sunnuntai 3. lokakuuta 2021

Halldor Laxness: Atomiasema

 


Halldor Laxness: Atomiasema. Alkuteos Atomstödin 1948, suomentanut Irmeli Niemi, WSOY 1956, sivumäärä 211. Kansikuva itse kyhätty.

Halldor Kiljan Laxness (1802 - 1998) on vuoden 1955 kirjallisuuden nobelisti. Hänen pääteos on Salka Valka, joka julkaistiin 1932. Atomiasema on satiirinen ja ilmaisultaan haastava, koska se arvostelee suoraan maan poliittista ja taloudellista eliittiä. Taustalla lienee maan liittyminen Natoon, sotilasyhteistyö Yhdysvaltain kanssa ja yhdysvaltalaisten maassa olo. Laxness tuo molemmissa mainituissa teoksissa esiin uskontoa ja kommunismia, joihin molempiin oli tutustunut.

Atomiaseman päähenkilö on Islannin pohjoisosasta Reykjavikiin tuleva 21-vuotias Uggla, joka haluaa oppia soittamaan urkuja. Tavoitteena on saada kotiseudulle kirkko ja urut. Uggla pestautuu valtiopäivämies Bui Arlandin piiaksi ja Uggla piikoo ja hoitaa perheen huushollia ja  kurittomia lapsia. 

Uggla ottaa urkutunteja kaupungin laidalla ja törmää outoon yhteisöön, jonka jäsenet selittävät jenkkien trokauksesta ja koplauksesta eräiden islantilaisten kanssa. Arlandien luona käyvät ensin amerikkalaiset ja sitten pääministeri esikuntineen. Perheen äiti on pääministerin sisar. Nainen kuvataan ilkeäksi, piikitteleväksi, laiskaksi ja lihavaksi. Nainen pitää pohjoisesta tullutta piikaa vähempiarvoisena ja varoittaa kommunisteista.

Kuten yllä vihjasin Laxness pestautui vuonna 1922 luostariin  mutta jäi pois toiminnasta ja 'hurahti' kommunismiin. Tässä kirjassa kommunistit haluavat pääkaupunkiin nuorisotalon ja päiväkodin. Perheen äiti saa raivokohtauksia ja irtisanoo Ugglan tämän puhuttua hankkeista, myöhemmin äiti lähtee Amerikkaan ja perheen isä jatkaa Ugglan pestiä.

Kirjan juoni ei ole pääasia, mutta Uggla rojahtaa raskaaksi ja menee synnyttämään pohjoiseen. Ugglan lapsen isä piipahtaa pohjoisessa, mutta joutuu haamukaupoista vankilaan. Uggla palaa Reykjavikiin, missä maa myydään atomiasemaksi jenkeille. Tämä Islannin myyminen on teoksen tärkein teema. 

Kirja viittaa lisäksi useisiin maan saagoihin. Ymmärtääkseen yhteyksiä olisi ollut hyvä tuntea runoilija Egil Skallagrimsson (910 - 990) ja  Snorri Sturlosson (1179 - 1241) ja heidän tuotantonsa. Nykyajan maanmyyjiä verrataan Gisdur Thorvaldsoniin, joka kirjan mukaan vuonna 1262 petti maan, netin mukaan vuonna 1264 Islanti päätyi Norjan alaisuuteen.

Toinen maailmansota kummittelee taustalla ja mm. Norjan Quislingin petturuuteen viitataan. Norjan päänatsi teloitettiin sodan jälkeen.

Halldor Kilian Laxnessin Atomiasema on kirjailijan kannanotto jenkkiyhteistyötä vastaan. Atomiasema sisälsi kiintoisia teemoja ja heittoja. Ugglan hoitamat lapset ovat kurittomia ja rajattomia. Eliitin lapset juovat, bilettävät, örveltävät, oksentavat, ja ukkomiehet paneskelevat alaikäisiä. Lapset tekevät pikkurikoksia, jotka painetaan villaisella. Maan eliitti jakaa mannaa keskenään. Pikkurikolliset laitetaan vankilaan.

Minusta tyylilajin valinta ja liian suora osoittelevuus, jota yritetään verhoilla, on huono valinta ja tekee kirjasta epäselvän, ja tylsyttää sanomaa. En voi sanoa pitäneeni teoksen lukemisesta.

12 kommenttia:

  1. Islanti on kiehtova maailmankolkka. Laxnessia en ole lukenut eikä tämä teos ainakaan kuulosta omimmalta, Salkavalka voisi olla enempi mun tyylinen, ainakin ensimmäinen osa, koska lapsuuskuvaukset ovat kiinnostavia. Erikoinen yhteensattuma tuo Norjan Quisling, joka itselläni tuli vastaan norjalaisessa tyttökirjassa lyhyenä viittauksena. Kaverin kohtaloon liittyy puistattavia seikkoja, jos on yhtään luottaminen wikipedian tietoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjasta, oli paikoin mielenkiintoinen, minusta Salka Valka on enemmän ehkä sinua varten?
      Quislingin kohtalo, mikäli Wikipedian tiedot ovat oikeat, on puistattava kidutuksen ja teloituksen osalta. Minusta tuollaisesta maanpetturuudesta voitaisiin antaa "vain" elinkautinen tuomio.

      Poista
  2. Mainio avaus Atomiasemasta, jota en ole lukenut, mutta Salka Valkan joskus kylläkin ja siitäkin jäin jotenkin "hapan" maku.

    Islanti sinänsä maana ja luontoineen on varsin kiinnostava kolkka ja sieltä onkin iloksemme putkahdellut viime vuosina dekkaririntamalle useampia ykkösluokan tekijöitä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Islanti on kiehtova maa, ja ilmeisen elinvoimainen, joka näkyy varmasti dekkaririntamalla. Laxnessin kertojamopo lähtee tosiaan helposti keilimaan, josta ehkä tuo hapan maku?

      Poista
  3. Salka Valka oli todella upea kirja. Tämäkin kiinnostaa.

    VastaaPoista
  4. Atomiasemaa en ole lukenut, pari muuta Laxnessilta kyllä. Aika outo valinta romaaniin tuollainen suora arvostelu, vaikka arvostelu muuten olisi aiheellistakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ILmeisesti kaikki eivät pitäneet Laxnessin satiirista. Nykyisin Islanti on Euroopan valtioista kuitenkin suhteellisen vapaa tekemän omia ratkaisujaan. Islannin talouskuplan poksahtamisesta selvttiin nopeasti, kun oli oma valuuttaa ym.

      Poista
  5. Kiva että tuodaan esille vanhempiakin kirjoja! Tästä en ollut aiemmin kuullutkaan, Laxnessista toki kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bloggaan koko lokakuun nobelisteista, ja muut ovat vielä "vanhempia" (Saramagoa lukuunottamatta), ja lisäksi Aleksis Kiven Kullervosta.

      Poista
  6. Tälle ei pitäisi nauraa, mutta on liian hassu ilmaus "rojahtaa raskaaksi"... 😀

    Salka Valka on tuttu nimi mutta en ole koskaan lukenut.

    Mukavaa viikkoa sinulle 🌺🌸🌺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan hän alkoi odottaa vauvaa, joskin se tapahtui nopeasti ja yllättäen, mutta asiaan ei liity mitään negatiivista, vaan on onnellinen ja jopa neutraali asia, mikä on minusta yksi mukava asia kirjassa. Kiitos samoin voimaannuttavaa viikkoa.

      Poista