Minna Canth: Kovan onnen lapsia, näytelmä 1888, kansikuva on otettu doria.fi -palvelusta, jossa "aineisto on vapaasti saatavissa". Näytelmän kantaesitys oli 8.11.1888.
Minna Canthin kolmiosainen näytelmä Kovan onnen lapsia on ankeista ankein, se alkaa Vaarasen tuvasta, jossa äiti Silja tuudittaa Villeä, jolla on tuskia ja äiti hyräilee, Maiju-tytär tähyilee, koska työmies Antti-isä saapuu. Villellä särkee pää ja on kuumetta. Maiju on nähnyt Villestä enkeliunta. Äidillä ei ole maitoa, ainoastaan vettä. Isän pitäisi tuoda rohtoja.
Matleena Mehtonen tulee Vaarasille. Kyselee veljestään Mikosta, koska Mikko ja Antti viipyvät. Matleena tietää, että rautatiellä on ollut kahakoita työläisten ja herrojen välillä. Matleenan mielestä Antti on rauhallinen, mutta Topra-Heikki on hurjempi ja Mikko menee helposti Heikin perässä vaikeuksiin. Näytelmässä on uskonnollisuus yksi teema. Silja rukoilee, mutta se ei paranna olosuhteita lainkaan, ei ole ruokaa, eikä maitoa, sisältä kuuluu yskintää ja ulkoa kuuluu huutoja.
Antti tulee ja tuo leipää, mukana on myös resepti Villelle, mutta rohtoihin ei riittänyt rahaa. Antin työt lakkautettiin rautateillä. Topra-Heikki otti yhteen insinöörin kanssa, kun Heikki suuttui "insinyöri vaaleni kuin palttina" ja otti asetta esille, Topra-Heikillä oli vasara, muttei lyönyt, mutta poliisi tuli väliin. Topra-Heikki ja Mikko tulevat Antin luo. Topra-Heikki ei pidä siitä, että heistä puristetaan mehut pois kesällä ja talvella he ovat työttömiä. Heikki uhkaa nousta vastarintaan, naiset toppuuttelevat. Mutta yleinen totuus on "rikkaita nostetaan köyhiä poljetaan". Nimismies etsii Mikkoa ja Heikkiä. Poliisi tulee kartanolta, Mikko ja Topra menevät piiloon. Antti vakuuttaa, että miehiä ei ole näkynyt.
Mikko, Kunnari ja Jaara toisessa näytöksessä lyövät korttia ja juovat viinaa, Mikkoa haittaa syrjäytyminen. Topra-Heikki tulee ja kertoo torpparien asemasta ja häädöistä. Topra-Heikki aikoo ojentaa Ruohomäen isäntää, jonka riihi aiotaan tuikata tuleen ja sen aikana ryöstetään asunto. He tajuavat tekevänsä väärin. Jaara on lähdössä pois, kun he tapaavat Matleenan ja Antin...
Tarina jatkaa ankeilla urilla lopussakin. Riihi sytytetään tuleen ja kartano ryöstetään. Topra-Heikki haluaisi lähteä Amerikkaan Matleenan kanssa, mutta hänet pidätetään Jaaran murhasta, odotettavissa on kuolemantuomio, myös Antti ja Mikko pidätetään. Siljan tilanne on ankea, Ville menehtyi lääkkeen puutteeseen tai tautiin, ja myös Maiju on kuolemassa. Antti joutuu vähintään vankilaan.
Näytelmässä naisen paikka on kotona aika passiivisessa rooolissa. Silja ja Antti hakevat köyhäinapua, mutta se evätään, sillä he ovat työiässä. Avustuksen yhteydessä mainitaan, että heillä olisi kolme lasta, toisaalta puhutaan vain Villestä ja Maijusta. Köyhän osa on tyytyä rikkaiden murusiin, ja naisen osa on hoitaa kotia ja odottaa, että mies tulee kotiin. Antti juopottelee yhdessä Mikon ja Heikin kanssa. Matleena on naimaton, eikä hän ole sidottu lasten hoitoon.
Kansallisbiografian (SKS) mukaan: "näytelmän Kovan onnen lapsia (1888) vallankumoukselliset ja anarkistiset ajatukset nostivat paheksunnan myrskyn"
Hyvää Minna Canthin päivää kaikesta huolimatta. Minna Canthin ja tasa-arvon päivän kunniaksi liputetaan 19.3. Tasa-arvo (eikä yhdenvertaisuus) ei ole koskaan valmis teema. Yhdenvertaisuutta on se, että ihmisiä ei kohdella henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan eri tavalla, ja ihmisiä ei aseteta ilman perusteltua syytä eri arvoiseen asemaan.
****
Minna Canth (1844-1897) käsittelee teoksissaan usein naisen asemaa perheessä, lapsena, aviolitossa ja sen ulkopuolella sekä köyhyyttä.
Minna Canth bloggauksiani: Anna Liisa, Papin perhe, Roinilan talossa, Köyhää kansaa, Murtovarkaus, Hanna, Salakari ja Työmiehen vaimo.
Hieno avaus näytelmästä, joka on varmasti herättänyt tunteita 1800-luvun loppupuolella, jolloin työläiset alkoivat vastustaa huonoja työoloja, osittaista työttömyyttä, huonoja palkkoja jne.
VastaaPoistaLisäksi oli lasten kuolevaisuus, jonka köyhyys aiheutti, kun oltiin aliravittuja eikä ollut rokotteita, niin kuoltiin tavallisiinkin nuhakuumeisiin. Minna Canth on tehnyt aikanaan upeaa valistustyötä.
Kiitos juuri näin. Ihmettelen miksi näytelmäherätti "vihaa",kun kertoo kurjuudesta,tosin Topra-Heikki meni laittomuuksien tiellä ... mutta Antti oli minusta sijaiskärsijä,
Poistaolen lukenut Minna Canthia, ja mulla on äitini kirjoja kirjahyllyssäni, sopis kait lukea lisää tänään 🇫🇮
VastaaPoistaMinnaCanthin päivänävoi lukea tai muistella Minna Canthia.
PoistaMinna Canthin voisin ottaa uudelleen lukuun. Hienoa, että olet kirjoittanut niin monesta hänen teoksestaan.
VastaaPoistaHyvää Minna Canthin päivää, Jokke!
Kiitos Marjatta, niin monta hyvää teosta Canthilla.
Poistanäytelmä Sylvi (1893) mennyt Göteborgissa muutama vuosi sitten
VastaaPoistaSylvi kirjoitettiin ruotsiksi alun alkaen.
PoistaMinna Canthin näytelmä Sylvi (1893) mennyt Göteborgissa
VastaaPoistaCanth kirjoitti Sylvin ruotsiksi,kun tämäsai huonot arviot. Olen lukenut Sylvin suomeksi ja se perustuu tosi tapahtumiin. Olen ohjelmoinut bloggauksen ensivuoden Minna Canthin päiväksi.
PoistaHyvä bloggaus. Minä olen lukenut Canthilta vasta Kauppa-Lopon ja Köyhää kansaa. Täytyy lukea lisää.
VastaaPoistaKiitos. Ajattelin jatkossa blogata teos per vuosi ja muutama on jo ohjelmoitu, mutta joitain teoksia vielä puuttuu.
PoistaKiitos seikkaperäisestä ja antoisasta avauksestasi!
VastaaPoistaMinna Canth oli aikakautensa vahva tulkki ja ansaitsee liputuspäivänsä. Oikeassa olet: tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saralla työmaata riittää.
Minna Canth kuului koulussa lukemistoon ja jonkun kerran sen jälkeenkin on hänen tuotantonsa pariiin tullut palattua.
Itse en muista pitikö meidän koulussa lukea Canthia, itse en lukenut (ehkä muut lukivat)?
PoistaAloin lukea Canthia vasta blogi-aikana (ja kannatti).
Ihan mahtavaa saada lukea Minna Canthin juhlapäivänä hänelle omistettu postaus. 🇫🇮
VastaaPoistaKiitos Rita A
Poista