalla, ja Gandalf on kadonnut, tulee olo, että vaikeuksia on liiaksi. Majatalossa samooja Konkari esittäytyy Aragorn Arathornin pojaksi, ja näyttää risaa miekkaa. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa selvittää itselleen, mitä on aiemmin tapahtunut aikajanoista. Sauron on takonut Sormuksen, Nazgulien liikehdinnästä, Isildurin kuolemasta ja miekasta, mutta sitä ennen tapahtuneesta Sormuksen anastuksesta. 2463 Klonkku anastaa Sormuksen, Gondorin Valkea puu kuolee. Aragorn avautuu tietämyksestään ja tarinoista, myös Sam on Bilbolta kuullut perinteestä.

Lokakuussa ensimmäisen kirjan lopuksi päästään Rivendeliin, mutta miten. Briin majataloon hyökätään, ponit on päästetty karkuun. Imarre-kätyri myy poninsa, ja Viimapäällä sormusaaveet pääsevät haavoittamaan Frodoa, ja alkaa Frodon kylmä taival varjojen maahan. Frodo laittoi hyökkäyksessä sormuksen vasempaan etusormeensa, ja haavoittuu vasempaan olkapäähän. Rivendelin porteilla Glorfindel tuli vastaan. Vimmaisessa takaa-ajossa virta vei sormusaaveet ratsuineen...

Toinen kirja
Rivendelissä on koolla kaikki, myös Gandalf. Merkityksellistä on minusta kerrotut tarinat ja lauletut "runot" sekä Bilbon puhe siitä, että hänen olisi pitänyt hakea sormus Konnusta Rivendeliin, ja hänen yritys saada sormus takaisin. Frodo näki Bilbon ahneena ja omituisena. Tämä kohta on hyvin tuotu filmisarjassa esiin. Arwenin kauneutta tuodaan esille. Toinen luku eli Elrondin neuvonpito on keskeinen. Siinä kerrataan sormuksen historiaa ja kääpiöistä Gloin, ihmisistä Boromir ja Synkmetsän haltioista Legolas sekä harmaista satamista Galdor ovat tulleet esittämään huolensa, ja turvaavat Elrondin viisauteen. Sauron Suuri etsii varasta hobittia, ja painostaa kääpiöitä, muut ovat huolissaan sodista varjosta. Kaikille selviää, että Sauron oli saanut haltiasepot pauloihinsa ja takoi Sormusten Sormuksen tulisen vuoren Orudruinin  tulessa. Puhutaan Narsilista Isildurin käyttämästä nykyisin murtuneesta miekasta. Unet puolituisesta, puheet valkoisesta puusta, Gwaihir tuulenruhtinas oli pelastanut Gandalfin Sarumanin kynsistä, joka hamuaa valtasormusta ja mustaa valtaa, Bombadilin maailmasta puhutaan...
Sormuksen saattue päätetään: hobitit: Frodo, Sam, Merri ja Pippin, haltia Legolas, velho Gandalf, kääpiö Gimli, ja ihmisistä Boromir sekä Aragorn eli  ratkaisu, jossa yhdeksän urheaa on vastassa yhdeksää sormusaavetta. Elendilin miekka lienee taottu uudestaan, muuten saattue on keveästi aseistettu. Bilbo antaa Piikin ja mithrilistä tehdyn haarniskan, joka todellisuudessa oli Bilbon aarre, mithril on kultaakin kalliimpaa, metallia, jota kaikki myös Sauron janoavat, jokainen eri syystä. Legolas luottaa jouseen ja nuoliin, Boromir torveensa ja miekkaan

Matkalla eteenpäin outoja lintuparvia liikkuu, ja eräiden sattumusten vuoksi ainoa tie ei ole Cardhrasin solan läpi eikä vuorten yli vaan ali Morian kaivosten kautta, jo alku maksaa Bilin ponin hengen? Kaivoksessa löytyy Balinin hauta, ja örkit hyökkäävät. Gandalf jää taistelemaan rotkoon pudoten Balrogin kanssa, joten Aragorn ottaa murheissaan komennon vastaan. Aragorn kiertää Lothlórienia, Klonkku seuraa, vaan sitä he eivät huomaa.
Valtias Celeborn ja valtiatar Galadriel "ottavat" saattueen vastaan Lothlórieniin. Paikka on upea, mallornpuut keltaisine lehtineen, uljaine haltioineen. Galadriel osoittautuu viisaammaksi kuin Celeborn, ja hän ennustaa ja ohjeistaa saattueta. Hän ennustaa saattueen selviävän hyvin niin kauan kuin se on ilman vilppiä.

Galadrielin peili, joka on itse asiassa purovettä maljassa, johon Galadriel hengittää, näyttää häiveitä tulevaisuudesta. Se, mitä Sam ja Frodo näkivät on merkityksellistä. Kirjaan tämän sillä tämä tapahtuu toisessa kirjassa. Sam näkee Konnun tuhon tai teollisen hyväksikäytön, elämänmuodon tuhoutumisen. Frodo näkee Gandalfin valkeassa, ja näkee meren rannan ja laivan ja tutustuu silmään joka näkee kaiken, varsin ahdistavaa. Galadrielin peili ei selitä maailmaa, siinä on mennyttä nykyisyyttä, ja mahdollisesti tulevaisuutta.

Lothlorienissa Sam tajuaa, että haltiat ovat jossakin suhteessa hobittien kaltaisia, he viihtyvät omalla reviirillään. Lothlolrienissa he ovat onnellisia, kuten hobitit Konnussa, heidän elämä ei ole suorittamista kuten kääpiöiden tarve etsiä metallia, tai ihmisten vallanhimo, tämä on ainakin minun tulkintani.

Frodo tarjoaa sormusta Galadrielille. Galadrielilla on mahtisormus ja dilemma: Jos sormusten Sormus tuhotaan, Galadrielin valta näivettyy. Jos sormusten Sormus joutuu Sauronille, koko maailma joutuu ikeen alle. Galadrielin ottaessa sormuksen hän muuttuisi pahaksi, hän ei ota. Samaan aikaa Boromir pohtii väkivallan käyttöä ja sormuksen anastamista.

Läksiäisissä Galadriel (ja Celeborn) jakavat lahjoja ja tarpeellisia tavaroita: Sam saakin Galadrielilta rasian, jossa maata, jonka voi laittaa maahan, joka on saastunut. Frodo saa pullon, jossa vettä ja Eärendelin tähden  valoa, joka antaa valoa, missä ei ole enää valoa. Tarpeellinen tavara. Aragorn saa huotran Andurilille? miekalleen. Legolas saa haltiajousen ja nuolia. Boromir saa kultaisen vyön, Merri ja Pippin hopeisen vyön. Gimli ei halua tavaraa, mutta saa pyynnöstä lopulta kolme hiusta Galadrielta, jotka minusta symboloivat kääpiöiden ja haltioiden uudelleen syntynyttä ystävyyttä. Tämä on hyvin merkityksellinen hetki ja kuvaa henkilöiden luonnetta varsin paljon.

Kaikki saavat lembasia, ravitsevaa ja säilyvää haltialeipää sekä haltiaviitat. Saattue lähtee virtaa alas, mutta vaikeudet alkavat, Boromir haluaa Minas Tirithiin sormus mukanaan, örkit hyökkäävät. Saattueessa on epäsopua ja vallanhimoa, Frodo laittaa sormuksen sormeen, saattue hajoaa ja ensimmäinen teos loppuu, myös Klonkku on tuppautunut Frodon tai Sormuksen kintereille. Merri ja Pippin kaapataan, Aragorn ja Legolas sekä Gimli suuntaavat perään, Sam ja Frodo valitsevat tiensä. Toinen kirja päättyy. Tässä vaiheessa ilmenee, että vaikka vastoinkäymisiä on riittävästi, käy Sormuksen ritareille jatkuvasti satumainen onni. Seuraavassa kirjassa, esimerkiksi entit juuri alkavat kapinoida Sarumania vastaan. Sarumanin örkit sekoittivat puolituisen keskenään. Örkit ovat hyvin sotaisia ja paljon käydään sotaa mukana miekka, jolla on nimi. Gandalfilla on saarnisauvansa.

Lopuista osista en anna enää mitään näin täsmällistä "juonipaljastusta", toivon, että kiinnostaa, ja luet, mutta huomioita kirjaan ...

Kaksi tornia juoni
Kolmas kirja

Aragorn, Gimli ja Legolas ovat jalkapatikassa, mutta saavat hevoset hetkeksi, mutta menettävät ne todennäköisesti Sarumanin juonen vuoksi. He ajautuvat Fancornin metsään, jossa valkea velho palaa. Gandalf ohjaa kolmikon Theodenin tyköön. Theoden on Kärmekielen vallassa, joka on Sarumanin kätyri. Toisaalla Grima Kärmekieli on paljastunut, ja Theoden miehineen ryhdistäytyy. Ottavat yhteen Sarumanin örkkien kanssa. Rohan on kyllä myös jäämässä jyrän alle

Merri ja Pippin joutuvat örkkilauman vangiksi ja paketoituna kohti Rautapihaa käy matka, kunnes Rohanin miehet lyövät örkkilauman, ja kaksikko tapaa Puuparta nimisen entin, jolla ikävä entvaimoja. Entit ovat leppoisia puiden kaitsijoita, ikivanhoja otuksia, mutta jotka Sarumanin puiden kaataminen on lopullisesti suututtanut. Entit on minusta kolmannen kirjan helmi, enttien runot ja laulut sekä tarinat. Entit suuntaavat Rautapihalle, antavat vallan vihalle.

Aragorn, Gimli ja Legolas sekä Gandalf tapaavat enttien rapauttamassa Rautapihassa hobittikaksikko Merrin ja Pippinin. Jälleen näkeminen sisältää lämmintä hobittihuumoria ja Sarumanin ei enää valkoisen sauva katkaistaan. Gandalfilla on muuten saarnisauva. Näkykivistä on haittaa vai onko sittenkään. Sauron kuulustelee kiveen katsonutta Pippiniä.

Neljäs kirja
Frodo ja Sam jatkavat Mordoriin,  Klonkku "kesytetään oppaaksi". Yli Kalmansoitten käy taival, Klonkun syödessä raakaa kalaa, kovakuoriaisia ja käyden loputonta dialogiaan aarteesta sivupersoonansa kanssa, kun ei Frodolla muutenkin sormus painaisi kuin keskimaalaisten synnit. Mutkitellen käy kolmikon tie. Kiintoisaa on kaksi kolmiodraamaa Frodo. Klonkku ja sormus, eli Frodoa ja Klonkkua yhdistää sormus, ja sen tuhoava vaikutus sekä Frodo - Sam - Klonkku. Matkalla he törmäävät Boromirin veljeen Faramiriin, joka on veljeään viisaampi ja tasapainoisempi. Faramir löytää matkustavaiset, kun Sam keittää jäniksiä, ihmetytti, miksi kantoivat mm. kattiloita mukanaan. Tässä minusta oli jotain ristiriitaista.
Neljäs kirja päättyy jännittävissä tunnelmissa ja jatkuu Frodon ja Samin osalla vasta kuudennessa kirjassa. Klonkku pettää kaksikon. Galadrielin valoa tarvitaan monesti. Lukitar myrkyttää, ja Frodo jää vangiksi, Samille jää sormus, jota hän käyttää ...


Kuninkaan paluu lyhyesti
Viides ja kuudes kirja
Tästä minusta ei ole suotavaa kertoa lainkaan.

Tarina jatkuu, sotaa valmistellaan ja käydään. Osin kyse on hämäyksestä. Sormus on tuhottava. Onnistuuko Frodon tehtävä? Pystyykö hän siihen, saako Klonkku aarteensa? Miten kaikki päättyy Sormuksen osalla? Sormuksen ritarit ovat hajalla. Pippin ja Gandalf ovat yhdessä, sekä Legolas, Gimli sekä Aragorn sekä Frodo ja Sam. Heidän Mordorissa olon yhteydessä selviää, että örkeilläkin on nimiä, tutustutaan Gorbagiin ja Shagratiin.

Jonkun tarina päättyy sitten päivämäärällä 25.3.

Kuningas palaa, ja koetaan kuninkaan paluu Aragorn kasvaa uuteen mittaan. Kruunajaiset ovat hienot, ja kotimatka pitkä. Nähdään tuttuja ja "tuttuja", mukava Puupartakin nähdään.

Kuninkaalle eli Argarnille siirtyy Gandalfin eli Mithrandirin taakka, laivaliikenne Harmaista Satamista alkaa sankarit jättävät Keski-Maan, uusi aika alkaa. Matkat  jatkuvat,  liitteistä nähdään, että kaikki sormuksen viejistä poistuvat, ja lisäksi Gimli ja Legolas.

Selviää myöskin keillä on ollut kolme pienempää valtasormusta ja he poistuvat laivoilla. Mitä Sam teki Galadrielin lahjalla...

Tärkeä päivä on muuten Bilbon syntymäpäivä, siihen aina pysähdytään, on muutamia muitakin toistuvia päiviä.

Pieni huomio sivulta 1017: "käännöksiä haltiakielestä laatinut B.B", pitäisi varmaan olla B.R eli Bilbo Reppuli ei Bilbo Baggins.


***
Kirjassa Sarkku eli Saruman on myllännyt Konnun, eli siellä pitää laittaa asiat kuntoon, muuten on loppu miltei samanlainen sekä kirjassa että elokuvatrilogiassa.

***
Liitteissä on avattu ja analysoitu Arwen-haltianeidon ja Aragornin rakkaustarinaa on minusta kaunis, mutta ei niin uskottava.
Arwen syntynyt vuonna 241 ja vuonna 2951 hän tapaa Aragornin eli siis 2710 vuotta syntymänsä jälkeen, minusta ei kovin realistista, kun Aragorn on syntynyt 1.3.2931, eli oli tuolloin 20-vuotias. Mutta tarina kaunis osin traaginenkin, ja valinnat perustuivat puhtaaseen rakkauteen.
***
Trilogiassahan päähenkilöistä Bombadil, Sauron, Gandalf, Saruman, Elrond ovat pyörineet jo pitkään, ja Bombadiliä lukuunottamatta mukana monissa välienselvittelyissä.
Kolmannella lukukerralla alkoi jo ihmetyttää haltioiden tarunhohtoinen ikuinen elämä. Koska heillä ei ollut orjia, eikä mitään teollisuutta, mutta toisaalta örkkilaumoja samoilee metsissä, ja Sauron uhittelee, haltioiden elämä onkin jatkuvaa vartiossa oloa ja tiedustelua. Toisaalta haltioilla on älyä, ja kauniita runoja ja lauluja, mutta itse arkea eläneenä aloin miettiä, miten oikeasti asiat tapahtuvat.
Tolkienin trilogiassa puhutaan aarteista ja rahasta. Kuitenkaan ei liene verotusta, eikä ole palveluita, joita voitaisiin ostaa rahalla. Sam on Frodon puutarhuri. Maksaako Frodo hänelle palkkaa, onko Frodo vihannesten tuottaja. Toisaalta Kontu on varsin järjestäytynyt yhteiskunta, siinä on hallinto, hierarkia, maanviljelystä. Muualla ei näy merkkejä maanviljelyksestä eikä teollisuudesta. Metalleja etsitään ja niistä taotaan tavaroita. Mutta omistusoikeus ei siirry useinkaan kaupan käynnillä. Kierrätystä tavaroissa on.
Toisella lukukerralla jo luin liitteet, nyt kolmannella kerralla selailin niitä ahkerasti ja suosittelen niiden läpikäyntiä.
***

Minua viehättää trilogiassa monta asiaa.

Ensiksikin tarina on niin ehyt ja loppuun asti mietitty, että se on aivan uskomatonta. Luulen, että aikansa saisi kulumaan pelkästään näitä viitteitä tutkimalla. Kielet ja nimet, kaikki näihin saisi kulumaan vuosia ...

Toiseksi kaikkien sormuksen ritarien kasvutarinat. Suurimman taakan kantaa Frodo, joka joutuu maksamaan suurimman hinnankin. Samvais Gamgi, joka on niin uskollinen ja rohkea, minun lempihahmo Aragornin ohella. Aragornin kasvutarina on merkittävä.. Legolas ja Gimli hekin löysivät yhteisen sävelen, lähtivät viimeisimpinä meren yli yhdessä kääpiö ja haltia. Gandalf, mahtava velho Mithrandir on kuitenkin hobitteihin verrattuna henkisesti yllättävän heikko, mutta tunnustaa sen ja kasvaa: pahalta tuntui kun Harmaata vietiin, mutta onneksi myöhemmin Valkeaa tuotiin. Merri ja Pippin saavat kokea Entit ja nähdä näkykiveilijän valheet, sodan, Konnun tuhon ja uudelleen rakennuksen...

Ikävätkin hahmot ovat tarpeellisia, kuten Klonkku. Boromir ahneudestaan huolimatta on hyvä hahmo.

Ensimmäinen kirja oli jotenkin raskain, mutta Rivendel ja Lothlórien olivat hyviä pysähdyksiä. Elokuvaversiossa, joka on joissain kohdissa erilainen kuin kirjat, esimerkiksi loppu, niin Galadrielin ymmärrän kylmemmäksi elokuvissa kuin kirjassa. Galadrielin hyvyys on enemmän läsnä minusta kirjassa, kysehän on siitä, että sormuksen tuho päättää myöskin monen elämän Keski-Maassa. Tarina lienee saanut kalevalaisia vaikutteita. Ainakin loppu on samantyyppinen ja  sormuksen tuhoutumisen jälkeinen aika. Paljon on erilaista. Usea tapahtuma on lopulta suotuisa sormuksen ritareille. Maailma muuttuu ihmisen ajaksi. "Jumalalliset" iki-olennot Sauron, Saruman, haltiat menettävät voimansa ja katoavat tai muuttavat meren yli, mistä jotkut olivat tulleetkin.

Taru Sormusten Herrasta ansaitsee paikkansa klassikkolistassa sekä filmiversiona että etenkin kirjalistoilla.

Kirjaa enkä filmejä suosita kuin ehkä lukioikäiselle, mutta kannattaa joskus lukea.
***
Lopuksi Samin isän motto, joka sopii käytännön elämään: "Aloittamaton työ se kauimmin kestää".

Sama pätee luku-urakkaan aloittamaton kirja kauimmin kestää.

Kalevala, Elias Lönnrot

Kalevala, Kansalliseepoksemme, ensimmäinen versio 1835, nykyinen versio 1849
Kalevalan olen lukenut, mutta en jaksanut sitä kahlata ensin läpi runo runolta. Luin Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalan ja siitä sai helposti käsityksen tästä eepoksesta, ja sen innoittamana luin uudestaan alkuperäiseepoksen enkä siis lyhennelmää, koville otti sen myönnän, mutta siinä on paljon suomalaista perimätietoa. Kuvan mukainen Kalevalapainos on ilmestynyt vuonna 2004. Teoksen on kuvittanut Jukka Salminen.

 Kalevalan käsikirjoitus oli valmiina alkuvuodesta 1835. Elias Lönnrot (1802 - 1884) päiväsi esipuheensa helmikuun kahdenteenkymmenenteenkahdeksanteen päivään, joka on nykyisin liputuspäivä ja siis Kalevalan päivä.  

Elias Lönnrot kokosi ja keräsi runoja, mutta hän joutui päättämään järjestyksen, joten ison työn hän teki. Koska Kalevala muodostaa runokokoelman, tarinan, mytologian, on runojen järjestyksellä väliä. Luulisin, että runot on tarkoitettu "laulettaviksi" ja rytmillä luettaviksi, itselle tulee hypnoottinen olo pelkästä nopeasta lukemisesta (kokeile)

Suomen kirjallisuuden sivuilla on runojärjestys, eli aluksi "Ilmatar laskeutuu veteen ja tekeytyy veden emoksi. Sotka munii hänen polvelleen"

Tästä on uudempikin versio Liken pokkarin sanoin saaga alkaa:
ILMAN IMPI laskeutuu mereen. Tuulen ja veden raskauttamana hän tekeytyy veden emoksi. Sotka tekee pesän ja munii siihen kuusi kultaista ja seitsemännen rautamunan ...

Monta monitusta vaihetta on Väinämöisen matkoilla, meneväthän he ryöstämään sampoa Pohjolasta. Väinämöinen tekee kanteleita milloin hauen leukaluusta, milloin jostain muusta. Sampo meni pirstoiksi ….

Tolkienin Taru Sormusten Herrastakin on imenyt vaikutteita tästä voimakkasti Kalevala-saagasta.

Väkevä Väinämöinen

Vaka vanhan Väinämöisen runoteoksen
sanojen selvä soljunta

Ravitsee  tajuntaa tavaajansa

Hypnoottinen hengentuote
Katajaisen kansan kirjallinen kantele

Tekotaiteen aina peittoilee
Sammon tarinaa takoilee

Upo uusia sukupolvia voittaa
Härmän häjyjä tenhoaa

Kunnes aika auvoinen koittavi

 riimit raikkaat oottavi

Tämä oli allekirjoittaneen, kun vertaat sitä oikeaa Kalevalaan huomaat, miksi se on saagoista paras, eittämätön ykkönen.

***
Gutenbergistä löytyy nimittäin 1849 suomenkielinen laitos täällä, josta seuraava lainaus

Ensimmäinen runo

Mieleni minun tekevi,

aivoni ajattelevi

lähteäni laulamahan,

saa'ani sanelemahan,

sukuvirttä suoltamahan,

lajivirttä laulamahan.

Sanat suussani sulavat,

puhe'et putoelevat,

kielelleni kerkiävät,

hampahilleni hajoovat....

Myös 1800-luvun englanninkielinen laitos löytyy Gutenbergistä, täältä
teksti on tällaista, minusta ei enää samaa, mutta vertaile itse

PROEM.

  MASTERED by desire impulsive,

  By a mighty inward urging,

  I am ready now for singing,

  Ready to begin the chanting

  Of our nation's ancient folk-song

  Handed down from by-gone ages.

  In my mouth the words are melting,

  From my lips the tones are gliding,

  From my tongue they wish to hasten;

  When my willing teeth are parted,

  When my ready mouth is opened, ....

Goscinny - Uderzo, Asterix-sarja

Piirtäjä Uderzo (s. 1927) ja tekstittäjä Rene Goscinny (1926 -1977) loivat Asterixin 1950-luvun lopussa. Ensimmäinen Asterix albumi on kuvassa oleva Asterix ja Gallialainen, se julkaistiin 1961. Suomessa sarja alkoi ilmestyä vuonna 1969 ja ensimmäinen ilmestynyt Asterix-albumi oli Asterix ja Kleopatra.

Alempana on lyhyitä luonnehdintoja Asterix-albumeista. Sarja on nimeltään Astefix seikkailee.

Asterixin kylä pitää ainoana puoliaan Rooman imperiumia vastaan ja on roomalaisleirien ympäröimä. Kylä on vallaltaan hajautettu, meno on rentoa, villisikoja metsästetään ja juhlia pidetään. Muodollinen valta on päälliköllä Aladobixilla. Asterix, Obelix ja tietäjä Akvavitix muodostavat kylän epävirallisen johtotrion, Vaikka Asterix ja Akvavitix pelastavat kylän useimmin pulasta, he eivät aseta Aladobixin johtajuutta koskaan kyseenalaiseksi. Obelix on kylän lihasvoima ja pääpuolustaja, hän on hieman oikullisempi kuin Asterix. Asterix, Obelix ja Akvavitix ovat kaikki poikamiehiä.

Vallanhaluisia ovat varsinkin päällikön vaimo Smirgeline ja kylän vanhimman Senilixin kaunis ja turhamainen vaimo. Gallialaisten vallankäyttö ei ylety muihin, he jopa pelastavat Caesarin muutamasti pulasta. Julius Caesar ei pysty valloittamaan pientä gallialaista kylää sen yhtenäisyyden vuoksi. Yhtenäisyys on yhtä tärkeä voima kuin taikajuoma, jota Akvavitix viisaasti keittää vain itse. Luulen, että Caesar (Goscinnyn ja Uderzon hahmo) siksi sietää pikku kapinakylää, koska Asterix ja Obelix ovat rehellisiä ja yhtenäisiä eivätkä juonittele mitään. Caesarkin toki kaikkensa koittaa ja lähinnä onnistumista on ne kerrat, jolloin Riidankylväjä kylvää epäsopua ja Jumaltenranta tuo kapitalismin ja inflaation ja kateuden kylään.

Asterix on piirroshahmona kuin Lucky Luke tai Tintti. Puhtoinen poikamies, vailla paheita, hän ei juo, eikä osoita tunteita. Hän on rohkea ja neuvokas, ja auttaa aina muut kiipelistä.

Obelix on pudonnut pienenä taikajuomapataan. Hän on kuin pieni lapsi aina innokas metsästäjä ja roomalaisten höykyttäjä. Obelix on altis viinin turmelevalle vaikutukselle ja kokee onnettomia rakastumisia. Obelix on hahmoista aidompi kuin Asterix, koska hänellä on lemmikki koira Idefix, johon hän kiintyy, hän ihastuu monesti ja hänellä on inhimillisiä paheita viinin lisäksi, hän tuntee kateutta, kun riittävän syvältä kaivaa. Obelixin nimi kertoo jo hänen ammattinsa eli hänellä on hiidenkiviyritys. Obelix on kiltti, mutta suuttuu helposti. Hän ei tällöin ymmärrä voimiensa suuruutta.

Akvavitix on vanha viisas tarkkailija. Hän monesti tarkkailee sivusta, kun muut sähläävät. Asterix ja Gootit hänet siepataan, ja Päälliköiden ottelun alla tehdään toimintakyvyttömäksi, jolloin hän keittelee ihmesoppamiksauksiaan. Kerran menee tietäjän sirppi rikki. Asterix ja Akvavitix pitävät kylän ”järjissään”. Obelixin voima on kaveruudessa ja taikajuomatynnyriin putoamisessaan. Akvavitixkin asetetaan epäilyksen alle Ennustajassa. Tässä kuin muissakin tulee tämä massahysteria, eli näissä kaikissa tilanteissa vain Asterix ja Akvavitix pitää pintansa, ei aina siis edes Obelix, joka on hyveineen ja paheineen kuin pikkupoika, aito ja mukava sellainen.

Aladobixin viat juontuvat Smirgelinen nalkutuksesta. Smirgeline prässää häntä olemaan iso johtaja.

Asterix -sarja on minusta aika arvovaltakriittinen, koska valloittaja on väärässä, monet valtiaat ovat ylipainoisia mässäilijöitä, ei Caesar. Britanniassa on hyvä pieni kylä, Hispaniassa on sellainen eli tämä tarinoiden Imperiumi – kapinalliset asetelma. Asterix pelastaa itse asiassa monesti Caesarin juuri tällä, että paljastaa mässäilijöiden metkut.

Kylän soittoniekka Trubadurix ansaitsisi parempaa kohtelua. Hän joutuu kärsimään monesti ihan turhaan. Hänen tärkein luonteenpiirteensä on sitkeys, moni olisi antanut jo periksi. Senilix on kylän vanhus, jota nuori nätti vaimo sparraa. Hänestä Senilix ei saa sitä arvostusta, jota iän mukaan pitäisi olla. Senilix on rohkea ja reipas, mutta vaimon vietävissä.

Kalakauppias Amaryllix myy muiden mielestä ”mätää” kalaa, ja hänen vaimonsa Jelousubmarine on myös kateellinen. Seppä Caravellix vinoilee usein kalasta eikä pidä musiikista.

Idefixia voi miltei verrata Tintin koira Milouhun, paitsi, että Idefixillä ei juuri ole paheita.

Asterixissa autetaan aina avun tarvitsijaa riippumatta kansalaisuudesta tai ihonväristä tai muusta. Heikomman puolella ollaan tai ainakin oikean asian. Minusta Asterix kuuluisi koulun lukuohjelmaan.

 Asterix seikkailee teokset eli albumit 

1. Asterix gallialainen, 1962, Suomessa ilmestynyt 1974 albuminumerolla 18
Ykkösalbumi. Piirrosjälki vielä hieman erilaista. Roomalaiset lähettävät Galigula Minus nimisen legioonalaisen selvittämään kylän voiman salaisuutta huijarigallialaisena. Hän karkaa saatuaan taikajuomaa varuskuntaansa. Asterix ja Akvavitix hankkiutuvat roomalaisten vangeiksi. Tietäjä keittää roomalaisille hiusvettä, joka saa roomalaisten hiusten ja parran kasvamaan. Paikalle saapunut Caesar huomaa ensi kertaa omien juonittelijoiden ahnaan joukon.  Albumi päättyy juhliin.

2. Kultainen sirppi 1962, Suomessa ilmestynyt 1971, albuminumerolla 6
Varaosia tarvitsee jokainen. Tietäjä Akvavitix hajottaa kultaisen sirpin. Asterix ja Obelix lähtevät Parisiumiin ostamaan uutta Amerixilta, joka on Obelixin pikkuserkku. Amerix on kadonnut, ja puoti on tyhjä. Albumin lopuksi Amerix pelastetaan sirpit saadaan takaisin ja katala roomalainen joutuu rautoihin. Albumi päättyy juhliin, Trubadurix on sidottu.

3. Asterix ja gootit 1963, Suomessa ilmestynyt 1970, albuminumerolla 11
Tämä on hauska albumi ihan tekstausasultaankin. Tietäjä Akvavitix lähtee Carnotumin metsään tietäjien kokoukseen ja kilpailuun. Asterix ja Obelix lähtevät saattamaan tietäjää, mutta eivät saa mennä Carnotumin metsään. Gootit kaappavat Akvavitixin. Asterix ja Obelix esiintyvät legiolaisten ja goottien asussa. Gootit ovat vallanhaluisia ja taistelevat keskenään. Albumi päättyy juhliin, Trubadurix on sidottu.

4. Asterix gladiaattorina,  Suomessa ilmestynyt 1969 toisena albumina
Albumissa roomalaiset ottavat vangiksi Trubadurixin, joka haetaan takaisin kylään Roomasta asti. Asterix ja Obelix tekevät Roomaan retken ja hermostuttavat gladiaattorikouluttaja Caius Lalluksen. Trubadurix pelastetaan mutta hänet on lamautettu sitomalla loppujuhlien ajaksi. Albumi on hyvin hauska ja opettavainen.

5. Asterix lyö vetoa, 1965, Suomessa ilmestynyt 1973 kuudestoista albumi
Roomalainen Lucius Majonesius eristää kylän muurilla. Asterix lyö vetoa, että kiertää koko Gallian ja tuo joka maakunnan erikoisherkut. He tuovatkin Cambrain hölynpölyä, Reims'in viiniä, Lyonin makkaraa ja lihapyöryköitä, Nizzan salaattia, Massilian kalakeittoa, Tolosasta makkaraa ja ostereita. Hyvä Ranskan maantiedon oppitunti. Loppulounaalla Trubadurix on sidottu. Majonesius saa maistaa kylän erikoisherkkua selkäsaunaa.

6. Asterix ja Kleopatra 1969, Suomessa ensimmäinen julkaistu Asterix vuonna 1969
Tässä Asterix, Obelix ja Akvavitix purjehtivat Egyptiin auttamaan tietäjän ystävää arkkitehti Numerobista. Numerobiksen pitää rakentaa Kleopatralle palatsi kolmessa kuukaudessa, muuten hän joutuu krokotiilien syötäväksi, onnistuessaan hänet peitetään kultaan. Palatsi lahjoitetaan Caesarille, joka pitää egyptiläisiä rappeutuneina. Akvavitixkin ihastuu Kleopatran söpöön nöpönenään. Albumin kansi on jo erikoinen, koska siinä luetellaan mitä kaikkea albumin tekemiseen on tarvittu. Vastuksia on paljon, arkkitehti Ammoniakis tehtailee niitä, kuten Caesarkin. Tarinan tuoksinassa Obelix pudottaa sfinskin nenän. Lempialbumeitani.

Tämä kuva on keräilytarra tästä albumista, kolmikko on suljettu pyramidin sisälle, josta Idefixin avulla pääsevät pois.

7. Päälliköiden ottelu 1966, suomeksi ilmestynyt 1970 viidentenä albumina.
Albumissa Fiikus keksii ajatuksen päälliköiden ottelusta. Jos kyläpäällikkö häviää toiselle, kylä vaihtaa päällikköään. Camembertix on roomalaistunut galli. Roomalaiset yrittävät kaapata tietäjän, mutta Obelixin kivi osuu Akvavitixiin. Hän sekoaa ja alkaa keitellä ihmerohtoja. Aladobix joutuu ottelemaan Päälliköiden ottelussa ilman taikajuomaa, mutta selviää sisullaan ja tiedolla, että tietäjä on ennallaan.

8. Asterix Britanniassa, 1966, suomeksi ilmestynyt 1971 kahdestoista albumi
Merirosvot joutuvat lanatuksi, sillä Caesar valloittaa Brtannian. Kentissä on kylä joka pitää puoliaan. Kyläpäällikkö Veribigbos pyytää Fritaxia, Obelixin pikkuserkkua hakemaan taikajuomaa. Fritax, Obelix ja Asterix pyrkivät kylään, mutta taikajuomatynnyri sekoittuu viinitynnyreihin. Obelix juo viiniä. Taikajuomatynnyri löytyy rugbyjoukkueelta, lopulta tynnyri hajoaa. Fritaxin kylä voittaa, sillä Asterix keittää tietäjän antamista teen lehdistä juomaa. Albumi on erityisen hauska, Siinä esitellään brittiläistä elämäntapoja iltapäivän kuuma vesi ja sittemmin iltapäivätee, ja tweedtakkeja ja vehreän nurmikon hoitoa.

9. Asterix ja normannien maihinnousu, 1966, suomeksi ilmestynyt 1970 albumi n:o 8
Aladoxin veli Eiffelix lähettää poikansa Poppixin kylään kasvaamaan mieheksi. Pohjoisen pelottoman normannit haluavat oppia pelkäämään, jotta saisivat siivet. Poppix joka soittaa poppia Trubadurixin "kanteleella" joutuu normannien sieppaamaksi. Trubadurix lähtee kylästä, mutta Asterix suostuttelee hänet takaisin. Normannitkin pelkäävät, kun kuulevat Trubadurixin musiikkia. Loppujuhlissa Trubadurix soittaa poppia, ja Caravellix on sidottuna.

10. Asterix legioonalaisena 1967, suomeksi ilmestynyt 1970 kolmantena albumina
Obelix ihastuu Mimosaan, joka kuitenkin odottaa sulhastaan Tragikomixia, joka on joutunut legionalaiseksi. Asterix ja Obelix outuvat pestautumaan legioonaan. Mimosa hoitaa Idefixiä kylässä. Koulutusjakso on erityisen hauska. Tragikomix saadaan pois. Mimosa antaa pusun myös Asterixille, joka ei osallistu loppujuhliin. Trubadurix on sidottu.

11. Asterix ja kadonnut kilpi 1968, suomeksi ilmestynyt 1973 albumi n:o 15
Vercingetorix heittää aseensa Caesarin jalkoihin, kun antautuu. Caesar haluaa järjestää triumfin kilvellä, joka on kadonnut. Aladobix joutuu laihdutuskuurille kylpylään. Kilpeä etsitään ja gallialaisia. Lopulta laihtunut Aladobix tulee Alesiaan ravintolaan ja selviää, että kilpi on päätynyt Aladobixille kauan sitten. Caesarille selviää, missä kilpi on, kun Asterix ja Obelix järjestävät triumfin. Kotimatkalla Aladobixille selviää, että mikä laihduttaen menee, se syöden ja juoden takaisin tulee. Loppujuhlissa on Trubadurix, mutta ei Aladobixia, jolle Smirgeline räyhää.

12. Asterix olympialaisissa, suomeksi ilmestynyt 1970 
Kreikka on kutsunut roomalaiset olympiakisoihin ja legionalainen Autobus harjoittelee kisoja varten. Gallialaiset lähtevät myös Ateenaan, jossa Asterix osallistuu kisoihin. Kreikkalaiset ovat omaa luokkaansa. Roomalaiset saavat omat lohdutuskisat. Roomalaiset huijataan ottamaan taikajuomaa, joka on kielletty. Akvavitix on muuttanut reseptiä niin, että se värjää kielen siniseksi. Nämä olivat siis ensimmäiset doping-kisat. Obelix höykyttää rhodoslaisia painijaveljeksiä. Hauska albumi.

13. Asterix ja rahapata, suomeksi ilmestynyt 1971 neljäntenä albumina
Roomalaismielinen päällikkö Intrigis tuo rahapadan kylään vartioitavaksi, jotta se ei menisi roomalaiselle veronkantajalle. Pata varastetaan ja Asterix ja Obelix lähtevät keräämään rahaa, myymällä villisikoja, teatterilla, hevoskilpailuilla. Rahaa ei tule ja jos tulee, se menee. He palaavat takaisin tyhjin padoin. Veronkantaja tulee, hänellä on juuri padallinen rahaa, jossa on tuoksu. Kuka väitti, että raha ei haise? Asterix päättelee, että ne olivat Intrigisin rahat, hän oli varastanut ne, koska tiesi Asterixin tuovan ne takaisin. Lopulta rahapata putoaa merirosvojen alukseen. Loppujuhlat pidetään, ja Trubadurix on sidottuna.

14. Asterix Hispaniassa 1969, suomeksi ilmestynyt 1970 seitsemäntenä albumina
Caesar kaappaa Hispaniassa paikallisen päällikön hemmotellun ja niin helposti pahastuvan pojan Pepen, joka kuljetetaan Cideriumiin. Asterix ja Obelix tuovat pojan kylään. Poika on oikullinen, mutta pitää Idefixistä. Caravellixin kalastajalaivalla lähdetään Hispaniaan. Pojan palauttaminen on vaikeaa, sillä roomalaiset yrittävät kaapata poikaa. Lopulta palautus onnistuu. Loppujuhlissa Trubadurix on sidottuna, mutta Obelix laulaa ja tanssii.

15. Asterix ja riidankylväjä 1970, suomeksi ilmestynyt 1971 yhdestoista albumi
Albumissa  Caesar yrittää horjuttaa gallialaisten yhteishenkeä lähettämällä kylän lähelle Tullius Intrigiuksen, joka on kuuluisa riidankylväjä. Vaikka kylässä on riitoja, ne ovat oikeanlaisia, eli asioista kinataan suoraan, eikä juonitella, ja ihmiset hyväksytään. Intrigius vie ensi töikseen arvokkaan vaasin kylän "tärkeimmälle miehelle" Asterixille. Hän huikkaa majasta poistuttuaan, että "herkullista villisikaa, kiitos Asterix", vaikka ei ole syönytkään mitään. Aladobix ottaa itseensä. Hetken jopa Obelix epäilee Asterixia. Smirgeline kyläpäällikön vaimo on paha riitelijä, hän levittää huhua, jonka mukaan Asterix olisi myynyt taikajuomareseptin roomalaisille. Roomalaiset juovatkin jotakin litkua, joka ei kuitenkaan ole taikajuomaa. Roomalaiset höykytetään ja pian rauha palaa kylään, jossa normaali elämänmeno pikku riitoineen jatkuu. Tässä Asterixissa Trubadurix pääsee loppujuhliin, mutta istuu pöydässä sidottuna.

16. Asterix ja alppikukka 1970, suomeksi ilmestynyt 1972 albuminumero 13
Ahne roomalainen kuvernööri Flunssavirus myrkyttää rahanvartija Claudius Antabuksen. Tietäjä osaa tehdä vastamyrkyn, mutta siihen tarvitaan alppiruusua, jota Asterix ja Obelix lähtevät hakemaan. Tässä haetaan siis alppikukka Sveitsistä (tai Helvetista) ja tutustutaan juustoihin, jodlaukseen ja pankkeihin. Obelix on käkenä käkikellojen maassa, mutta alppikukka saadaan mukaan. Kylässä Claudius Antabus saa rohtonsa taikajuomalla terästettynä. Hän selvittää välinsä Flunssaviruksen kanssa, ja pääsee kunniavieraana juhlapöytään, Trubadurix sen sijaan ei.

17. Jumaltenrannan nousu ja tuho 1971, suomeksi ilmestynyt 1972 , albuminumero 14

Albumissa Julius Caesar on päättänyt kukistaa pienen kapinoivan gallialaisen kylän rakentamalla sen ympärille Jumaltenrannan hienon asuinkaupungin. Lupaava arkkitehti Dodekaedrius saa tehtävän. Miten kyläläiset ja Asterix, Obelix ja Akvavitix suhtautuvat hankkeeseen? Aluksi roomalaiset yrittävät orjineen kaataa metsää, mutta tietäjä Akvavitixin taikaterhojen avulla puut istutetaan uudestaan. Lopulta Jumaltenranta rakennetaan ja asukkaat muuttavat. He alkavat asioida gallialaisessa kylässä, jonne tulee markkinatalous. Kalakauppias Amaryllix on otettu kysynnästä ja nostaa hintoja, samoin tekee kylän seppä Caravellix. Kysyntä luo tarjontaa, ja nousukautena kyläläiset näkevät rikastumisen mahdollisuuksia. Markkinatalous ja ahneus hajottavat kylän yhteishenkeä. Loppujuhlissa Trubadurixin "luuttu" on syrjässä. Erillinen postaus albumista täällä.

18. Asterix ja Caesarin laakeriseppele 1972, suomeksi ilmestynyt 1973 albumi n:o17
Aladobix on vierailulla Smirgelinen veljen Homeopatixin tykönä Parisiumissa. Viinipäissään Aladobix lupaa tehdä muhennosta, jossa on mausteena Caesarin laakeriseppelettä. Asterix ja Obelix joutuvat seppeleen hakemaan. Roomassa he pestautuvat orjiksikin. Lopulta he vaihtavat seppeleen persiljasta tehdyksi. Homeopatix purnaa kylän juhlaruuasta, ja joutuu juhlapöydästä sivuun Trubadurixin viereen. 

19. Asterix ja ennustaja 1972, suomeksi ilmestynyt 1975 albumi n:o19
Tietäjä on poissa ja rajuilman aikana kylään tulee Ennustaja. Smirgeline ystävystyy Ennustajan kanssa. Kaikki palautuu ennalleen, kun aika kuluu ja tietäjä tulee takaisin. Loppujuhlat pidetään ja Trubadurix on sidottuna, mutta unelmoi soittavansa.

20. Asterix Korsikassa 1973, suomeksi ilmestynyt 1975 albumi n:o20
Gergovian muistopäivänä kylään tulee muista tarinoista tuttuja henkilöitä. Creperylon Y Teflon vaimoineen ja Pepe-poika, Fritax ja Veribigbos. Juhlalounaan syövät kaikki ja sitten mennään höykyttämään Cideriumiin roomalaisia, jotka eivät ole poistuneet paikalta, sillä leiriin on tuotu ylpeä korsikalainen vanki. Tämä albumi on minusta todella hyvin piirretty ja hauska ja opettavainen. korsikalainen Ocatarnetabellatsitsix saatetaan Korsikaan, jossa Caesar yrittää ryöstää saarta. Mitään ei saada viedyksi. Korsikalaisilla on omat ikivanhat tapansa ja saaren miljöö on kuvattu loistavasti. Itse en ole käynyt saarella, mutta tämä albumi oli minusta erityisen upea ja hauska.

21. Asterix ja Caesarin lahja 1974, suomeksi ilmestynyt 1976 albuminumerolla 21
Tässä tarinassa rappiolegioonalainen Dipsomanius saa palveluksen päätyttyä Caesarilta gallialaisten kylän. Dipsomanius maksaa lahjallaan ruokaa ja juomaa, ja niin majatalon Ortopedix pitäjä pääsee "nauttimaan" lahjasta.
Ortopedix perheineen menee vaatimaan omaansa. Sitä, mitä Caesar ei omista, ei voi antaa, mutta Ortopedix perustaa Rakkauden tuulten majatalon. Ortopedixin vaimo yllyttää miestään ryhtymään kylän päälliköksi. Zaza Ortopedixin tytär käyttää tenhovoimaansa Obelixiin. "Lahjontaa" ja eripuraa on kylässä ja on tulossa vaalit. Dipsomanius tulee vaatimaan kylään omaansa takaisin, turhaan. Hän menee läheiseen leiriin, joka muurinmurtajien ja katapulttien avulla yrittää kukistaa kylää. Aladobix ja Ortopedix käyvät vaaliväittelyä, joka katkeaa kivisateeseen. Mitään vaaleja ei tule ja roomalaiset kukistetaan. Loppujuhlat pidetään.

22. Asterix ja suuri merimatka 1975, suomeksi ilmestynyt 1976 albumi n:o22
Tietäjä Akvavitix haluaa tuoretta kalaa taikajuomaansa. Amaryllix on näreissään, kun Asterix ja Obelix lähtevät kalastamaan. Matka on myrskyjen siivittämä ja vie aina Amerikkaan asti, jossa intiaanien kanssa on ensin ongelmia ja sitten yhteistyötä. Paluumatka suuntautuu pohjoiseen viikinkien maille. Takaisin tullaan kalasaaliin kanssa. Amaryllix on niin näreissään tuoreesta kalasta, että murjottaa yksin eli Trubadurix saa juhlia.

23. Obelix ja kumppanit 1976, suomeksi ilmestynyt 1977 albumi n:o 23
Caesar yrittää rapauttaa kapitalismilla kylän. Gaius Genius alkaa ostaa hiidenkiviä. Se johtaa uusien yritysten syntymiseen ja ylituotantoon, orjien nurinaan ja Roomassa kassakriisiin. Lopulta kaikki palautuu ennalleen.

24. Asterix Belgiassa 1979, suomeksi ilmestynyt 1979 albumi n:o 24
Lähileirien roomalaisten mukaan belgit ovat urheampia kuin gallialaiset. Aladobix, Asterix ja Obelix lähtevät selvittämään asiaa. Lopulta sovitaan tasapelistä.

Uderzon käsialaa

25. Syvä kuilu 1980, suomeksi ilmestynyt 1980 albumi n:o 25
Olen lukenut tarinan kirjaston Asterix-kirjasto kokoelma-albumista, kannen valokuva on siitä ja lienee "alkuperäinen kansi" siis ranskankielinen. Albumissa syvä kuilu erottaa erään toisen kylän. Molemmilla puolilla on  oma päällikkönsä. Stereofonix on toisen puolen pomo. Pomolla on poika Komix, joka pyytää apua Aladobixin kylältä, jossa on käynnissä kalatappelu. Toisen puolen päällikkö Separationix on pyytänyt apua roomalaisilta.

Todellisuudessa idea on hämmentäjä Anabolixin (kuvassa oikealla, todella konnan näköinen konna), joka haluaa valtaa ja päällikön tyttären Fanzinen. Tarinan kuluessa Akvavitixin taikajuomaa päätyy roomalaisille, jotka paisuvat kun taikajuoma aiheuttaa sivuvaikutuksia eliksiirin kanssa. Kylä lopulta yhdistyy "sovinnon sillalla" ja nuoret Komix ja Fanzine yhdistävät myös hynttyynsä ja hallitsevat. Kelpo albumi, jonka päätteeksi on juhlat, joissa Trubadurix on sidottu.

26. Asterixin harharetket 1981, suomeksi ilmestynyt 1982 albumi n:o 26
Caesar palkkaa druidiagentin nollanollakuusixin (piirretty Sean Conneryn näköiseksi). Hän menee mikrokärpäsen kanssa Asterixin kylään. Tietäjä on poissa tolaltaan, sillä häneltä puuttuu vuoriöljyä, jota tarvitaan taikajuomaan. Asterix ja Obelix tekevät öljynhakureissun, jota nollanollakuusix sabotoi. Öljyt kaatuvat lopulta maahan, mutta tietäjä on korvannut ainesosan muilla tavoin.

27. Asterixin poika 1983, suomeksi ilmestynyt 1984 albumi n:o 27
Asterixin talon ulkopuolelta löytyy pieni vaalea lapsi. Lapsi aiheuttaa paljon kommelluksia, ja sen alkuperän arvailu. Lapsi on todellisuudessa Kleopatran ja Caesarin, jonka Kleopatra on tuonut turvaan kylään.

28. Asterix Intiassa 1987, suomeksi ilmestynyt 1987 albumi n:o 28
Olen lukenut albumin, mutta en omista sitä, tarinassa Asterix, Obelix ja Trubadurix lähtevät Intiaan lentävällä matolla, yhdessä intialaisen Kakkulahin kanssa, joka pyytää apua kuivuuden ja juonittelujen vuoksi. Lentävällä matolla lennellään seikkailuista toiseen. Norsuja tavataan, ja Trubadurix laulaa Singing in the rain, ja sade tulee, Loppujuhlissa Caravellix on puunjuurella.

29. Ruusu ja miekka 1991, suomeksi ilmestynyt 1991 albumi n:o 29
Bardi Trubadurix pitää kylän lapsille koulua. Kylään saapuu naisbardi, joka alkaa opettaa koulussa. Naiset "kaappaavat" vallan ja Smirgeline on kyläpäällikkönä. Roomalaisillakin on naissotilaita. Lopulta miesvalta palautuu kylään. Loppujuhliin osallistuu myös Trubadurix.

30 Obelixin kaleeri 1996, suomeksi ilmestynyt 1996 albumi n:o 30
Obelixin kaleeri on hienosti piirretty ja juoni on uskomaton. Orjat varastavat Caesarin kaleerin ja Caesar joutuu naurunalaiseksi Kleopatran silmissä. Kaleeri suuntaa Galliaan. Tarina on monipolvinen, ja Obelix muuttuu taikajuomaa juotuaan ensin kivipatsaaksi ja sen jälkeen lapseksi, joutuu vangiksi ja kuljetetaan Roomaan. Seikkailun kuluessa käydään myös Atlantiksessa, joka on lasten maa. Kaikki päättyy lopulta hyvin ja Obelix kasvaa taas omiin mittoihinsa. Albumissa viitataan Fritaxiin ja esiintyy Mimosa. Trubadurix on sidottuna loppujuhlien aikana. Tapahtumarikas albumi, hienot kuvat, mutta Goscinnyn huumori puuttuu.

31. Asterix ja Latraviata 2001, suomeksi ilmestynyt 2001, albumi n:o 31
Asterixilla ja Obelixilla on syntymäpäivät, ovat syntyneet samana päivänä, molempien äidit tulevat katsomaan poikiaan, ja utelevat avioaikeista (joita ei ole). Asterixin ja Obelixin isien puoti on ryöstetty kaupungissa. Roomalaiset ujuttavat kylään näyttelijätär Latraviatan, joka näyttelee Mimosaa. Asterix ja Obelix kokevat tunnekuohuja. Myös oikea Mimosa ilmestyy kuvioihin ja asiat oikenevat, mutta kaverukset eivät avioidu. Loppujuhlissa Trubadurix on sidottu.

32.Gallialainen kertomataulu 2003, suomeksi ilmestynyt 2003, albumi n:o 32 on kooste pienistä tarinoista, osa on Goscinnyn tekstittämiä, bloggaukseni siitä on täällä.

33. Taivas putoaa niskaan 2005, suomeksi 2005 albumi n:o 33

34. Asterixin ja Obelixin syntymäpäivä, Kultainen kirja, 2009, albumi n:o 34
Albumin alkutarinassassa Asterix ja muut kyläläiset on piirretty viisikymmentä vuotta vanhemmiksi. Albumissa on pikkujuttuja, hienoa kuvitusta, ja tuttuja hahmoja edellisistä albumeista.

35. Asterix ja piktit, 2013, suomeksi 2013,  albumi n:o 35

Asterixin laajennukset

Asterix ja ystävät 
Tässä albumissa on 30 eri sarjakuvapiirtäjän "näkemykset" Asterixista.

Kuinka Obelix putosi pienenä taikajuomapataan kertoo tarinan tekstinä ja kuvia, eli ei ole perinteinen sarjakuva.

Uderzon luonnoskirja kertoo kuinka hän on luonnostellut ja rakentanut Asterix Intiassa -tarinan.

Lisäksi on julkaistu Asterix-murrealbumeja.
*****

Last edit 24.2.2015

Hergen Tintti-sarja on Keskisuomalaisen sadan kirjan listalla

Tintti -sarjakuva on Keskisuomalaisen sadan klassikkokirjan listalla ja aiheellisesti.

Hergén luoma Tintti kestää aikaa. Tintin lähipiiri kasvaa aikojen saatossa. Milou-koiran jälkeen ilmestyy Tintin rinnalle uskollinen ja äkkipikainen Kapteeni Haddock ja sitten hajamielinen professori Tuhatkauno. Tarinoihin kuuluvat olennaisesti myös polisikaksikko Dupont ja Dupond sekä oopperalaulaja Bianca Castafiore, San Theodorosin vallankahvasta taisteleva kenraali Alcazar, vakuutusmyyjä Séraphin Lampion ja Tintin ystävä Tsang, jolle oli esikuvakin ja esikuvan ystävyys Hergeen oli aitoa ja näkyy albumeissa. Moulinsartin linnan hovimestari Nestor, Khemedin emiirin poika ilkikurinen Abdullah. Timtin päävastustaja on konna Rastapopoulos, ja Bordurian valtio ja siellä etenkin eversti Spontz.

Olen lukenut kaikki Tintit ja pidän niistä paljon, ja useat niistä ovat lähes täydellisiä ja niitä on loppuvaiheissa hiottu jopa liikaa, joten alkuperäinen reippaus ja karheus katoavat täydellisen ilmaisun tieltä, siksi Tintti-tarinan päättävä Tintti ja Aakkostaide on hiomaton timantti eli  Aakkostaide on raakile, mutta kiinnostava teos, vaikka on piirroksiltaan vain luonnostasolla, mutta tarinassa on alkuaikojen anarkiaa, ja analyysiä nykytaiteesta sekä tekijöiden, ostajien ja katsojien tiimoilla. Olen blogannut Tintin juhlakirjasta ja Thompsonin Tinttikirjasta.

ALBUMIT (jokaisessa linkki erilliseen postaukseen)

Tintti Neuvostojen maassa, 1930

Tämä on siitä hyvä albumi, että sitä ei ole piirretty uudestaan. Maailmankuva on varsin puna-valkoinen, Tintti edustaa sitä valkoista, kuvat ovat musta-valkoisia.

Tintti Afrikassa, 1931

Tässä taas on maailmankuva musta-valkoinen, mutta kuvat värillisiä. Toimintaa on, luulen, että olen lukenut uusintapiirretyn albumin. Ei henkilökohtainen suosikki uusintapiirrokset ovat hyviä, mutta tarina ei minusta toimi. Tintti seikkailee Belgian Kongossa kolonialismin henki minusta puhaltaa.

Tintti Amerikassa, 1932,
Tintti tässä selkeästi lehtimies, mutta joutuu tekemisiin Chigagossa Al Caponen kanssa ja narkoottisia aineita on kuvioissa. Piirretyssä tv-sarjassa tarina toimii paremmin kuin albumissa, ei henkilökohtainen suosikkini.

Faaraon sikarit, 1934
Faaraon sikarit on tärkeä tarina sikäli, että se jatkuu tavallaan Sinisessä Lootuksessa. Alkupään konnat Tohtori Muller ja Rastapopoulos konnailevat jatkossakin, mutta esitellään tässä. Huumausaineista on kyse.
Tästä albumista minulla on Otavan tuplatintti, josta yllä kuva

Sininen lootus, 1936,
Narkoottisia aineita näissäkin. Tässä on piirrosjälki aivan loistavaa. Mikä yksityiskohtien meri. Tsang esitellään Sinisessä Lootuksessa sen loppupuolella ja häntä etsitään albumissa Tintti Tiibetissä. Tämä on ollut poliittisesti iso albumi Japanihan miehitti kiinan osaa jo 1930-luvulla. Albumissa hieman haittaa nämä hermomyrkkynuolet, mutta piirrosjäljen yksityiskohdat peittävät muutamat juonen kömpelyydet.

Särkynyt korva, 1937 
Tyypillinen 1930-luvun albumi. Särkynyt korva tarinassa patsaan varkaus johdattaa Etelä-Amerikkaan, jossa tavataan kaksi kenraalia Tapioca ja Alcazar.Täekeitä herroja. Patsaan varkaus selviää, ja motiivi on timantti, mutta se putoaa mereen. Tämä albumi kannattaa lukea, jos lukee tarinan Tintti ja Picarot

Mustan saaren salaisuus, 1938
Mustan Saaren salaisuus on vauhdikas seikkailu, jossa painetaan väärää rahaa. Siinä on mukava gorilla, jonka nimi oli Ranko. Tohtori Muller konnailee.

Kuningas Ottokarin valtikka, 1939

Tämä on 1930-luvulla piirretyistä albumeista suosikkini, sitä on hiottu kauan ja hartaasti. Miloulla on alkupää albumeissa iso rooli. Bianca Castafiore laulaa ensimmäisen vaan ei viimeistä aariaansa. Syldavia - Borduria ristiriita nousee esille, ja tietyt konnat esitellään ensin. Isoja hieonoja kuvia osassa sivuja.

Kultasaksinen rapu, 1941

Tässä tulee ensimmäisen kerran Kapteeni Haddock. Hän on tässä vain juopporetku, ja kiusankappale kuten konna Allan toteaa, mutta sydän kapteenilla on kultaa, kunhan Haddock pysyy vain raittiina. Rapu esiiintyy säilykepurkkien kannessa, minusta tässä on hyvä arvoitus, ja toteutus.

Salaperäinen tähti, 1942

Tässä näen yhtäläisyyksiä Muumipeikko ja Pyrstötähteen. Meteori putoaa maahan ja ihmiset odottavat maailmanloppua, sitten alkaa kilpailu, kuka ehtii meteoriittisaarelle ensin. Tintti ehtii, mutta saari on vaarallinen.  Kapteeni on varsin pienessä roolissa, vaikka on tutkimusaluksen kapteenina.

Yksisarvisen salaisuus, 1943, Rakham Punaisen aarre, 1944

Näissä albumeissa Haddock tutustuu juuriinsa ja he tutustuvat professori Tuhatkaunoon, joka rahoittaa Haisukellusveneellään Moulinsartin linnan oston.

Nämä albumit ovat piirrosjäljeltään hyviä ja lempiseikkailuni. Moulinsartin linnaan tutustutaan, mutta Tuhatkaunon sukellusvene ja Yksisarvisen pienoismalli ovat suosikeitani. Lempialbumeitani.

Seitsemän kristallipalloa, 1948 , Auringon temppeli, 1949

Näitä tarinoita pelkäsin pienenä. Pelkäsin kirousta, inkan kostoa, ja lasipalloja. Auringon Temppelissä Tintti tutustuu nuoreen inkaan. Loppuratkaisu on hieno. Nyt uskallan jo lukea albumit.

Auringon Temppeli on minusta vielä parempi kuin Seitsemän kristallipalloa. Auringon temppelin kuvien värimaailman muutosta on hyvä seurata.

Tässä Sarjis-sarja Tintin kansi

Mustan kullan maa, 1950 Seikkailu Punaisella merellä, 1958

Näissä tarinoissa käydään öljystä sotaa, ja toisessa juonitellaan aseilla ja orjilla. Molemmissa albumeissa on sheikin lapsi Abdullah. Hän jos kuka, osaa kepposten teon. Dupondtit syövät vääriä pillereitä, ja kuplivat ja kasvattavat hiuksia.

Päämääränä Kuu, 1953 ja Tintti Kuun kamaralla, 1954

Näiden albumien hienous on se yksityiskohtien paljous. Päämääränä kuu albumissa on muuten tekstiä aivan älyttömän paljon. Tarinana on kilpajuoksu kuuhun, jossa on vain yksi raketti, mutta sitä yritetään kaapata.

Suunnitteluporukassa on ollut myyrä, aluksessa on "jäniksiä", vauhdikas seikkailu, jossa on suurta draamaa, ja tässä tarinassa on myös kuoleman tapauksia, hieman poikkeuksellisesti.

Tuhatkaunon tapaus, 1956

Tämä on joidenkin kriitikoiden lempialbumi. Tuhatkauno on tehnyt mullistavan keksinnön, joka hajottaa lasia Moulinsartissa. Tässä lienee jo Sanzotin lihakauppa -läppää. Moulinsartin linnan numero 421 eli Moulinsartiin linnaan soitetaan ja kysytään Sanzotin lihakaupaa, tämä on hyvä vitsi, jota viljellään onnistuneesti, kuten myös Tintin hovimestari Nestorin "epäonnelle". Nestorhan oli Lintusten hovimestari. Hyvä albumi ja jännittävä. Tätä albumia kannattaa verrata albumiin Castafioren korut, jossa tapahtuu samankaltaisia asioita. Puskissa lymytään, ja salaisuuksia on. Tässä pelissä on mullistava ase, joka diktatoorin käsissä saisi aikaan tuhoa, toisessa vain varastelevasta harakasta.

Tintti Tiibetissä, 1960
Tintti Tiibetissä on todella korkealuokkainen albumi. Tintti näkee enneunia, ja Tsangin kone on pudonnut, ja Tintti lähtee urhoollisesti häntä etsimään. Tintin ystävyys Tsangiin on aitoa. Tintti on suvaitsevainen. Tässä on värimaailmakin aivan erilainen kuin muissa Tinteissä. Sinisessä Lootuksessa on paljon punaista, mutta Tiibetissä on tunnetusti lunta, eli valkea on teoksen pääväri. Lopun munkit tuovat oranssin häivähdyksen. Valkoista käyttämällä muut värit erottuvat selvemmin, kuten Tsangin kaulahuivikin, joka on keltainen.
Tuhatkauno esiintyy vain alkukuvissa ja myöhemmin Haddockin unessa, Dupondteja ei esiinny, sen sijaan on siis Tsang ja uusi tuttavuus serpa Tharkey. Luostarissa Tintti arvotetaan korkealle, häntä kutsutaan Puhdas sydämeksi ja kapteenia Jyriseväksi ukkoseksi, ja Milou on kuin "aamun lumi". Lumimies kutsutaan jetiksi ja Miguksi.

Castafioren korut, 1963

Albumissa ollaan Moulinsartissa ja lopulta Castafioren korut katoavat.. Pienenä en ymmärtänyt tätä, nyt jo hieman paremmin. Tässä albumissa on jo eräs vähemmistö –ongelma, jota kuitenkin syytetään turhaan. Tässä on paljon Linnaan liittyvää yksityiskohtaa, erilainen, mutta erinomainen albumi. Tuhatkauno on kehittynänyt valkoiset (bianca) ruusut ja saa pusun Castafiorelta, johon Tuhatkauno on rakastunut. Castafiore taas kiusottelee Haddockia, joka inhoaa Castafioren sähläämistä (ei Castafiorea). Wagner on Castafioren pianisti, joka paljastuu toto-peluriksi. Tuhatkaunon tv:n asetukset eivät ole kohdillaan. Varas paljastuu lopulta ja on harakka.

Lento 714 Sydneyyn, 1969

Tämä albumi alkaa hyvin. Lopulta päädytään saarelle Rastapopouloksen armoille ja totuusseerumia käytetään. Loppu on kieltämättä liian ufo. Tässä lennetään Sydneyhyn lennolla 714, kun taas Lostissa lennettiin Sydneystä lennolla 815, ja molemmissa päästään saareen, jossa on salaisuuksia. Rstapopulos, Allan konnailevat. Totuusseerumia annostellaan. Lopussa ufot nollaavat muisteja. Loppukuvassa Lampion katsoo tv:tä. Itseasiassa en tiedä, onko lento 714, se kyllä kuulutetaan albumissa, sillä kyse on Carreidasin totisen ja kitsaan miljonäärin yksityiskoneesta. Carreidasilla on keltainen kaulahuivi, kuten Tsangilla albumissa Tintti Tiibetissä.

Tintti ja Picarot, 1976

Tämä albumi on kyyninen kuvaus maailman muuttumattomuudesta, avioliitosta. Harlekiinien vaatetus on värikäs. Tässä on monta tuttua kenraalia, tutkimusmatkailijaa, ja oopperalaulaja on joutunut arestiin Etelä-Amerikassa, ja Haddock, mutta myös joogaava Tintti tulevat apuun. Alcazar saadaan valtaan, mutta mikä muuttuu. Tämä jäi viimeiseksi albumiksi, joka saatettiin loppuun.

Tintti ja aakkostaide, 1986

Tässä tarinassa on sitä jotakin, vaikka se on pelkästään luonnostasolla. Vanha vihollinen Rastapopoulos konnailee. Tämän tarinan olisi pitänyt valmistua, mutta nautitaan tästä :)

Tintti Haijärvellä on filmistä tehty albumi. Tuhatkauno on keksinyt esineiden kopiointilaitteen. Syldaviassa tapahtuvan seikkailun konna on Tintin arkkivihollinen Roberto Rastapopoulos.
***

Belgialainen Herge oli oikealta nimeltä Georges Remi (1907 - 1983). Hän antoi vain muutamia syvää luotaavia haastatteluja, mutta niissä hän kertoi, että kaikki päähahmot kuvaavat häntä itseään. Tintti ihanne-minää, ja kapteeni kärsimättömyyttä ja halua olla rauhassa. Tänne olen postannut siitä.  Olen postannut myös Tintti-aiheisista Tinti juhlakirjasta täällä ja Thompsonin Herge ja his creations täällä.

Nesser Håkan: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä

Håkan Nesser: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä, Tammi 2005 262 sivua, alkuteos Kim Novak badade aldrig i Genesarets sjö 1998 käännös Saara Villa.

Kirjan laji: Rikos

Miljöö: Ruotsi, 1960-luvulla, tarina jatkuu vuoteen 1997 asti

Päähenkilöt: Erik ja Edmund 14-vuotiaat "kesäorvot", Ewa Kaludis ja hänen oma käsipalloilijansa Bertil "Berra" Albertsson, joka murhataan, Henry-veli, poliisi Verner Lindström.

Luin tämän ostettuani ruotsinkielisen painoksen alennusmyynnistä, mutta minulla oli myös kirjastosta lopulta myös suomenkielinen laitos. Teos oli todella helppolukuinen, siis kielellisesti, mutta merkitykset olivat sanoja suuremmat. 

-Voi sisältää juonipaljatustuksia-

Teos kertoo Erikin (minä) lapsuuden kesästä 1960-luvulta kun  Se Kamala sattui, ja teksti ja dialogi ovat iskeviä, vuoropuhelut ovat osin muutaman sanan lauseita pääosin dialogissa. Pojat keksivät hauskan tavan puhua käyttämällä vain kahta sanaa.
-koko ajan?
-ei aivan
-Objection overruled
-Objection sustained
-Mutta sitten
-kerronta muuttuu
-sitten kun
-se tapahtuu

Det var lätt att läsa, men sen circlar gick sönder ...

Teos on siis iskevästi kirjoitettu, mutta se leikittelee lukijan kustannuksella, koska kyse ei ole poikakirjasta vaan rikosromaanista, jossa selviää myös tapahtumat vähin erin, jos ollenkaan. Nesser minusta huijaa lukijaa kuten huijaa Hitchcock Kim Novakin tähdittämässä Vertigo, Punainen kyynel. Se Kamala ei ole äidin sairaus, vaan murha, joka tapahtuu. Poikien äidit ovat nimitäin poissa: toinen sairaalassa ja toinen vähän huilaamassa ja vierottautumasta pullosta, ja pojat aikuistuvat kaksin mökillä, kun isät pitävät kaupungissa kulisseja pystyssä, välillä pojat ovat Erikin Henry-veljen "valvonnan" alla. Henry kirjoittaa kirjaa (joka ei koskaan valmistu) ja aloittaa suhteen Ewa Kaludiksen vaalean mutta varatun kaunottaren kanssa. Ewa nimittäin seurustelee käsipalloilija Berran kanssa, joka on hyvin mustasukkainen. Erik on tutustunut Ewaan jo koulussa, ja kokee hänet hyvin eroottisesti. Berra tulee mökille ja lopulta hän hän makaa pää verisenä tohjona. Päähenkilön veljeä Henryä epäillään murhasta ja tämä on vangittunakin, mutta lopullista näyttöä ei löydy vaan rikos jää selvittämättömien mappiin.

Vuonna 1997 Erikin solmittua suhteen Ewan kanssa rikos selviää, vai selviääkö.

Teoksessa ei ole Kim Novakia eikä Genesaretin järveä. Kirjan nimi tulee Ewa Kaludisin ulkonäöstä, hän on kuin Kim Novak*. "Genesaretin järvi" on Genesaretin mökin vieressä oleva ruotsalainen järvi, sen voi paljastaa, että Ewa Kaludis ei tainnut siellä järvessä uida. Kirjan nimi on loistava, koska lukijaa petetään tai ainakin minua petettiin ja teos on siksi hieno ja samoin myös nimi, joka ei oikeastaan kuvaa, vaikka kuvaakin. Kuten myös kirjan kansi, jossa rikos näytetään.

Tätä kirjaa en osaa analysoida muuten kuin totean, että tässä on suuri moraalinen ongelma. Rikollinen ei jää kiinni, eikä ole oikeastaan selvää kumpi kahdesta sen teki. Teoksen yllätyksellisyys nimittäin minusta juontuu kerrontatyylistäkin eikä vain tapahtumista.

Kirja on iskevää luettavaa!

___
* Ruotsalainen Håkan Nesser (s. 1950) on niin taitava kirjoittaja, että hän on kirjan nimessä luultavasti, siis minun mielestäni, huomioinut Kim Novakin ja hänen roolinsa Hitchcockin Vertigo punainen kyynel elokuvassa, jossa Madelaine (Kim Novakin näyttelemänä) huijaa korkeasta paikasta kärsivää Scottieta, jota näyttelee James Stewart.

Elokuvan traileri on linkattu ylle.
Tähän viittasin jo aiemmin. Håkan huijaa myös lukijaa (tai ainakin Jokkea) Van Veeteren -sarjassaan, olen lukenut tosin vain yhden, eli Münsterin juttu -teoksen.

Nesserin käsityksiä käännekohdista tässä kirjassa ihmettelen, etenkin Erikin ja Ewan suhteen solmukohdissa esitetyt kommentit, eli aina puhutaan "menkoista" tai kuukautisista, tämä on minusta hieman outoa.
Erik sanoo Ewalle ensimmäisen repliikin
s. 37  "Minä en voi oikein hyvin", sanoin " Taitaa olla menkat tulossa".
Kun Ewa tapaa Erikin vuosia myöhemmin
s.244 Hänellä oli ollut juuri kuukautiset ...
Kun Erik ja Ewa asuvat yhdessä
s.254 Vaikka Ewan kuukautiset loppuivatkin muutamaa kuukautta sen jälkeen ...