sunnuntai 3. maaliskuuta 2024

Rex Stout: Missä on testamentti

 



Rex Stout: Missä on testamentti alkuteos Where There's a Will 1940, suomentanut Eila Pennanen, WSOY 1993, Sapo 371. Kasettikirja, lukija Lars Svedberg, kasetteja 6. Nero Wolfe #8

Tämä oli ensimmäinen äänikirja, jonka itse kuuntelin.


Tämä on vielä kasettiversio kuudella c-kasetilla. Lapsillamme oli kylläkin c-kasettikirjoja. 

Rex Stoutin dekkari Missä on testamentti  alkaa testamenttiriidalla, mutta päätyy murhamysteeriksi. Archie Goodwin, Nero Wolfen apulainen ja tarinoiden ironinen kertoja, on huolestunut typötyhjästä Nero Wolfen pankkitilistä.  Positiivista, että Hawthornen sisarukset tulevat testamenttipulmassa Nero Wolfen tyköön. Huonoa on, että Nero Wolfe inhoaa testamentteja, ja niistä riitelyä. 

Noel Hawthorne on kuollut upporikkaana ampumisonnettomuudessa. Noelin sisarukset: April, May ja June, väittävät Noelin luvanneen heille, että he saavat rahaa, mutta kukin sisarus on saanut vain yhden hedelmän! Pääosa rahoista on testamentattu Naomi Karnille, joka oli Noelin tyttöystävä. Vaimo-Daisy inhoaa kaikkia Hawthorneja, sillä Noel on (vahingossa) ampunut nuolella Daisya kasvoihin, ja hän käyttää huntua (kirjan kansikuva). Naomi Karn ei aio tinkiä perintöosastaan.

Vyyhti alkaa purkautua. Ilmenee, että Noel Hawthorne on murhattu. Murhapaikalla oli ruiskaunokki.  April oli poiminut ruiskaunokkeja. April on myös huippunäyttelijä. 

Tutkimusten aikana ilmenee myös, että April on näytellyt hunnullista Daisya ja jututtanut Naomia. Poliisi pidättääkin Aprilin.

Tapahtuu vielä yksi murha. Lopulta Nero Wolfe selvittää murhaajan ja kukka on todisteena. 

Pidempi oppimäärä
Hawthornen sisaruksista June on vanhin, hänellä on aviomiehensä John Dunnin kanssa kaksi lasta poika Andrew  ja tyttö Sara, joka valokuvaa, mutta on hyvinkin sekaisin. May johtaa Varney Collegea, joka odotteli myös Noelin testamentista rahaa miljoonan dollarin verran, sekä kaunis April, joka on siis taitava näyttelijätär. Lakifirmasta osakkaista testamentin kanssa ovat puuhastelleet Glenn Prescott ja Eugene DavisNaomi Karn on herättänyt monen miehen kiinnostusta.

Tarina etenee noir-tyylisenä. Hiljalleen todisteita putkahtaa pintaan, mutta myös panokset kasvavat ja tapahtuu yksi lisämurha.

Ratkaisevaksi todisteeksi nousee ruumiin vierellä ollut kukka, tai oikeastaan, se miksi kukka oli jätetty sinne. Koko sotkun selvittämiseksi Nero Wolfe joutuu lähtemään asunnostaan. Wolfe on ainoa, joka löytää ratkaisevan todisteen Sara Dunnin valokuvista. Lisätodisteen Wolfe tuo ilmi, kun kertoo Lucille Adamsin poismenosta.

Tässäkin tarinassa minulle tuli mieleen Matlock-sarja ja sen jakso Reunion, jossa Matlock päättelee valokuvista, kuka on murhaaja. Matlock on kiinnostunut isoista shekeistä, kuten Nero Wolfe, joka käyttää rahansa Fritz Brennerin valmistamiin ruokiin, lisäksi hänellä on 10 000 orkidean kokoelma kasvihuoneessaan. Jo tuolloin sen arvo oli yli miljoona dollaria. Orkideoilla on oma hoitaja Theodore Horstmannn.

Tämä oli ensimmäinen kokonainen äänikirja, jonka kuuntelin. Lars Svedberg oli hyvä lukija. Kiintoisa juttu kaiken kaikkiaan. C-kasetit eivät olleet enää kovinkaan kuunneltavia, minulla oli vain vanha kasettinauhuri, mutta hienoa, että Suomessa on kirjasto, josta saa vanhoja kirjoja, minulla ei olisi varaa hankkia koko Nero Wolfe-sarjaa itselleni. Osaa kirjoista saa vain 30-50 euron  myyntihinnalla.  Tätä myytiin hintahaitarilla 18 - 40 euroa.
*****
Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit Nero Wolfe -bloggauksiini. Tulen bloggaamaann  kaikki julkaistut suomenkielelle käännetyt 33 dekkaria, ja 2 novellikokoelmaa.

8 kommenttia:

  1. C-kasetit ovat hyvin sympaattisia nykyisenä digiaikana. Minulla on edelleen toimiva mankka, josta löytyy radiotaajuuksien ja CD-pesän lisäksi myös C-kasettipesä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselläkin mankka toimii, kasettien kanssa oli säätöä, mutta selvittiin.

      Poista
  2. Hyvin olet pysynyt tarinassa kiinni kuuntelemallakin. Itselläni ei onnistuisi. Musiikkia kyllä kuuntelen kasteiltakin, mutta kirjat - ei mun juttu. Hyvä kuitenkin, että näitäkin vaihtoehtoja on olemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki on tottumuskysymyksiä. Tässä on kyllä hankala päästä tiettyyn kohtaan, jos joku on mennyt ohi.

      Poista
  3. Mainiota Jokke; hyvä kysymyshän kuuluu: koska teit viimeksi jotain ensimmäistä kertaa elämässäsi ? Jos vastaus siihen on tänään, ei huono! Ovea kirjojen kuuntelun maailmaan en ole vielä avannut/tarvinnut, mutta on hyvä olla jotain takataskussa, jos näkökyky heikkenee eikä ole korjattavissa.

    Tautologian uhallakin: Rex Stout & Nero Wolfe ovat koko lailla lyömätön yhdistelmä, johon ei kyllästy, ja joka tarjoaa aina jotain uutta.

    Tuo kirjastojen halpamyynti ja poistokirjat ovat oiva käytäntö, omat kirjahyllyt ovat täynnä ja niiden sisältö moneen kertaan valikoitunut, joten tuollainen hankinta on vaivaton laittaa vaikka uudelleen kiertoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äänikirjat ovat hyvä keksintö. Meillä on edelleen muumikasetteja ja joitain disney-tarinoita, jossa on kirjat kuvineen ja teksteineen ja lisäksi kasetti satu. Myös muissa tapauksissa käyttökelpoinen. Itselle se on nyt vähän tutumpi. Lars Svedberg oli hyvä tai oikeasti huikea lukija.

      Poista
  4. Ah, eka nauhurini teini-iässä, c-kasetit ja mahtava musiikki 🎼 Tulipa muistoja mieleen. Jonkun espanjankurssinkin olen kuunnellut tuon näköisiltä kaseteilta, sadun Snow White and the Seven Dwarfs ja ranskankielisen lastenkirjan, jonka löysin kirpparilta. 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. C-kasetti muutti musiikin nauhoitusta, mutta digi-aika syrjäytti sen. Minulla on vielä C-kasetteja tallella.

      Poista