sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Henning Mankell: Askeleen jäljessä



Henning Mankell: Askeleen jäljessä, alkuteos Steget efter 1997, suomentanut Laura Jänisniemi, Otava-Seven 2007, sivumäärä 637

Henning Mankell seitsemäs Wallander-kirja Askeleen jäljessä on kolmas peräjälkeen, missä on mielisairas sarjamurhaaja ja toinen, missä Wallander on murhaajan seuraava uhri.

Murhamaanikko iskee ensimmäisen kerran juhannuksena 21.6, jolloin hullu on iskemässä nuorten juhannusseurueeseen. Martin Boge, Lena Nordman ja Astrid  Hillström eivät palaa juhannuksen jälkeen kotiinsa, mutta postikortteja tulee nuorten kotiin eri Euroopan valtioista, eli murhaa yritetään peitellä. Eva Hillström on erityisen huolestunut tyttärensä Astridin katoamisesta. Poliisilaitoksella tutkitaan asiaa, mutta seuraavaksi katoamista tutkinut rikospoliisi Karl-Evert Svedberg löydetään ammuttuna kotoaan. Svedberg on asunut yksin. Hän on ollut hyvä poliisi, nyt hänen yksityiselämästään selviää uusia asioita. Elokuun yhdentenätoista päivänä Rosmarie ja Mats Leman löytävät luonnonsuojelualueelta kadonneiden nuorten ruumiit. Isa Edengrenin piti olla 1700-luvun asussa muiden nuorten kanssa, mutta hän sairastui. Alkuvaiheessa murhista epäillään jopa kuollutta Svedbergiä, koska kaikkia uhreja on ammuttu keskelle otsaa, ja Svedberg oli hyvä ampumaan. Kun Isa Edengren ammutaan Bänsön saarella, Svedberg-vainaa vapautuu epäilyistä.

Murhakarkelot jatkuvat liian kauan (8 uhria) ennen kuin mielisairas murhaaja saadaan pyydystetyksi.

Kuten kahdessa edeltävässä osassa Väärillä jäljillä sekä Viidennessä naisessa rikollisen näkökulma vuorottelee Wallanderin näkökulman välillä, mutta lukija ei tiedä, kuka on murhaaja eikä miksi.

Luvun 10 alussa murhaajan aamutoimia esitellään: "Juotuaan kupillisen erikoisteetä, jota hän oli tuottanut Shanghaista, hän oli levittänyt punaisen maton aamuvoimistelua varten". s. 166 Mitattuaan pulssinsa, kirjattua sen ylös, hän kävi suihkussa, ja aloitti päivän työt kirjoituspöytänsä ääressä. Pitkällisen kuvailun jälkeen, mainitaan: murhajan ei tarvinnut miettiä "että hän olisi oikeassa". Oikeassa siinä, ettei oikeudenmukaisuutta ollut olemassakaan".  s.167. En avaa murhaajan motiiveja enempää, mutta mitään järjellistä syytä käytökseen ei ole, kuten tätä aiemmassa ja tätä seuraavassa Wallander-tarinassa. Kaikki kolme murhaajaa ovat luonnollisesti hulluja. Svedbergin murha ei kuulu sarjaan, sen motiivi oli myös omituinen.  "Hän (Svedberg)  alkoi kysellä. Minua alkoi hermostuttaa. En halua olla hermostunut". Syyllinen on taas "perusruotsalainen", murhaajaksi kovin koitetaan ehdottaa jotain "siirtolaista".

Wallanderit ovat myös jatkokertomus poliisilaitoksen arjesta, Kurtin elämästä, ja pohdiskelua yhteiskunnan kipupisteistä.

Syyttäjä Åkeson on Ugandassa ja hänen tilallaan on turhantärkeä Thunberg, joka pomottaa ja arvostelee Wallanderia, joka tulistuu. Thunberg kantelee Wallanderin pomolle Lisa Holgerssonille, joka haluaa Wallanderin pois tutkinnan johtajan paikalta. Wallander miettii asiaa, ja kutsuu rikosteknikko Nybergin syömään. Sven Nyberg on minun ehdottomia suosikkeja poliisilaitoksella, Nyberg on vanha äreä, mutta sinnikäs ja nerokas rikospaikkatutkija. Hän kaikessa äreydessään on hyvin inhimillinen hahmo. Hän on hyvin lojaali Wallanderille, ja tukee tietenkin tätä. Nyberg toteaa, millä jaksaa: "minä juon yli kaksikymmentä kupillista kahvia päivässä. Että jaksaisin. Tai että kestäisin." s. 356. Ruokailu ravintolassa päättyy siihen, kun tarjoilija soittaa poliisille. Wallander oli unohtanut lompakon kotiin, eikä Nybergillä ole rahaa kuin 200 kruunua, laskun loppusumma oli 400 kruunua. Nybergille ravintolassa käynnit ovat harvinaisuus, edellisen kerran Nyberg oli ollut ravintolassa vuonna 1973.

Kurt Wallanderilla on kaikenlaisia oireita ja hän nukahtaa rattiin ja auto menee ruttuun. Kurtilla todetaan korkea verenpaine (170 yläpaine), sekä sokeritauti (arvo 15,3), Kurtin paino on (vain) 92 kg. Kurt saa lääkityksen ja lääkäri ohjaa ravitsemisterapeutille.

Kurtin isä kuoltua Löderopin talo myydään ja Gertrud muuttaa sisarensa luo. Jäljelle jääneet taulut metsoilla ja ilman jaetaan sukulaisten kesken. Baiba empii suhteessaan, ja peräytyy. Kurt on hyvin yksin, mutta muistelee onnellisia aikoja ystävänsä Sten Widenin kanssa.

Bloggari Bosse Lidén on tehnyt upeita bloggauksia Wallander-kirjoista, paikallistuntemusta löytyy, ja taustoja, henkilöitä ja valokuvia. linkkaan hänen ruotsinkielisen bloggauksensa tänne.

Mankellin Askeleen jäljessä varsinkin ensimmäisellä lukemisella oli yllättävä ja hieno teos, mutta toisella kerralla umpihullun mielenkäänteet kummastuttivat.
*****
Henning Mankell (1948 - 2015) oli ruotsalainen kirjailija, jonka tuotanto oli erityisen laaja.
Kirsten Jacobsen on kirjoittanut Mankellista haastatteluihin perustuvan kirjanMankellin esikoisteos oli nimeltään Panokset.

Wallander-sarja:
Kasvoton kuolema (1991)
Riian verikoirat (1992)
Valkoinen naarasleijona (1993)
Hymyilevä mies (1994)
Väärillä jäljillä (1995)
Viides nainen (1996)
Askeleen jäljessä (1997)
Palomuuri (1998)
Pyramidi (1999)
Ennen routaa (2002)
Haudattu (ilmestynyt Hollannissa jo 2003)
Rauhaton mies (2009)

Tanssinopettajan paluu (kertoo poliisi Stefan Lindmanista, joka alkaa seurustella Lindan kanssa, Linda on Rauhattomassa miehessä toisen miehen "oma")

2 kommenttia:

  1. Tein historiaa ja luin jonkun Mankelin tässä muutama viikko sitten! Hassua etten muista minkä, pitää tarkistaa lainaushistoriasta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mankellin kirjat on aika samanlaisia, Wallander-sarja keskimmäiset kirjat nii ikään :)

      Poista