sunnuntai 26. syyskuuta 2021

Henning Mankell: Ruotsalaiset saappaat

 


Henning Mankell: Ruotsalaiset saappaat, alkuteos Svenska gummistövlar 2015, suomentanut Kari V. Koski, Otava 2015, sivumäärä  495.

Henning Mankellin romaani Ruotsalaiset saappaat jäi kirjailijan viimeiseksi. Kirja jatkaa Italialaisten saappaiden päähenkilö kirurgi Frederick Welinin tarinaa. Welin on vetäytynyt ulkosaaristoon, koska on amputoinut naispotilaan väärän käden. Italialaisissa kengissä nuoruuden rakastettu Harriet on tullut, ja pyytänyt Weliniä täyttämään lupauksensa kuolevalle Harrietille. Harrietilla ja lapsettomalla Frederickillä on myös yhteinen tytär, jonka olemassa olosta  Welin sai vasta kuolevalta Harrietilta tietää.  Italialaiset kengät -nimi tulee suutari Giacomellin tekemistä solkikengistä. Italialaiset kengät -kirja kertoo kuolemisesta. Ulla on postannut Italialaisista kengistä täällä. Ulla oli tai on yksi blogiyhteisömme jäsen, joka kuoli ollessaan vireä bloggaaja, blogi on edelleen jäljellä. 

Ruotsalaiset saappaat alkaa, kun Welin muistelee talonsa syttyneen palamaan vuosi sitten. Welin pelastautuu tulipalosta jalassaan eriparit vasemman jalan ruotsalaiset kumisaappaat. Teoksen nimi tulee uusista saappaista, jotka Welin tilaa ja saa kirjan lopussa. Sain kirjan  joululahjaksi ja luin sen jo 2020 ja naputtelin postauksen, jonka onnistuin poistamaan, kun editoin postausta syyskuun 20:s päivä, joten kaivoin kirjan uudestaan esiin ja kirjoitan nyt vähän erilaisen postauksen. 

Ruotsalaisessa saappaissa on minusta eri teemoja ja kehityskulkuja, yhtenä on se, kuka poltti talon ja miksi. Polttamisesta epäillään Frederikiä itseään, tai siltä ainakin Frederikistä tuntuu. Frederik ei ole sopeutunut saariston sisäänpäin lämpenevään yhteisöön, jossa kyräillään, tai niin hänestä ainakin tuntuu. Frederik joutuu taistelemaan alakuloa vastaan. Frederik alkaa tapailla Lisa Modinia, joka tekee juttuja talopaloista saaristossa. Frederik ei pysty kuin platoniseen rakkauteen, mutta uskottelee itselleen, että kaipaisi edelleen sitä rakkautta, mitä Lisa ei pysty hänelle antamaan, kun minusta kyse on juuri päinvastaisesta? Palanut talo on ollut Frederikin isovanhempien. Frederik luotaa tekstissä suhdettaan etenkin isäänsä, joka on ollut tarjoilijana. 

Frederikin elämään on ilmestynyt toinenkin nainen, nuori (tai kolmekymppinen) nainen Louise, Frederikin biologinen tytär, jota hän ei tunne eikä ymmärrä. Louise vie isänsä Ranskaan, jossa osa Louisen "salaisuuksista" paljastuu. Frederik ei suostu muuttamaan saarelta pois, vaikka talo on palanut, vaan asuu tyttärensä Louisen asuntovaunussa. 

Kirja on aika pitkä ja osin rönsyilee, mutta se on minusta kuvaus vanhasta yksinäisestä miehestä, tilinteosta, joka myös saa päätepisteensä, kun Welin nakkaa stetoskooppinsa mereen.

Frederik saa selville myös talonsa polttajan, on yllättänyt, ja toisaalta ei ole. Elämässä ei saa lopullisia vastauksia. Frederik ei tajua, mikä motiivi tulipalon sytyttäjällä oli tai on. Hän kuitenkin ehkä ymmärtää, että omituisuudet on helpointa kätkeä arkipäiväisyyden alle. Frederik on kuitenkin saaristolainen, hän ei järkytä yhteisöä turhilla paljastuksilla.

Paula on blogannut kirjasta näin. Hänen kanssaan olen samaa mieltä, että "Ruotsalaiset saappaat on samalla kertaa seesteinen ja surullinen kirja. " Frederikin elämä seestyy, tulipalosta jää jäljelle vain Giacomelin kenkien solki, jonka Frederik laittaa uuden talon peruskiven sisälle. Hän jää saaristoon, ja pystyy päästämään menneestä irti. Suruakin kirjassa on, ja se ilmenee paljolti yleistunnelmana. 
Henning Mankellin kaihomielinen Ruotsalaiset saappaat kertoo samanaikaisesti elämästä luopumisesta ja uudesta toivekkaasta alusta.
***
Ruotsalaiskirjailija Henning Mankell (1948 - 2015) on tunnetuin Wallander-sarjastaan
Kasvoton kuolema (1991)
Riian verikoirat (1992)
Valkoinen naarasleijona (1993)
Hymyilevä mies (1994)
Väärillä jäljillä (1995)
Viides nainen (1996)
Askeleen jäljessä (1997)
Palomuuri (1998)
Pyramidi (1999)
Ennen routaa (2002)
Haudattu (ilmestynyt Hollannissa jo 2003)
Rauhaton mies (2009)

Henning Mankellin kirjoista bloggauksia
Panokset (1973)
Leopardin silmä (1990)
Comedia infantil (1995)
Tanssinopettajan paluu (2000)
Tässä linkki Kristen Jacobsenin teokseen Mankell.

6 kommenttia:

  1. Hyvä avaus Mankellin joutsenlaulusta, johon hän on eittämättä mahduttanut monia erilaisia elementtejä pohdittavaksemme!

    Kokonaisuutenaan pidän Mankellin tuotannon laaja-alaisuudesta, hänen tavastaan kokea, nähdä, itsestään kerroksittain kuoria ja myhäilevästi, hiukan vinosti hymyillen sanoiksi pukea erikaltaisia kertomuksia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin pidän Mankellin humaanista pohdinnasta. Wallander-sarjan olen lukenut pariin kertaan.

      Poista
  2. No, onpa hyvä että kirjoitit tästä uudestaan.
    Olen lukenut tämän ja joitain muita Mankellin kirjoja. Tunnistan tuosta listastasi Leopardin silmän ja Comedia infantilin.
    Juuri tätä kirjaa ennen Mankell ehti julkaista muistelmateoksensa Juoksuhiekka. Molemmat kirjat ovat hyvästijättöä.
    Minulla jäi ikävä Mankellin humaania hahmoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin kaipaan Mankellin pohdintaa, tuota Juoksuhiekkaa en ole lukenut. Pitäisi varmasti.

      Poista
  3. Mankellia en olekaan vielä lukenut. Tarkoitus kyllä on. Kiitos mielenkiintoisesta bloggauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mankell oli parhaimmillaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, mutta olihan tämä vielä hyvä kirja, mutta ei Mankellin paras.

      Poista