sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija

  


Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija, wsoy-pokkari, 2009, sivumäärä 223. 

Veikko Huovisen (1927 - 2009) esikoisromaani Havukka-ahon ajattelija on vuodelta 1952. Romaani on idealtaan ajaton teos, vaikka maailma on (tieto)koneellistunut, niin tarinan päähenkilö Konsta Pylkkänen on suomalainen korpifilosofi. Konsta Pylkkänen harjoittaa maatalouselinkeinoa ja myy metsää. Konsta asuu Iita ja Anselmi Hokman luona, Hokmilla on lapsia.  Tarinan tapahtumapaikka on Kuhmon Lentua.

Kertomus alkaa: Iita ei pidä, kun Konsta sylkee russakoita. Iitan yhdeksänkesäinen Nikke haluaa katiskaa kokemaan. Konstasta on hauska huiputtaa Nikkeä. Konsta repii russakasta huumoria ja narraa lapsia tuliketusta, luonnonilmiöistä, mittarimadon vakoilusta, atomin olemuksesta, pommeista, avaruuden tyhjyydestä sekä tiktaattoreista. Veikko Huovinen osallistui jatkosotaan, ja diktaattoreja hän vastustaa. Huovinen kirjoitti tätä muutettuaan Sotkamosta Helsinkiin opiskelemaan metsänhoitajaksi.

Konstan Pylkerö saa kirjeen Mooses Pessiltä, että kummalliset miehet "tutkivaten luontoa  ... residentin lupa ampua lintuja ..." oppaaksi pyytävät ja 500 markkaa päivä olisi palkka. Konsta lähtee lisensiaattien oppaaksi. "Lisenssit"  ovat maisterit Kronberg ja Ojasto, jotka tekevät väitöskirjaa. Tusinoittain kanalintuja pitää ampua: metsoja, teeriä, pyitä ja riekkoja. Konstan Pylkerö matkustaa paikalle ja hän tutustuu nuorempaan maisteriin Kronbergiin ja vanhempaan Ojastoon. Kronberg on ollut muuten sodassakin ja on kapteeni. Sitten alkaa lintujen ampuminen, nykyisin ovat toisenlaiset tutkimusmetodit vallalla. Ojastolla on tosin mikroskooppi, jonka kanssa pontikkahumalassa oleva Pylkerö huijaa Riitu-äitiään haukkunutta isäntämiestä väittäen tällä olevan loismatoja.
Pylkerö ampuu kohmelossa lintuja Eräs ammuttu lintu on pyymetso, josta nykymittapuun mukaan ei juuri olisi kuolleena hyötyä. Teoksen "vilosohvian" mukaan kuitenkin tutkittavaa löytyy paljonkin. Linnut lähetetään kuolleina ja osina Helsinkiin ja syntyteorioita linnuille mietitään ja tieteellisiä nimiä annetaan Tetrao urogallus L. Tetrates bonasia L. s.179

Kyse on oikeasti "road-movie" -kirjasta. Konsta Pylkkänen lähtee kotoaan  ja kokee itsekin "seikkailuja" ja pyymetso tavataan. Lintututkijat menevät junalla Helsinkiin, Konsta saa palkkansa ja ylimääräistä 1000 markkaa ja spriipullon.  Konsta suuntaa korpeen ja lopussa häipyy suuri vilosohvi suonsilmään tai onko sekään todellista? Ainakin Huovinen palasi kahteen kertaan Konsta Pylkkäseen kirjoissaan.

Kirjan ansiona voi pitää sodanjälkeisen maaseudun elämänmenon kuvausta, verkkaisuutta, ja juoruisuutta. Eräskin emäntä ja isäntä juoruavat Konstan olevan avioton lapsi, isä olisi mahdollisesti kuulu taidemaalari, äiti Riitu. Mahdollisesti Pylkerö syntynyt 1897, ja maailmalle hän lähti 1917, mahdollisesti akateemisia opintoja ehkä jopa paperitkin lehtori tai maisteri. Tekstin tulkinta jää kuitenkin lukijan vastuulle, onko totta vai onko vain  Konstan itsekehua. Mooseksen mukaan Konstalla olisi ollut maata olisi 137 hehtaaria, josta 9 hehtaaria viljeltynä.

Havukka-ahon ajattelijasta voi pitää pelkästään luonnonilmiöiden ja luonnon hyvästä kuvaamisesta, sanankäyttö on myös muista kirjailijoista poikkeavaa, ja kuten Veikko Huovisen  Rasvamaksan novelleissa, koskaan en tiennyt, mitä seuraavaksi tapahtuu... 

Havukka-ahon ajattelija on ajaton kuvaus korpifilosofista.

Tekstinäyte: s.88:
Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan....,Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin... 

Veikko Huovinen (1927 - 2009) syntyi Simossa, mutta varttui Sotkamossa, osallistui jatkosotaan. Valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta, ja oli loistokirjailija. Lampaansyöjät on hänen veijariromaaninsa.

14 kommenttia:

  1. Tätä luettiin aikoinaan koulussa. En paljon muista, mutta Konstan konstikkaan luonteen kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse luin tämän kymmenisen vuotta ennen, mutta tämä oli muistaakseni isoisäni lempikirjoja, tai hän ainakin tuota jälkiviisauden lakia aina ihasteli, ja oli kotoisin Itä-Suomesta, joskaan ei Kainuussa.

      Poista
  2. Huovisen elämänmyönteisyydesta ja kielenkäytön rikkaudesta tulee aina hyvä mieli, niin nytkin arviotasi lukiessa!

    Hän on kirjailijana oma lukunsa, ja hänen tuotantonsa pariin palaa yhä uudelleen.
    Pienen korpifilosofin soisin asuvan myös oman sydämeni sopukoissa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on jotain aitoa, ja sellaista jota ei ehkä nykyaikana ymmärretä kuinka arvokasta tämä on. Lampaansyöjistä bloggaan piakkoin. Kiitos kommentista.

      Poista
  3. Konsta Pylkkänen on kyllä hupaisa hahmo! Tämä oli aika hauska kirja :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos :) Tämä kirja pitäisi ottaa uusintalukuun.

    VastaaPoista
  5. Luimme koulussa Huovista, varmaan juuri Havukka-ahonen ajattelijaa, ja se inspiroi minut lukemaan muutakin häneltä. Kiva kun postasit. Mukavaa sunnuntaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Rita A. Meillä ei kotona eikä koulussa Huovista luettu, mutta kuten yllä totesin, oli isoisäni lempikirjailijoita, tai ainakin teoksissa löytyi.

      Poista
  6. Tämä on hieno kirja. Olen lukenut tämän joskus muinoin. Tämä oli kolme vuotta sitten Joensuun kaupunginteatterin näytelmänä. Oikein onnistunut sovitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tämä varmasti taittuu teatteriin, ja telkkariinkin hyvin. Tuo kansi on 2010 filmistä, joka on myös onnistunut.

      Poista
  7. Kainuussa Huovinen on hyvin arvostettu. Hänelle on pystytetty hieno patsas Sotkamon keskustan liepeille. Kuhmossa on Sininen polku, jonka olen aina ajatellut Pylkerön sinisten ajatusten poluksi, mutta ilmeisesti nimi tulee siitä, että polun molemmin puolin on useita sinisiä lampia.

    Minusta myös elokuva Havukka-ahon ajattelija on todella hyvä. Kai Lehtinen sopii Konstan Pylkeröksi. Rooliin oli ensin valittu Pirkka-Pekka Petelius, mutta hän joutui jostain syystä kieltäytymään, ja kun on nähnyt Lehtisen rooolisuorituksen, niin ei voi kuvitella, että kukaan olisi parempi Konsta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Huovisella on vankka ihailijakunta. Sotkamossa en ole käynytkään, mutta Kajaanissa olen.
      Kai Lehtinen on huikea näyttelijä ja vuoden 2010 filmiversioon Kari Väänäsen ohjaama. Pidän myös Väänäsen Taivaan tulet sarjasta, tai ensimmäisistä kausista.

      Poista