sunnuntai 16. lokakuuta 2022

Flea: Happoa lapsille

 


Flea: Happoa lapsille, muistelmat,  alkuteos: Acid for the Children suomentanut Sirje Niitepöld ja Ari Väntänen, LIKE  2020, sivumäärä 400.

Flea on Red Hot Chili Peppersin basisti ja tämän kirjan myötä myös elämäkertakirjailija. Flea syntyi  tasan 60 vuotta sitten 16.10.1962  Australiassa. Australiassa siksi, että Flean isoäiti Muriel lähti 1920 laivalla Englannista Australiaan sydänsurujen vuoksi. Murielin tytär oli Flean äiti, joka meni naimisiin Mick Balzaryn kanssa. Flea pitää isästään, mutta kertoo pelännensä tätä. Mick-isä on ahkera ja kiltti, toisaalta viinaan menevä ja ilkeä. Isä tekee paljon töitä ja vihaa laiskottelua, eli täydellinen prototyyppi tuon ajan aikuisesta. Perhe muuttaa New Yorkiin, mutta avioliitto päättyy eroon, ja äiti ja lapset jäävät Amerikkaan, ja perheeseen ilmestyy isäpuoli jazzbasisti Walter Urban, jota Flea kuvaa boheemiksi sekopääksi. Flea käy koulua, ja alkaa hengata kaverien kanssa pöllien tavaraa, skeittaillen, tupakan lisäksi palaa muukin päihde sätkässä. Iso käänne tapahtuu Fairfixin High Schoolissa, jossa Flea tapaa ensin Anthony Kiediksen (s.1962), ja sitten Hillel Slovakin (1962 - 1988). Kiediksen kanssa Flea on muodostanut Red Hot Chili Peppersin tukirangan, mutta tuolloin Hillel Slovakilla oli bändi, jossa soitti kitaraa. Hillel Slovak kuoli huumeisiin 1988, ja hänen kohdallaan Flea kertoo tragedian jo Hillelin "esittelyssä". Hillel pyytää Fleaa basistiksi bändiinsä Anthymiin. Flea ei ole soittanut bassoa (vaan trumpettia), mutta Hillel näyttää miten bassoa "näppäillään". Flea kokee basson omakseen ja alkaa ahmia rock-levyjä ja ottaa soittimen haltuun.

Tämän jälkeen alkaa kirjan nimen mukainen "happoa lapsille" -osuus. Flea kertoo omasta, ja kaverien huumeiden käytöstä. Flea kirjoittaa, että on ollut päihteettä 26 vuotta.

Teoksen loppuosissa Flea lupaa jatkoa näille muistelmille. 

Tiivistän uudestaan musiikillisen jatkumon. Anthony, Flea, Hillel, sekä Jack Irons (s. 1962) perustivat bändin, josta sittemmin tuli Red Hot Chili Peppers.  Jack Irons soitti rumpuja, mutta erosi bändistä ilmeisesti Hillelin kuoleman vuoksi, tai sen aiheuttaman järkytyksen takia. Rumpuja soittaa nykyisin Chad Smith ja kitaristina on tällä hetkellä John Frusciante. Ennen sitä Flea valmistui yhdessä muiden kanssa Fairfixista, ja teki hanttihommia, ja iltaisin treenattiin, ja "happoiltiin", lopulta  Tony Flow and the Miraculously Majestic Masters of Mayhem, sai ensimmäisen keikkansa ja nimikin pian vaihdettiin Red Hot Chili Peppersiksi. 

Flean kirjoitustyyli vaikuttaa rehelliseltä, mutta kirjaa olisi voinut tiivistää. Näiden muistelmakirjojen anti on valokuvat, tässä on lapsuuskuvia, kuvia perheestä, kavereista, Anthonysta, Hillelista ja Fleasta ja myös isoäiti Murielista Australian keikalla 1993. 

Red Hot Chili Peppers on loistoyhtye, jolla on koskettavia kappaleita. Poikia yhdisti samanhenkisyys, ja he kaikki olivat rikkinäisistä perheistä. Anthony ja Flea jatkoivat vaikeuksista huolimatta. Bändi on edelleen kasassa. Frusciante on ollut bändissä 1988-1992, 1998 - 2006, ja nyt 2019:sta alkaen. Red Hot Chili Peppersin taipaleesta (tai siitä kertovasta kirjasta) olen blogannut täällä

Flea täyttää tänään 60 vuotta. Bändin olen nähnyt kahdesti livenä, ja omistan yhtyeen CD-levyt.

•••

Kirjoja, joita Flea sanoo lukeneensa: J. R. R. Tolkienin Hobitti, Ihmemaa Oz ja Kurt Vonnegutin tuotanto, mm. Teurastamo 5.

6 kommenttia:

  1. Muistelmia on kiva lukea välillä. Itse luin aikoinaan Mötley Crüen muistelmateoksen, vaikken bändiä ole koskaan kuunnellutkaan. Oli muuten ensimmäinen kirjabloggaukseni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mötley Crüe on minulle tuntematon niin ikään, mutta tiedän, että rumpali Tommy Lee on ollut naimisissa Heather Locklearin ja Pamelan Andersonon kanssa. En ole katsonut edes Baywatchia, missä Andersson kirmaili rannalla. RHCP:a aloin jossain vaiheessa kuuntelemaan. Ostin vuosi sitten huuto.netista yhtyeen cd:t ja joitain oli kivijalkakaupoissakin (en kuuntele spotifyta).

      Poista
  2. Kiitos mielenkiintoisesta ja seikkaperäisestä tämän pitkän linjan vetäneen yhtyeen esittelystä, joka oli lukuunottamaata Californicationia aikasen tuntematon suuruus. Häröilystä huolimatta hatunnosto katujen kasvatin noususta ja yhtyeen pitkälle, edelleen jatkuvalle uralle. Seuraava albumi näkyy julkaistavan kuluvassa kuussa.

    Tuo kansi ja teoksen nimi ovat pysäyttäviä, mutta niiden totuudenmukaisuutta ja rehellisyyttä arvostan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Californication on loistobiisi, pidän myös Othersidesta, ja Scar Tissuesta ...

      Poista
  3. taitaa olla erilaista meiän lapsuudesta Turun kaduilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on, mutta nyttemmin Turussakin huumeiden käyttö on yleistynyt.

      Poista