sunnuntai 31. lokakuuta 2021

Bertrand Russell: Avioliitto ja moraali

 


Bertrand Russell: Avioliitto ja moraali, alkuteos Marriage and Morals 1929, suomentaja J. A. Hollo, Gummerus 1951, sivumäärä 233.


Bertrand Russell (1872 - 1970) oli brittiläinen matemaatikko ja filosofi. Russelin tunnetuimmat julkaisut lienevät matematiikan alalta  The Foundations of Geometry ja Principia Mathematica sekä  filosofian alalta The Philosophy of Leibniz. Bertrand Russell voitti myös Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1950. Bertrand Russell oli muuten Victorian ajan pääministeri John Russelin (1792 - 1878) pojanpoika. Russell oli tasa-arvon kannattaja ja pasifisti. Russell oli ennemmin agnostikko kuin ateisti. Olen blogannut hänen teoksestaan Filosofiaa jokamiehelle

Russellin teos Avioliitto ja moraali tarkastelee eri perhetyyppejä, tässä alla olen tulkinnut, nykyaikaistanut sekä oikonut. Teos on kirjoitettu miltei sata vuotta sitten. Kirjassa Russell toteaa että perhekeskustelussa vallalla on paljon Marxin ajatukset taloustieteestä ja Freudin näkemykset vieteistä. Tuolloin seksi kuului (vain) avioliittoon, ja avioliittoa säädellään yhteiskunnan lainsäädännöllä. Uskonto vaikuttaa myös avioliittoon. Suomessa kirkkohäät ovat monelle vieläkin merkityksellinen tapahtuma. Sata vuotta sitten on ollut vielä enemmän sukupuolielämää rajoittavia lakeja ja yhteisön normeja. Perheisiin vaikuttavat edelleen yhteiskunnan lait avioliitosta, perinnön jaosta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksista. Yhteisön normit säätelevät, mikä on hyväksyttävä parisuhde ja mitkä yksilön valinnat yhteisössä  hyväksytään. Vaikka yhteiskunta ja yhteisö ohjaavat voimakkaasti yksilön valintoja, on viime kädessä vaistot ne, jotka vaikuttavat paljon ihmisen parinvalintaan ja avioliittojenkin muodostumiseen. Russelin mukaan seksuaalisuus myös opitaan, sillä ihminen ei vaistomaisesti tiedä seksistä kaikkea. Russell on tajunnut jo vuonna 1929, että lääketiede, ehkäisymenetelmien kehitys vaikuttavat myös perheisiin. Hänen mukaansa se ja seikka, että yhteiskunta osallistuu lasten kasvatukseen yhä enemmän, tulee pienentämään isän roolia perheissä. Russell ei kannata Neuvostoliiton järjestelmää, jossa on isoja lastentarhoja, missä perhesiteet ovat "hölliä". Normaali perhe on hyväksi lapselle, joka saa vanhempiensa kiintymystä osakseen. 

Russell tarkastelee eri järjestelmiä. Matriarkaalisessa järjestelmässä, äidit saavat lapsia, mutta lapsella ei ole isää. Miehen malli tulee yhteisön miehiltä, mutta eniten lapsen enolta. Tällainen järjestelmä on (tai on ollut) Trobriand-saarilla Papua Uusi Guinealla. Russell huomauttaa että sosiaaliselle isälle, eli naisen elinkumppanille tulee tunteita lasta kohtaan, vaikka biologisesti hän ei ole isä.

Äitikeskeinen järjestelmä on poikkeus. Ihmiskunnassa vallitsi ja useassa paikassa vallitsee edelleen patriarkaalinen järjestelmä, jossa lapsella on isä, joka on perheen pää, ja jota muut tottelevat. Järjestelmässä naisen neitsyyttä (ennen avioliittoa) korostetaan, "isä - poika" -ketju on tärkeä, (ja vielä isä - esikoispoika). Naista kontrolloidaan, jotta sukuun ei tulisi vierasta verta. Miehen mustasukkaisuus kumpuaa kunnianloukkauksesta tai sen mahdollisuudesta, nainen on kuin miehen omaisuutta. Miehelle sallitaan syrjähypyt, naiselle ei. Russelin mukaan jo Mooseksen ensimmäisessä kirjassa isät haluavat poikia ja heillä on paljon lapsia. Russelin mukaan apostoli Paavalin vaikutus on suuri, eikä myönteisessä mielessä. Paavali liitti seksin avioliittoon, ja seksi on siellä pakollinen "paha", mutta parempi olisi olla selibaatissa tai pysyä naimattomana. Katolinen kirkko on suhtautunut nuivasti ehkäisyyn. "Tähdentämällä seksuaalista siveyttä kristillinen etiikka huononsi naisten asemaa". s. 46 Se johti "tulkintaan", että nainen oli viettelijä.

Avioliitto on yhteiskunnallinen instituutio, jota Russell käsittelee. Sadassa vuodessa usea asia on muuttunut, joten kaikilta osin Russelin analyysi ei ole ajankohtainen. Russell ennustaa, että kaupungissa solmitut avioliitot ovat alttiita ongelmille. Naisen nousu tasavertaiseen asemaan miehen kanssa, aiheuttaa paineita avioliitossa myös miehelle.  Mitä sivistyneempi yhteiskunta on, sitä enemmän näyttää tulevan avioeroja.  Tämä johtuu minusta myös siitä, että koulutetulla naisella on paremmat mahdollisuudet selvitä yksin, kuin järjestelmässä, jossa vain mies on kodin ulkopuolella töissä. Russell kuitenkin ounastelee, että maaseudulla avioliitot ovat onnellisempia, koska siellä elämän tahti on rauhallisempi.

Avioliitto vaikuttaa mieheen, naiseen ja lapsiin. Perhe on yhteiskunnallinen instituutio, vaikka se perustuu "yksityisiin tunteisiin". Yhteiskunnan rajat ja väliintulo pohjautuvat lapsen hyvinvointiin. Russelin mukaan perhe saa ihmisen kartuttamaan myös varallisuutta. Perhe ei olekaan silloin enää etupäässä seksuaalista kumppanuutta varten vaan yhteistoimintayritys, jonka tavoite on saattaa perheen lapset maailmaan ja saavuttaa hyvä asema ja turvata jälkipolvien onnistuminen.

Russell käsittelee eugeniikkaa ja pakkosterilointia. Molemmat hän tuomitsee. Rotueugeniikka on kansalliskiihkon tekosyy. Tuolloin ihmisiä myös pakkosteriloitiin, tätä Russell pitää julmana. Russelin mukaan yhteiskunnassa koulutettujen perheet ovat vähälapsisempia kuin työväenluokan perheissä. Englannissa oli tuolloin 2 miljoonaa naista enemmän kuin miehiä, joka johti siihen, että moni nainen ei löytänyt kumppania. Russell havaitsee, että väestön määrä on alkanut nousta 1900-luvulla. (Todellinen väestöpommi tuli vasta 1900-luvun jälkipuolella). 

Russell kuvaa, kuinka tuolloin tyttöjä ja poikia kasvatettiin hyvin eri lailla. Poikien kasvu briteissä sukupuoliasioihin tapahtui riettaitten juttujen kautta, tytöille luotiin pelkoja ja paineita. Toisin tapahtui Samoalla, jossa nuorilla oli avoimempi suhde seksuaalisuuteen, ja nuorilla oli myös vähemmän mielenterveysongelmia.

Russell harmittelee sitä, että seksuaalikasvatuksessa on paljon vaikenemista ja kieltoja. Asiasta tulee myöhemmin ongelmia.

Bertrand Russellin Avioliitto ja moraali oli tietyillä osiltaan yllättävän ajankohtainen teos, jossa tarkastellaan seksuaalisuutta ja perhetyyppejä, ja sitä, mihin perhenormit perustuvat ja mitä niistä seuraa.

****
Bertrand Russell sai vuoden 1950 Nobelin kirjallisuuden palkinnon, ja Nobelin palkinnon perusteluissa hänet mainittiin "ihmisyyden ja ajatuksen vapauden esitaistelijana".

7 kommenttia:

  1. Enpä tiennytkään, että Russell on käsitellyt tällaistakin aihetta. Kuulostaa tosiaan joiltain osin hämmästyttävän modernilta ajattelulta.

    VastaaPoista
  2. Kerrassaan mainio avaus tästä Russelin teoksesta, jossa on yllättävänkin paljon kulumatonta ja ajankohtaista asiaa ja pohdiskelua.
    Hänen filosofiansa jokamiehelle on kiinnostavaa ja uusia näkökulmia avaavaa, edelleenkin kuin myös aiempi postauksesi teoksesta, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on tämä kirjablogiharrastus, niin on tullut luettua Russellia. Filosofit ovat ajattomia, ja parhaimillaan viisaita.

      Poista
  3. Kiva esittely. On ihmeellistä miten älykköjen ja ajattelijoiden teokset kestävät niin hyvin aikaa. Yritin uppoutua erääseen tähtitieteelliseen julkaisuun, joka oli julkaistu 1980-luvulla. Pluto keikkuu siellä vielä komeasti planeettana, mutta muuten avaruusfysiikka menee sen verran yli hilseen, etten osaa sanoa miten väittämät pitäisivät tänä päivänä paikkansa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos filosofia ja tähtitiede ovat ikuisia, mutta tuo Pluto asia, onko se planeetta vai ei, on kummallista.

      Poista
  4. Kiitos tästä! Luin Filosofiaa jokamiehelle jo nuorena ja vakuutuin siitä että Russel oli suosikkini filosofeista. Hankin teoksen myöhemmin itselleni englanninkielisenä Unppopular Essays... pitääkin lukea taas uudestaan ja katsoa onko lumous säilynyt :)

    VastaaPoista