Näytetään tekstit, joissa on tunniste kioskikirjallisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kioskikirjallisuus. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. elokuuta 2018

Warren Murphy ja Richard Shapir: Remo


Warren Murphy ja Richard Shapir loivat kioskikirjasarjan The Destroyer, ja jota myytiin Suomessa nimellä Remo.

Olen lukenut aiemmin armeija-aikana muutamia Remo -albumeja, joista ensimmäinen ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1971.

Remo Williams oli tavallinen amerikkalainen poliisi Newarkissa, hänen kuolema lavastetaan, oikeammin hänet tuomitaan kuolemaan narkkarin kuolemasta, jota Remo Williams, rehti poliisi ei tehnyt. Sähkötuoli "ei toimi", Remon kasvot leikataan ja hänet palkataan erittäin salaisen poliisin CURE:n palvelukseen. Remo pääsee tai joutuu Sinanjun mestarin 80-vuotiaan Chiunin oppipojaksi, jonka oppien avulla Remo pystyy käyttämään kehoaan tehokkaammin.

Erittäin salaista poliisia CURE:a tarvitaan, koska demokratia on mennyt ”liian pitkälle” suojellessaan rikollisia poliiseilta. Poliisin salainen haara on perustettu 1960-luvulla. Tehtävät tulevat ylhäältä. Tehtävät välittää Harold W. Smith, jota Chiun sanoo keisariksi, sillä Sinanju, joka on Pohjois-Korean alueella oleva (kuvitteellinen) paikka,  palvelee aina keisareita. Vaikka CURE on todellinen ja olemassa, niin virallisesti mitään järjestöä ei ole olemassa. Smithillä on jättitietokone, josta tulee mielenkiintoista dataa. Eli tietokone suodattaa ja kerää kaikenlaista materiaalia datavirrasta, rikoksista, tutkimuksista ja rekistereistä ja yhdistelee ja käsittelee niitä tietoja.

Remo -albumeissa länsimaisen systeemin avointa ja piiloarvostelua sekä varsin omalaatuista huumoria, joka välillä naurattaa, aina ei. Toinen Remo-kirjasarjan taso arvostelee itämaisia taistelu- ja mietiskelylajeja ja amerikkalaista saippuaoopperan onttoutta, mutta niiden houkuttelevuutta. Chiun on ihastunut saippuaopperoihin ja mainoksiin. Ihanteena esitetään yhteiskunta, jossa rikolliset saadaan kiinni ja tuomituksi. Remo ottaa juuri kiinni terroristeja ja sellaisia henkilöitä, jotka suunnittelevat terroritekoja. Sinanju ei käytä aseita, koska Sinanjun opeilla pystyy puolustautumaan ja hyökkäämään paljain käsin. Remo ja Chiun syövät riisiä ja joskus ankkaa, mitään nautintoaineita eikä muuta voi nauttia ettei aineenvaihdunta kärsi.

Tästä ideasta on tehty filmikin, Remo aseeton ja vaarallinen. Filmissä Remo (Fred Ward) kiipeää Vapauden patsaassa, hän väistelee luoteja. Mestarillisista taidoista huolimatta useassa tarinassa on Remolla joku heikkous, jota konnat käyttävät hyväksi.

Chiun opettaa Remoa, koska se on hänen mielestään ennalta määrätty. Hänen aiempi oppilas Nuihc on kääntynyt pahaksi ja eräässä albumissa he joutuvat kamppailemaan tätä pahista vastaan.

Ostin kirppikseltä yläkuvan albumin Puuttuva lenkki, alkuteos Missing Link 1980, suomentanut Karin Blomén, sivumäärä 155.

Remo estää Smithin määräyksestä voimalaitoksen räjäytyksen. Hiilivoimalan luona on 5000 mielenosoittajaa, muutama kiihkoilija aikoo provosoida poliiseja, ja sen jälkeen räjäyttää voimalaitoksen. Mielenosoituksen syytä en ymmärrä. Taustalla on Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuuden jälkimainingit, jolloin ydinvoimaa ei rakenneta, tässä on kyseessä kuitenkin hiilivoimalaitos, jota silloin ei pidetty huonona, mutta nykytietämyksen mukaan on kasvihuoneilmiön voimistumisen vuoksi haitallinen. Remon otteet ovat sanget tehokkaat. Alkujaksossa Remon listaa maailman tilannetta, jossa Yhdysvallat on keskeyttänyt Vietnamin sodan, Kambodja on Pol Potin kriisiyttämä ja ihmisiä on tapettu, lukutaito on olematon, Iranissa on ollut vallankumous, Formosalla (Taiwan) on ollut ongelmia, Rhodesia (nykyinen Zimbabwe) haluaa itsenäistyä. Tietty vähemmistö panettelee Yhdysvaltoja imperialistiseksi, rasistiseksi ja sotaa lietsovaksi maaksi.

Päätehtävässä Remon pitää etsiä presidentin kadonnut lanko Bobby Jack Billings, joka on maanläheinen heppu, joka juo koko ajan olutta, ja haukkuu toimittajia, on hyvin öykkärimäinen ja karkea sanavalinnoissan, lisäksi hän solvaa vähemmistöjä. Billings myy palveluja ulkomaalaisille, koska hänellä on vaikutusvaltaa presidenttiin. Nyt hän yrittää myydä plutoniumia Pohjois-Afrikkaan. Kun lanko menee tyhjentämään kaljan turvottamaan rakkoaan, hän katoaa jäljettömiin. Billingsiä kutsutaan Lenkiksi, joten nyt käsillä on Puuttuvan lenkin arvoitus. Puuttuvan lenkin tai paremmin puuttuvan langon perässä on Remon ja Chiunin lisäksi myös monta entistä agenttia, jotka yrittävät saada Billingsin kiinni ja päästää ilmat Remosta pihalle. Tarinan lopputulema on sangen lohduton, Billingsin katoamisen syy on pakoilla vaalirahatutkijoita.

Tämä opus oli lukematon, kun ostin sen 50 sentin hintaan kirpparilta. Tämä oli minusta varsin hyvä ja paikoin nauratti, ja absurdeja tasoja on paljon, ikävää on, että ruumiitakin tulee, mutta tässä on paljon huomioita, jotka valitettavasti pätevät nykymaailmaankin. Tässä albumissa Chiun ei katso saippuasarjoja vaan urheilua. Hän haluaisi Remon osallistuvan, ja hän haluaa olla manageri, joka kerää kaikki mainosrahat. Tässä myös irvaillaan lehdistön toimintaa, vaalirahoitusta, tietojen myymistä ja salaliittoteorioita.

En kuitenkaan suosittele sarjaa tosikoille. Jossakin albumissa tarkasteltiin nuorisorikollisuutta. Kasvatustieteen tohtorit selittivät nuorison rajattoman rikollisen toiminnan Remolle parhain päin, ja samalla pelkäsivät itse kuollakseen asiakkaitaan, jotka ovat täysin rajattomia, käyvät koulussa vai ostamassa tai myymässä aineita...

perjantai 3. elokuuta 2018

Louis Masterson: Morgan Kane


Morgan Kane Kosto, norjankielinen alkuteos Hevn! 1967, suomentanut Arvi Tamminen, Otava 1983, sivumäärä 122.

Morgan Kane -albumeja ilmestyi yhteensä 81 kappaletta, osa tupla-albumeina. Aluksi Morgan Kane oli Texasissa ratsupoliisin palveluksessa, mutta Kane palkataan liittovaltion sheriffiksi. Joka albumissa olevan tiivistelmän mukaan Morgan Kane on syntynyt 1855, eli albumeissa eletään aikaa 1800-luvun loppupuolelta ja lopussa vuosisadan vaihdetta. Kanella on tähdenmuotoinen arpi kämmenselässä, ja oikean käden nimetön on halvaantunut ja  yhdistetty nahkatupella keskisormeen. Kane vetää aseen 1/5 sekunnissa.

Morgan Kanet on ammattitaidolla kirjoitettu, kioskikirjan koko on A5 ja sivuja oli noin 130, mitään nobelkirjallisuutta on turha odottaa, mutta laadukasta kioskikirjallisuutta kylläkin. #Pojatlukee ehkä tällaista, tai siis 1980-luvun pojat, jotka kaiketi osasivat lukea paremmin kuin nykypojat keskimäärin. Olen itse lukenut pikkupoikana luultavasti useimmat osat sarjasta, vaikka tietnkään näitä kotona ei ollut, eikä olisi saanutkaan olla.

Morgan Kane on minusta varsin hyvä sheriffi, ja tehokas, mutta hän ei ole sinut itsensä kanssa. Morgan Kane on nopea ampumaan, sinnikäs, mutta yksinäinen, ja alkoholisti, ja uhkapeluri. Kane on hyvä korttipelissä. Hän hioo sormenpäänsä kvartsihiekalla, jotta aistisi merkityt kortit. Kanella on tähden muotoinen arpi kädessä ja nahkatuppi kahdessa sormessa. Joka albumissa naisiin on kontakteja, tunteet purkautuvat hyvin fyysisesti. Kane menee kylläkin naimisiin ja on uskollinen ja hyvä aviomies, mutta avioliitto Lindan kanssa päättyy traagisesti, Lindan murhaan, jonka Kane kostaa. Kane jatkoi sen jälkeen sheriffin töitä, mutta ajautui lopulta Pinkertonin etsiväksi. Kane luisuu alaspäin sarjan kuluessa, mutta loppualbumeissa esitellään myös Kanen nuoruutta. Lennätinlinjojen keksiminen lyhentää välimatkoja, ja tekee Kanen tapaiset miehet tarpeettomiksi.

Morgan Kanen Kosto -albumi alkaa traagisesti. Kanen kollega Pete Grossman on murhattu. Eletään vuotta 1886. Hän on joutunut kolmen vankikarkurin tappamaksi. Morgan Kane lähtee jäljittämään kolmikkoa. Hän saa miehet pyssynkantaman päähän, ampuu kaksi hevosta ja miestä, mutta vaarallisin eli Johnny Vulcan eli Vulture karkaa.

Meksikossä pienessä kylää kaunis gringonainen Allison MacKay tunnustaa isä Doohanille, että vihaa erästä miestä, ja haluaa kostaa tälle. Mies on Morgan Kane, joka ei ole huolinut häntä vaan passittanut vankilaan. Myöhemmin ilmenee, että tässä on taustalla joku vanhemmista jutuista, joissa Kane on hajottanut pelikoplan. Allison on houkutellut miehen ansaan. Miehet ovat ampuneet Kanen oikean käden läpi, josta seurauksena on tähdenmuotoinen arpi, ja nahkatuppi halvaantuneessa nimettömässä. Lisäksi Kane on heitetty junasta pois. Allison hautoo kostoa Kanelle ja hoivaa Vulturen kuntoon ja Vulture kerää kolme miestä, ja Allison laatii suunnitelman Kanen kiinnisaamiseksi. Suunnitelma onnistuu ja Kane tapaa Allisonin ensin hotellihuoneessa, ja Allison pääsee Kanen kanssa lakanoiden väliin, jota hän on niin kovin odottanut. Seuraavana päivänä hän haluaa romanttiselle ratsastukselle. Romantiikka on tosin kaukana, kun Allison heittää happoa Morgan Kanen kasvoihin ja kädelle, samalla kun miehet alkavat tulittaa Morgan Kanea. Kanen pelastaa vaisto tai luontainen epäluulo. Kane aavistaa pullon olevan vaarallinen ja pystyy torjumaan osittain happoiskun, ja neutraloimaan sitä vesipullollaan.

Tulitaistelun jälkeen Allison ja Vulture, ja Matt yksi koplan haavoittunut jäsen suuntaavat Isä Doohanin hallinnoimaan meksikolaiskylään, jossa loppuselvittelyt tapahtuvat köysin ja revolverein. Vulturen ja MacKayn tarina päättyi tähän osaan, mutta Kanen seikkailut jatkuivat. Varsin voimakkaita kohtauksia, mutta henkilöt voimakkaista tunteistaan huolimatta jäävät ohuiksi. Hahmoja liikuttaa ahneus, kiima, viha ja pelko. Monilla hahmoilla on pakkomielteitä ja he ovat hyvin maanisia.



Ilman Armoa on ensimmäinen Suomessa ilmestynyt Morgan Kane




Morgan Kane Tappajasheriffi, norjankielinen alkuteos Morder og Marshall! 1967, suomentanut Kari Hynninen, Otava 1983, sivumäärä 128. Sarjan teos n:o 6.

Morgan Kane on rekrytoitu Liittovaltion seriffiksi. Hänen päällikkönsä William Shane tekee työpaikkahaastattelun, ja Ed Zachary näyttää Fort Leavenworthin linnaketta, jossa Kane ei juurikaan ehdi aikaana viettämään. Senaattori Weston antaa Kanelle tehtävän, vuoden aikana on tehty tukku postivaunu- ja junanryöstöjä. Junanryöstöt on toteutettu uskaliaasti. Vaunuja on räjäytetty, ja irrotettu. Veturinkuljettaja ja lämmittäjä on tapettu, ja rahat ja arvoesineet on ryöstetty. Morgan Kane lähetetään tutkimaan juttua ja hän pääsee jäljille. Kopla käyttää syöttinä Miss la Sallea, sirkuksen primadonnaa. Koplan aivot on sirkuksen tarkka-ampuja Miles Rudyard. Kanen epäilykset heräävät. Hän saa naisen vaihtamaan puolta. Kansikuvassa la Salle on jäänyt kiinni, ja hänet on sidottu veturin etuosaan, josta Morgan Kane hänet pelastaa, ja lopuksi Morgan Kane kaksintaistelee mustasukkaisen ja narsistisen hullun Miles Rudyardin kanssa, jonka Kane kirjan nimen mukaisesti hoitaa hautaan asti.
*****

Morgan Kanet on kirjoittanut norjalainen Kjell Halbing (1934 - 2004). Kjell Halbing kirjoitti  Morgan Kanet salanimellä Louis Masterson, ja ne olivat hänen tuotanossaan suosituimmat. Wikipedia mainitsee, että hän on myyntimäärällä mitattuna Norjan suosituin kirjailija!

Kirjasarja, jota Häräntappoaseen tv-versiossa Allu lukee, on juuri Morgan Kane.

Löysin tällaisen linkin, josta löytyy jokaisen Kane-albumin nimi ja kansikuva.

lauantai 6. elokuuta 2011

Warren Murphy ja Richard Shapir: Remo




Warren Murphy ja Richard Shapir loivat kioskikirjasarjan The Destroyer, ja jota myytiin Suomessa nimellä Remo.

Olen lukenut myös muutamia Remo -albumeja, joista ensimmäinen ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1971.

Remo -albumeissa  on itämaisioa taistelulajeja, länsimaisen systeemin piiloarvostelua sekä iomalaatuista huumoria.

Remo Williams on amerikkalainen poliisi, hänen kuolema lavastetaan ja palkataan erittäin salaisen poliisin CURE:n palveluun samalla hän joutuu Sinanjun mestarin 80-vuotiaan Chiunin oppipojaksi. Salaista poliisia tarvitaan, koska demokratia on mennyt ”liian pitkälle” suojellessaan rikollisia poliiseilta. Poliisin salainen haara on perustettu 1960-luvulla. Tehtävät tulevat ylhäältä. Tehtävät välittää Harold W. Smith, jota Chiun sanoo keisariksi, sillä Sinanju, joka on Koreassa, palvelee aina keisareita. Vaikka CUREon todellinen ja olemassa virallisesti mitään järjestöä ei ole olemassa. Smithillä on  tietokone, josta tulee mielenkiintoista dataa. Eli se suodattaa ja kerää kaikenlaista materiaalia.

Toinen Remo-kirjasarjan taso arvostelee itämaisia taistelu- ja mietiskelylajeja ja amerikkalaista saippuaoopperan onttoutta, mutta houkuttelevuutta. Chiun on ihastunut saippuaopperoihin. Ihanteena esitetään yhteiskunta, jossa rikolliset saadaan kiinni ja tuomituksi. Remo ottaa juuri kiinni terroristeja ja sellaisia henkilöitä, jotka suunnittelevat terroritekoja.

Sinanju ei käytä aseita, koska taitaa Sinanjun opit, tästä lienee tehty filmikin, Remo aseeton ja vaarallinen. Filmissä Remo kiipeää Vapauden patsaassa, hän väistelee luoteja. Mestarillisista taidoista huolimatta joka kirja-jaksossa on joku heikkous, jota konnat käyttävät hyväksi. Remo syö lähinnä riisiä ja joskus ankkaa.

Chiun opettaa Remoa, koska se on hänen mielestään ennalta määrätty. Hänen aiempi oppilas Nuihc on kääntynyt pahaksi ja eräässä albumissa he joutuvat kamppailemaan tätä pahista vastaan.

Albumit ovat kirjavia, ja eräs parhaista on se, joka kertoo USA:n julkisista kouluista, missä oppilaat kuittaavat suoritukset mitään tekemättä, ja opettajat eivät uskalla opettaa, ja kasvatustieteen tohtorit selittävät kaiken parhain päin.

Albumin kannessa näkyy korealainen Chiun, joka on varmaankin noin 80-vuotias, sekä tummahiuksinen amerikkalainen Remo.