Virpi Pöyhönen: Noidankehästä pois. Voiko koulukiusaamisen kierteen katkaista Tammi 2021, sivumäärä 208.
Virpi Pöyhönen (s.1977) on tutkinut psykologian väitöskirjassaan kiusatun oppilaan puolustamista ja tukemista. Tämä kirja valottaa koulukiusaamista laajasti tutkimusten kautta, mitä koulukiusaminen on, kuinka yleistä se on, mitä vaikutuksia koulukiusaamisella on, mitä tiedämme muita kiusaavista koululaisista. Miten ryhmä vaikuttaa kiusaamiseen sekä mitkä ovat koulukiusaamisen vastavoimat? Sitten on yhteenvetoa sekä pohditaan, voidaanko koulukiusaamisen kierre katkaista.
Laitan muutamia tulkintoja kirjasta, olen vetänyt ehkä joitain mutkia suoraksi, siksi kannattaa lukea kirja.
Koulukiusaaminen on toistuvaa käytöstä, jossa toiselle tulee paha mieli. Koulukiusaamisessa on valta-asetelma läsnä. Kiusaaminen voi olla fyysistä, sanallista tai epäsuoraa, jolloin kiusattava jätetään ryhmän ulkopuolelle. Huonoin asema on niillä oppilailla, joita kiusataan sekä koulussa että somessa, eikä heillä ole ystäviä.
Sekä kouluterveyskyselyjen ja KiVa-koulu-kyselyjen mukaan kiusaaminen kouluissa on vähentynyt
Koulukiusaajalla voi olla joko puutteellinen empatian kyky, tai sitten toisen kärsimys ei vaikuta, usein kiusaaja voi olla sosiaalisesti taitava.
Lapset eivät hyväksy kiusaamista, mutta isossa ryhmässä he eivät tunne keinoja, miten puuttua kiusaamiseen, tai pelätään, että itseä aletaan kiusata. Jos on paljon "yleisöä", sivusta seuraajat tulkitsevat kiusaamisen ehkä lievemmäksi kuin se todellisuudessa on.
Kiusaaja on usein ryhmässä suosittu, mutta ei pidetty. Kiusaaja voi oikeuttaa tekojaan, eri selityksin, se aloitti, muutkin kiusasivat, syyllistetään tai epäinhimillistetään uhria. Ryhmän normit voivat sallia kiusaamisen? Jokaisessa ryhmässä on valta ja hierarkia. Pohjalla olevia kiusataan.
Koulukiusaamista voidaan vähentää, mutta ei ole yhtä tehokeinoa, jolla kiusaaminen voidaan lopettaa. Kyse voi olla ryhmän normeista, tällöin pitää vaikuttaa koko ryhmään. Joskus voidaan harjoitella empatiaa, mutta pelkkä empatia ei auta vaan kiusatuille tarvitaan myös "välineitä" selviytyä ja pärjätä vuorovaikutustilanteissa.
Koululla on suunnitelma, missä on kurinpitokeinot ja lain mukaan "koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle."
On hankala, jos mikään ei auta kiusaamiseen? Yleensä kiusattu joutuu vaihtamaan koulua. Teoksessa kuitenkin annetaan ohjeita eri osapuolille.
Minusta Virpi Pöyhösen kirja on Noidankehästä pois kokonaisuudessaan hyvä, vaikka ei tarjoakaan joka tilanteeseen tepsiviä lääkkeitä.

















