perjantai 23. lokakuuta 2020

Aapeli: Pikku Pietarin piha




Aapeli: Pikku Pietarin piha, 1958, WSOY 1998, sivumäärä 156.

Aapelin Pikku Pietarin piha -kirjan päähenkilö on koululainen Pietari Jormalainen, jonka näkökulmasta katsotaan maailmaa, lähinnä puutaloalueen pihapiiriä, jossa asuu erikoisia ihmisiä, tai  ihan tavallisia, kaikki riippuu katsantokannasta.

Pietarin äidillä on tuperkeli ja siihen hän kuolee. Isällä Jormalaisella on  liikkuva putiikki, joka myy rojua. Pietarilla on samanikäisiä kavereita, joiden elämää kuvataan, lisäksi aikuisten avataan kirjassa. Isä kiikuttaa kotiin uuden vaimon Karoliinan, joka on kovin touhukas ja utelias. 

Pikku Pietarin piha on herkkä ja taitava lapsuuden kuvaus, jota alla avaan hieman enemmän. Jos aiot lukea kirjan, lopeta tähän ja lue kirja, kannattaa.

Juonesta, henkilöistä ja suhteista
Pietarin äiti on siirretty jo tuberkoloosiparantolaan. Pietari käy välillä keskusteluja Taivaan isän kanssa äidistään Lyydiasta. Äidin kivut ovat loppu. Äitipuolella ei ehkä mene hyvin, vaikka parempia päiviäkin on.  "Jormalaisen keittiön ikkunalla puhkesi sinä päivänä kaksi uutta pelakuuta kukkimaan. Varmasti niiden  vuoksi heillä oli kaikilla hyvä mieli, Pietarilla, Karoliinalla ja Jormalaisella". s. 127. Myöhemmin äitipuoli Karoliina lähtee kapsäkkeineen, mutta pekakuut jäävät. Jormalainen muistaa kastella pelakuut joka päivä, mutta Karoliina ei tule takaisin.

Puutaloalueen piha on kiinnostavien kohtaamisten paikka. Pietari viihtyy yksikseen mutta on paljon kangaskauppiaan Aksel-pojan kanssa. Pietarin isä on ollut punikki mutta kärrää myyntitavaroitaan ja on yrittäjä. Oskari ja Immu tuppaavat kiusaamaan Pietaria, mutta Pietari pärjää. Leskiämmä Vettrantin poika Henri ei osaa pissata vaan päästelee housuihinsa, josta saa selkäänsä. Pikkupoikien uroteko on opettaa Henri pissaamaan ja  olemaan kuivin housuin. Pihapiirissä on Tattarin Hati eli ilmeisesti tataarivähemmistön lapsi. Perhe syö Pietarin mukaan hevosen lihaa. Hati on reipas poika ja sanoo tulevaisuuden ammattinsa arkitehti. (siis arkitehti ja tarkoittaa arkkitehtiä).

Pihapiirin rouvat ovat hyvin uteliaita. Jotenkin kaikki hyväksytään. Tattari, Vetteranti, Jormalainen ja Kangaskauppias on jo mainittu. Pirtukauppias Kastikainen viedään poliisisaatossa kamarille ja Kastikaisen Maire upseerien maksurakas on jo aiemmin häipynyt. Valokuvaaja on ihastunut kampanjaan. Talonmies on, joka yhteisössä niin myös Pikku Pietarin pihayhteisössä, hän on  Harakka entinen poliisi. Takkusella on vuotavarasto. Johtaja Palkeinen kerää ihmisten kuvia, hän on entinen pappi joka äityi rukoilemaan Jeesusta ja on nyt "hullu". Näiden erityislaatuisten ihmisten kautta Aapeli kertoo Pikku Pietarin lohdullisen tarinan.

Aapelin Pikku Pietarin piha on  mukava kirja, ehkä lapsi ei ymmärrä kaikkea Aapelin humaanista huumorista, mutta rittävästi kuitenkin.

*****
Aapeli oli oikealta nimeltään Simo Puupponen (23.10.1915 - 10.10.1967), Puupponen oli toimittaja, pakinoitsija ja tuottelias kirjailija Kuopiosta. Olen blogannut hänen pakinakokoelmasta Valitut ilot täällä ja kerrankin lyhyesti ja bloggaus teoksesta Koko kaupungin Vinski täällä..

Tämä kirjakin on Keskisuomalaisen sadan kirjan listalla.

8 kommenttia:

  1. Ihana kirja. Olen nähnyt ainakin kaksi elokuvaa tästä kirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, katsoin Wikipediasta, niin 1961 on tehty silloisten huippunäyttelijöiden voimin filmi.

      (Pahoittelut, kirjoitin bloggauksen puhelimella, ja kaikki pilkut puuttuivat ja Samsung oli korjaillut sanopja, mutta editoin tekstini).

      Poista
  2. Sisältö kuin kansikuvan henki:)
    Teos vie aikaan, jolloin nimbyjä ei tunnettu ja toleranssia riitti. Elää ja antaa muidenkin elää sekä yhteispelillä se sujuu eivät ole huonoja opetuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, aivan upea kirja, ja sinulla un yhtä upea kommentti, bloggaukseni ei ollut yhtä upea, kun luit sen, kirjoitin bloggauksen puhelimella, ja kaikki pilkut puuttuivat ja Samsung oli korjaillut sanooja, mutta editoin tekstini).

      Poista
  3. Tätä luettiin muistaakseni koulussa, pieniä muistijälkiä on niin kirjasta kuin yhdestä elokuvastakin. Vinski on jäänyt enempi mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuo aikuiselle eri kuin lapselle. Varmasti hyvää lukemista.Vinski on minullekin tunnetumpi.

      Poista
  4. Meilläkin luetettiin tämä koulussa, muistaakseni aika nuorena. Voisi olla aika lukea se uudestaan, aikuisen silmin. Kiva, kun kirjoitit siitä ja toit sen mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mukava lukea ja oli kiva kuulla että tätä on koulussa luettu.

      Poista