Halldor Laxness: Atomiasema

 

Halldor Laxness: Atomiasema. Alkuteos Atomstödin 1948, suomentanut Irmeli Niemi, WSOY 1956, sivumäärä 211. Kansikuva itse kyhätty.

Halldor Kiljan Laxness (1802 - 1998) on vuoden 1955 kirjallisuuden nobelisti. Hänen pääteos on Salka Valka, joka julkaistiin 1932. Atomiasema on satiirinen ja ilmaisultaan haastava, koska se arvostelee suoraan maan poliittista ja taloudellista eliittiä. Taustalla lienee maan liittyminen Natoon, sotilasyhteistyö Yhdysvaltain kanssa ja yhdysvaltalaisten maassa olo. Laxness tuo molemmissa mainituissa teoksissa esiin uskontoa ja kommunismia, joihin molempiin oli tutustunut.

Atomiaseman päähenkilö on Islannin pohjoisosasta Reykjavikiin tuleva 21-vuotias Uggla, joka haluaa oppia soittamaan urkuja. Tavoitteena on saada kotiseudulle kirkko ja urut. Uggla pestautuu valtiopäivämies Bui Arlandin piiaksi ja Uggla piikoo ja hoitaa perheen huushollia ja  kurittomia lapsia. 

Uggla ottaa urkutunteja kaupungin laidalla ja törmää outoon yhteisöön, jonka jäsenet selittävät jenkkien trokauksesta ja koplauksesta eräiden islantilaisten kanssa. Arlandien luona käyvät ensin amerikkalaiset ja sitten pääministeri esikuntineen. Perheen äiti on pääministerin sisar. Nainen kuvataan ilkeäksi, piikitteleväksi, laiskaksi ja lihavaksi. Nainen pitää pohjoisesta tullutta piikaa vähempiarvoisena ja varoittaa kommunisteista.

Kuten yllä vihjasin Laxness pestautui vuonna 1922 luostariin  mutta jäi pois toiminnasta ja 'hurahti' kommunismiin. Tässä kirjassa kommunistit haluavat pääkaupunkiin nuorisotalon ja päiväkodin. Perheen äiti saa raivokohtauksia ja irtisanoo Ugglan tämän puhuttua hankkeista, myöhemmin äiti lähtee Amerikkaan ja perheen isä jatkaa Ugglan pestiä.

Kirjan juoni ei ole pääasia, mutta Uggla rojahtaa raskaaksi ja menee synnyttämään pohjoiseen. Ugglan lapsen isä piipahtaa pohjoisessa, mutta joutuu haamukaupoista vankilaan. Uggla palaa Reykjavikiin, missä maa myydään atomiasemaksi jenkeille. Tämä Islannin myyminen on teoksen tärkein teema. 

Kirja viittaa lisäksi useisiin maan saagoihin. Ymmärtääkseen yhteyksiä olisi ollut hyvä tuntea runoilija Egil Skallagrimsson (910 - 990) ja  Snorri Sturlosson (1179 - 1241) ja heidän tuotantonsa. Nykyajan maanmyyjiä verrataan Gisdur Thorvaldsoniin, joka kirjan mukaan vuonna 1262 petti maan, netin mukaan vuonna 1264 Islanti päätyi Norjan alaisuuteen.

Toinen maailmansota kummittelee taustalla ja mm. Norjan Quislingin petturuuteen viitataan. Norjan päänatsi teloitettiin sodan jälkeen.

Halldor Kilian Laxnessin Atomiasema on kirjailijan kannanotto jenkkiyhteistyötä vastaan. Atomiasema sisälsi kiintoisia teemoja ja heittoja. Ugglan hoitamat lapset ovat kurittomia ja rajattomia. Eliitin lapset juovat, bilettävät, örveltävät, oksentavat, ja ukkomiehet paneskelevat alaikäisiä. Lapset tekevät pikkurikoksia, jotka painetaan villaisella. Maan eliitti jakaa mannaa keskenään. Pikkurikolliset laitetaan vankilaan.

Minusta tyylilajin valinta ja liian suora osoittelevuus, jota yritetään verhoilla, on huono valinta ja tekee kirjasta epäselvän, ja tylsyttää sanomaa. En voi sanoa pitäneeni teoksen lukemisesta.