William Pitt ja Scott Ritter: Irakin sota, mitä Bush ei halua sinun tietävän, 2002, Like 2003, suomentanut Petri Stenman. Sivumäärä 90.
Scott Ritter (s.1961) oli YK:n asetarkastaja Irakissa vuosina 1991-1998. ja William Pitt Lähi-idän asioihin perehtynyt toimittaja. Teos on vuodelta 2002 ja ennakkoperustelu sille, että sota ei ole oikea ratkaisu Irakin tilanteeseen eikä Saddam Husseinin kaatamiselle. Irakiin lopulta hyökättiin maaliskuussa 2003 Saddam syöstiin vallasta, mutta rauha ja vakaus ovat olleet vain haave.
Teos alkaa Heidi Hautalan esipuheella, ja alussa puhutaan Gordionin solmun avaamisesta. Aleksanteri Suuri avasi solmun miekalla ja valloitti isoja alueita myös Vähä-Aasian, Syyrian, Babylonian ja Persian. Tuolloiselle presidentti George W. Bushille ei suositeta solmun avaamista väkivalloin. Irakiin 2003 hykkäyksen taustalla on Kaksoistornien tuhoamiseen 11.9.2001.
Kirjassa kerrotaan aluksi Irakin diktaattorista Saddam Husseinista, joka syntyi 1937 ja kuoli tämän kirjan julkaisun jälkeen 2006. Saddam nousi valtaan mullistuksissa 1950-luvun lopussa ja 1960-luvulla, edeten vallankumoushierarkiassa. Saddam nosi Irakin presidentiksi vuonna 1979, jolloin naapurimaassa Iranissa oli vallankumous jonka jälkeen ajatollah Khomeini nousi valtaan. Tämän jälkeen alkoi Iranin ja Irakin välinen sota, jossa Yhdysvallat aseisti Irakia. Yksi kiistan aihe oli Shatt al Arabin meritie. Saddam käytti kemiallisia aseita sodassa ja kurdeja vastaan. Vuonna 1990 Saddam hyökkäsi Kuwaitiin, Yhdysvaltain johtama liittoutuma ajoi Saddamin maasta, mutta Saddam jäi valtaan. Joukkoja pidettiin myös Saudi Arabiassa, ja siitä Osama bin Laden virittyi lisää Yhdysvaltoja vastaan. Kaksoistorneja vastaan hyökättiin kaapatuilla lentokoneilla 11.9.2001, ja Irakin hyökkäys, tai tuolloin vielä mahdollinen hyökkäys oli osa vastaiskuja. Oikeastaan kyse oli Irakin joukkotuhoaseohjelmista. Irakissa oli ollut YK:n asetarkastajia etsimässä joukkotuhoaseita, ja tuhoamassa niitä. Irak yritti piilotella aseita ja tehtaita. Pittin haastattelema Saddam jäi valtaan. Tässä kirjasessa Pitt haastattelee Ritteriä, joka oli asetarkastajana Irakissa 1990-luvulla.
Irakilla oli kemiallisia aseita, joita valmistettiin maassa. Irak oli myös käyttänyt aseita. Persianlahdern sodan jälkeen Irakin joukkotuhoaseet päätettiin tuhota, ja se oli edellytys öljyn myynnille. Irakilla oli jo 1970-luvulla oma ydinaseohjelma. Irakilta kiellettiin ohjukset, joita se Persianlahden sodan aikana käytti. Irakissa oli viiteitä myös biologisista aseista. Asetarkastajien kanssa pidettiin kissa hiiri -leikkiä.
Asiallisen oloinen teos ja hyvin avaava postaus!
VastaaPoistaSamaa mieltä demokratian juurruttamisesta. Jotenkin tuntuu siltä, ettei sodissa ole pohjimmiltaan kuin häviäjiä, vaikkei maailma niistä opikseen historian kulussa ole ottanutkaan...
Nämä ja Libyan tilanne ja Syyria ovat todellisia tragedioita, ja joiden humanitaarinen hinta on käsittämätön suuri. Sota ei tuo hyvinvointia.
Poista