maanantai 31. heinäkuuta 2023

Salman Rushdie: Keskiyön lapset

 


Salman Rushdie: Keskiyön lapset, alkuteos Midnight's Children 1981, suomentanut Arto Häilä, WSOY 2020, sivumäärä 581.

Salman Rushdien (s. 1947) romaani Keskiyön lapset nosti hänet kuuluisaksi, romaani sai Booker-palkinnon vuonna 1981. Romaanin minä-kertojana on intialainen Saleem Sinai. Saleem Sinai syntyi 15.8.1947 keskiyöllä samalla hetkellä, kun Intia itsenäistyi. Saleem Sinailla on yliluonnollisia ominaisuuksia, kuten myös samalla hetkellä syntyneillä 581 intialaislapsella.

Romaani mukailee Tuhannen ja yhden yön tarinoita, eli Saleem Sinai odottaa lähestyvää kuolemaansa ja kertoo kodinhoitajalle ja rakastetulleen Padma Mangrolille elämäntarinaansa, alkaen isovanhemmistaan, samalla myös kertautuu Intian siirtomaahistoria, kipupisteitä sisältänyt itsenäistyminen ja sen jälkeinen itsenäisyyden aika sekä Intiassa että Pakistanissa, johon kuuluu poliittisia mullistuksia, sotia ja Bangladeshin itsenäistyminen ja Delhin slummeihin kohdistunut sterilointihanke. Nämä todelliset teemat peittyvät tai ne kuorrutetaan Saleem Sinain elämäntarinan uskomattomilla käänteillä, jotka koskevat samanaikaisesti sekä perhettään että Intian ja Pakistanin poliittisia tapahtumia.

Sinain kanssa samaan aikaan syntyneitä lapsia yhdistävät yliluonnolliset kyvyt. Salman Rushdie kuvaa Sinain elämää, joka on värikästä mutta hyvin vaikeaa. Sinain syntymään liittyy kätilö Mary Pereiran petos, hän oli vaihtanut Sinain ja toisen syntyvän vauvan Shivan keskenään. Mary pestautuu Sinain perheeseen lastenhoitajaksi.

Salman Rushdie: Keskiyön lapset on maagista realismia, hyvin runsas, raskaita teemoja sisältävä teos, alkuun kepeä humoristinen kertomus brittiläisen Intian itsenäistymisprosessista, mutta loppua kohden ankea ja ahdistava näkemys Intian ja Pakistanin itsenäisyyden kuohuvista alkuvuosikymmenistä.


Pidempi oppimäärä
Taustaa

Kirjailija Salman Rushdie on syntynyt Bombayssa 19.6.1947, kun Intia itsenäistyi 15.8.1947. Intia oli ollut Britannian siirtomaana. Kirjan alussa tuodaan tapahtumia ennen itsenäistymistä, ja brittien toimista Intiassa. Toisen maailmansodan aikana itsenäistymispyrkimykset kasvoivat, ja britit poistuivat sopimuksen mukaan Intian itsenäistyessä 1947. Brittien alue jaettiin Mountbattenin suunnitelman mukaan hinduenemmistöiseen Intiaan ja muslimienemmistöiseen Pakistaniin. Itsenäistymiseen liittyi vakavia konflikteja, ja maiden välillä on ollut aseellisia yhteenottoja Kashmirin alueesta vuosina 1947 - 1948 ja 1965 sekä Itä-Pakistaniin liittyvä konflikti 1971, jolloin Bangladesh itsenäistyi. Kiinan ja Intian välillä oli aseellinen rajaselkkaus 1962. Itsenäisen Intian enemmäisenä pääministerinä oli Jawaharlal Nehru pääministeri (itsenäistymisestä vuoteen 1964 asti), Nehrun aikana Goa liitettiin Intiaan vuonna 1961 ja Kiinan kanssa oli rajasota 1962, johon liittyi myös Tiibetin kysymys. Pakistan itsenäistyessään oli kahdessa osasssa Länsi-Pakistan ja Itä-Pakistan. Maata alkuun hallitsi pääministeri, mutta nykyisin maassa on myös presidentti.

Intiassa Kongressipuolue on ollut keskeinen vaikuttaja poliitiikassa jo ennen itsenäistymistä, ja puoluetta ovat luotsanneet Mahatma Gandhi, Nehru, ja Indira Gandhi, joka oli pääministerinä 1966–1977 ja uudelleen 1980–1984. Mahatma Gandhi murhattiin 30.1.1948, Indira Gandhi murhattiin 31.10.1984, ja hänen poikansa Sanjay Gandhi kuoli lento-onnettomuudessa 1980 ja toinen poika Rajiv Gandhi oli pääministeri 1984 - 1989, murhattiin vaalikampanjan aikana 1991. Indira Gandhin isä oli Nehru, mutta Mahatma Gandhille hän ei ollut sukua.

Pakistan itsenäistyi samaan aikaan Intian kanssa 15.8.1947 ja vastaanotti 10 miljoonaa "pakolaista". Pakistanilla on ollut presidentti vuodesta 1956 alkaen, joskin sotilaat ovat pitäneet valtaa 1958-1971, jolloin Zulfikar Ali Bhutto valittiin presidentiksi. Hänet syöstiin vallasta 1977, ja teloitettiin vuonna 1979. Hänen tytär Benazir toimi pääministerinä 1988-1990 ja 1993-1996, hänet murhattiin vaalikampanjan aikana 2007, oltuaan sitä ennen maanpaossa.

Intian ja Pakistanin välillä on ollut tulitusta ainakin vuonna 2019 Kashmirissa.

Historian kehys on tämä, mutta siihen liittyy paljon enemmän syitä, seurauksia ja tapahtumia.

Takaisin Keskiyön lapsiin ja romaaniin. Tarinan maaginen kehys on Keskiyön lapset, joilla on maagisia ominaisuuksia. Sinailla on iso nenä ja hän aistii telepaattisiseti ihmisen ajatuksia, ja pystyy kutsumaan Keskiyön lapset "virtuaalikokouksiin", nykyisen Teamsin lailla. Hänen kanssaan samaan aikaam syntynyt Shiva on erityisen voimakas, yksi lapsista osaa liikkua ajassa liikkuva, Parvati on oikea noita. Mitä kauempana keskiyöstä on syntynyt sen heikommat kyvyt ovat. Kirjan realismi tulee historian käännekohdista, jolloin aina päähenkilöille tapahtuu jotain. Sinai yleensä menettää jotain, hän menettää telepaattiset kykynsä, mutta saa vainukoiran taidot, hän menettää vanhempansa ja sukunsa...

Kirjassa poliittisten tapahtumien lisäksi on esillä eräitä uskontoja, mutta ne sivuutan kokonaan, kuten oikeastaan poliittiset tapahtumat, tai miten ne kuvataan. Alemmas kuvaan joitain juonen pääkohtia, joita ei kaikkien (kenekään) kannata lukea.

Sinai kertoo tarinaa raihnaisena, hän täyttää pian 31 vuotta. Padma Mangrolu kuuntelee kertomusta. Sinai aloittaa siitä, kun hänen isoisänsä lääkäri Aadam Aziz ja isoäiti potilas Naseemiin tapaavat. Tässä yhteydessä kuvataan Amritsarin verilöyly (1919), jota johti brittien upseeri Dryer. Isoisän iso nenä tuhisee, ja hän on maassa, kun luodit viuhuvat ja selviää. Isovanhemmat saavat viisi lasta Sinain äiti Mumtaz oli naimisissa Nadirin kanssa, mutta on neitsyt. Nadir joutui piileksimään, kun Nadir viedään pois, Mumtaz vaihtaa nimeä Aminaksi ja menee naimisiin Ahmed Sinain kanssa. He saavat lapsia, ensin Sinain, Sinaille syntyy pikkusisko, josta kehkeytyy myöhemmin taitava laulaja. Perhe muuttaa Bombayhyn, ja he asuvat englantilaisen William Methwoldin omistamassa Buckingham Villassa. Methwold myy omistuksensa ja useita perheitä asuu talossa. Talon asukkaat liittyvät kiemuraiseen juoneen. Kirjan kuluessa oikeastaan kaikki henkilöt kuolevat tai heille käy huonosti. Sinain syntymään liittyy skandaali, joka paljastuu vasta 11 vuotta myöhemmin. Kätilö Mary Perreira oli vaihtanut kaksi lasta Sinain ja Shivan. Toinen lapsi on Wee Willie Winkien ja hänen vaimonsa Vanitan. Vanita kuolee synnytykseen (kun kätilöt hoitavat varpaansa lyönyttä Ahmed Sinaita). Sinain perhe ristii saamansa lapsen Sinaiksi. Kirjassa annetaan ymmärtää, että lapsi ei ole Wee Willie Winkien vaan vuokraisäntä William Methwoldin. (Wee Willie Winkie on muuten skottilainen lasten runo).

Azizin perheen lapset hajaantuvat, Aminan pikkusisar Emerald menee naimisiin upseerin kanssa, ja muutavat Pakistaniin, jossa heillä on oma roolinsa hallitsevassa luokassa. Sinai asuu aikansa Pakistanissa, kunnes palaa Intiaan, ja hän möyrii Itä-Pakistanin viidakoissa, ja tulee Parvatin tuomana Delhin taikurien slummiin, jossa tapahtuu kauheita asioita (joita en kerro enkä avaa).

Kirjassa käsitellään Bombayn (nykyään Mumbai) filmipiirejä, ja muuta elämää, Pakistanin upseerielämää, konflikteja, ja slummiin suuntautunutta puhdistusta, sekä Intian poliittista "tilannetta"

Loppua kohti kirjassa maalataan todella tummalla pensselillä. 

****

Olen blogannut Salman Ruhdien romaanista Maa hänen jalkojensa alla joka oli minusta tätä huonompi. Keskiyön lapset oli alkuun hyvinkin tenhoava, mutta lässähti lopussa, kun lasten maagisuus tuhoutuu raadollisuudessa maailmassa. Toisaalta tässä maailmassa kaikki lopulta lässähtää ja loppuu.

16 kommenttia:

  1. Keskiyön lapset on runsas ja rönsyilevä ja vaatii lukijalta paljon. Se on hieno kirja, joka kannattaa lukea.

    VastaaPoista
  2. Kiinnostava postaus. En ole lukenut yhtään Rushdien teosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen blogannut parista ja teininä luin yhden.

      Poista
  3. Olen kuullut monelta, että se Saatanalliset säkeet olisi melko raskassoutuinen luettava. Ei ole tullut ainakaan vielä luettua Rushdielta mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kolmas, nyt ei ole kirjahyllyssä lukemattomattomana yhtään.

      Poista
  4. Olen aloittanut tämän pariin kertaan mutta jostain syystä en ole jatkanut alkusivuja pitemmälle, on kyllä yhä "pitäisi joskus"-kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä raskas ja rönsyävä. Minua tuo ihmelapsi juttu kiinnosti, mutta minusta se lässähti pahemman kerran, mikä oli ehkä kirjan tarkoituskin?

      Poista
  5. Luin Keskiyön lapset joskus teinityttönä, tämä oli meille kotona kirjahyllyssä. Kirjan eksotiikka puri minuun silloin aika vahvasti, mutta olisi kyllä kiinnostavaa lukea tämä aikuisiällä uudemman kerran. Kiitos sinulle haasteeseen osallistumisesta! :)

    VastaaPoista
  6. Enpä oo Rushdielta vielä lukenu mitään. Tää kuulostaa aika raskaalta kirjalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että Rushdien kaikki kirjat ovat raskaita (voin toki olla väärässä).

      Poista
  7. Aikamoinen suoritus lukea tuo valtava teos. 🌹

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, mutta se on tämän klassikkohaasteen tarkoituskin.

      Poista
  8. Kerrassaan mainio avaus taustoituksineen teoksesta!
    Tätä en ole lukenut, mutta ilmestyttyään Saatanalliset säkeet herätti runsaasti polemiikkia, jolloin se tuli urakoitua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässäkin oli urakkaa. Toisaalta välin pääsi imuun. Tämän kirjan sivut olivat isoja, joten pokkarissa olisi varmaan miltei 1000 sivua.

      Poista