Sinclair Lewis: Valtakatu

 

Sinclair Lewis: Valtakatu, Carol Kennicottin tarina, alkuteos Main Street 1920, suomentaja Helmi Krohn, Otava 1937, sivumäärä kahdessa kirjassa yhteensä 314+302 = 616. 

Yhdysvaltalainen nobelisti Sinclair Lewis  (1885-1951) on tunnettu erinomaisista romaaneistaan, joiden sävy on lievästi ironinen mutta todenmukainen. Babbitt  on hänen tunnetuin teoksensa. Tämä Valtakatu on hänen läpimurtoteoksensa ja kertoo Minnesotan pikkukaupunki Gopher Prairien ahtaista kuvioista, jonne päähenkilö Carol Milford muuttaa avioiduttuaan lääkäri Will Kennicottin kanssa. Will on puolisoaan vanhempi ja vanhapoika. Carol on jäänyt orvoksi ja käynyt collegen loppuun isänsä perinnön turvin. Hän on kouluttautunut ja ollut kirjastossa töissä. Carolilla on paljon ihanteita, hän haluaisi uudistaa Minnesotalaisen pikkukaupungin. Aie ei onnistu, koska hän törmää asukkaiden haluttomuuteen. Epäonnistuminen vaikuttaa Caroliin ja myös hänen avioliittoonsa. 

Gopher Prairien esikuva on Sinclair Lewisin oma kotikaupunki Sauk Centre, jossa on kirjailijan lapsuuden koti, mikä on nyt museo. Vuonna 2020 kaupungissa asui 4555 asukasta (lähde Wikipedia).

Carol on miestään nuorempi ja sen lisäksi ennakkoluuloton. Hän herättää huomiota mielipiteillään ja "tempauksillaan" ja muut rouvat juoruavat hänestä, mikä satuttaa Carolia. 

Teos piirtää oivan ja osin nuivan kuvan pikkukaupungin asukkaista, ja muutoksen vaikeudesta. 

Pääosa tarinasta kuvaa Carolin kamppailua ihanteidensa puolesta realismin törmätessä kaikeen uuteen. Carolin pahaolo nousee aallottain.

Sinclair Lewis sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1930.

Kirjan miljöö, ajankohta, henkilöt ja juoni "lyhykäisyydessään"
"Kukkulalla Mississippin rannalla, miksi kaksi sukupolvea sitten chippewas-intiaanit pystyttivät leirinsä seisoi tyttö ruiskukan sinistä pohjoista taivasta vasten ja St. Paulin pilvenpiirtäjien välkkyviä ikkunoita"
Näin alkaa kaksi osainen romaani Valtakatu. Collegen jälkeen Carol on kolmisen vuotta töissä kirjastossa ja suostuu lääkäri Will Kennicottin kosintaan ja muuttaa preeriakaupunki Gopher Prairie, joka on unohtanut kaksi sukupolvea sitten tapahtuneen uudisasutuksensa (= intiaanit häädettiin pois). Carol on räväkkä ja haluaa muutosta, mutta kerta toisensa jälkeen hän törmää näkymättömiin esteisiin, ihmisten juurtuneisiin ennakkoluuloihin.
Gopher Prairien asujaimisto, jonka kuvailu ei kerro olennaisinta eli Carolin ajatuksia heistä.
Ajankohta on 1900-luvun alku ja pääosin 1910-luku.

Henkilöitä

Carol Kennicott, romaanin päähenkilö, nuori collegen käynyt räväkkä nainen, jolla on ihanteita ja tarmoa laittaa niitä toimeen. Hänen yrityksensä kilpistyvät pikkukaupungin ahtaisiin mutta jähmeän pysyviin kulisseihin.

Will Kennicott, Carolin aviomies, lääkäri ja kirurgi, sopeutunut pikkukaupunkiin. Perusluonteeltaan kiltti. Kennicotilla on kaksi kilpailevaa kollegaa.

Bea Sorenson, ruotsalaisten uudisasukkaiden lapsi. Kaupunki syrjii maanviljelijöitä ja skandinaaveja, joita pitää "kommunisteina".  Bea saapuu kaupunkiin samaan aikaan kuin Carol ja on myöhemmin Carolin uskollinen palvelija ja ystävä.

Miles Bjornstam, skandinaavi ja työmies. On itsenäinen ajatuksissaan ja hyljeksitty, kannattaa demokraatteja, leimataan kommunistiksi. Hän avioituu Bean kanssa, elää onnellisena jonkun aikaa ennen perhetragediaa. Vaimo ja pieni Olaf poika kuolevat lavantautiin.

Vida Sherwin, naimaton opettaja, joka avioituu aliarvostetun Raymond "Raymie" Wutherspoonin kanssa, joka työskentelee kenkäkaupassa. Raymie on oikeastaan ainoa, joka lähtee ensimmäiseen maailmansotaan, vaikka moni puhuu siitä. Hän kotiutuu majurina ja alkaa pyörittää  firmaa. Vida on Carolin ystävä, joka koittaa estää pahimmat törmäykset. Will yritti seurustella ennen Carolia myös Vidan kanssa, mutta Vida antoi rukkaset Willille.

Rouva Bogart, Kennicottien ongelmallinen naapuri, tienoon pahin juoruakka, ilkeä ihminen, joka verhoutuu uskonnon taakse, hänen hulttiopoikansa Cy aiheuttaa paljon ongelmia, jotka äiti tietenkin kiistää.

Dave Dyer, apteekkari, ja vaimonsa Maud, joka hakee hoivaa Will Kennicotilta vaivoihinsa vedoten.

Harry Haydock ja vaimonsa Juanita. Harry omistaa Muoti-Aitan ja Muotinapin.

Jackson Elder omistaa Myllyn ja sahan. Hänellä on vaimo.
Guy Pollock, sivistynyt lakimies, mutta perusluonteeltaan varovainen nynny.
Sam Clark pitää rautakauppaa, Ethel on hänen vaimonsa.

Chester Dashaway omistaa huonekalukaupan, jonka yhteydessä on hautaustoimisto.
Frederick F. Ludelmeyer maustekauppias.
Nat Hicks, räätäli

Eric Valborg Hicksin firman tulokas, joka haluaa suunnitella naisten vaatteita New Yorkissa. Häntä sanottiin Elizabethiksi.

Bessie Smail Kennicotin täti ja aviomiehensä Whittier Smail, 

Fern Mullins, nuori opettajatar, joka tulee paikalliseen kouluun opettajaksi.

Luke Dawson rikas rahanlainaaja ja maanomistaja. Hän on naimisissa. 

George Edwin Mott, koulutarkastaja, hän on naimisissa.

Leonard Warren, pastori, hänen vaimonsa on naisten Thanatopsis-kerhon johtaja.

Chester Dashaway, huonekalukauppias.

Elleth Villets, kaupungin kirjaston hoitaja.

Lisäksi on iso joukko Carolin koulukavereita, sisaren ystäviä ...

Juonesta
Carol törmää yhteisön normeihin, jotka tekee näkyväksi Guy Pollock (47-vuotias vanhapoika), joka on muuttanut suurkaupungista verkkaisemman elämän pariin. Guy sanoo, että saanut kaupungin basillin, eli on vailla kunnianhimoa muuttaa asioita. Carol on tuolloin 26-vuotias ja Will on "12-13 vuotta vaimoaan vanhempi".

Tämän jälkeen myös Will Kennicott avautuu Carolille. Carol on sisustanut huoneensa muualta ostetuilla huonekaluilla, josta paikallinen huonekalukauppias ei pidä. Kaupungin kerma kokoontuu toistensa luona, joten mööbeleitä ei voi piilotella. Kaupungin lääkäreillä on kullakin omat asiakkaat, eikä kilpailevan lääkärin asiakkailta osteta tavaraa. Esimerkikisi vanhin lääkäreistä tohtori Westlake opiskeli maaseutuopiston Pennsylvaniassa, hänen tietonsa lääketieteestä ovat hyvin vanhoja.

Carol palkkaa Bean palvelijaksi, ja yhteisö pitää Carolin suhdetta Beaan epäsopivana, sillä palvelijat ovat alempiarvoisia. Carol on ainoa, joka puhuu Miles Bjornstamin kanssa.

Carolilla on kokemusta kirjastotyöstä, hän haluaisi hankkia lisää kirjoja kirjastoon, mutta yhteisö ei halua antaa lisää rahaa kirjoihin. Carol haluaisi että kirjasto olisi kaikkien paikka, mutta Elleth Vilets pitää sitä kirjavarastona, missä säilytetään hienoja kirjoja, hän ajaa köyhät ja lapset pois. Kirjasto auki kolmena iltapäivänä ja neljänä iltana.

Carol huomaa, että lampaat ovatkin susia. Sosiaalinen arvostus perustuu bridgenpeluuseen ja autoihin. Willille on tärkeää metsästys ja ylipäätään elokuvat, pyssyt ja autot. Carol liittyy kaupungin Thanatops-kerhoon ja Carol yrittää "sivistää" kaupunkilaisia, mutta oikeastaan kaikki yritykset kilpistyvät ja kaupunki palaa uniseen arkeensa ja Valtakatuun, jonka kävelyyn Carolilta meni ensimmäisen kerran 32 minuuttia. Valtakadulla on puoteja paljon: Muoti-Aitta, räätäli, on kauppa, jossa  kenkiä, maanviljelystavaraa, autokauppa, tupakkakauppa, taidekauppa, lounaspaikka, maito- ja perunakauppa, teurastamo, parturi, biljardisali, elokuvateatteri, hotelli, rautatieasema, posti, luterilainen kirkko ja kaksi pankkia. Miehet käyvät ritarien ja vapaamuurarien kokouksissa.

Carolin sosiaalinen asema ja uudistusten onnistuminen vaikuttaa suoraan hänen avioliittoonsa. Uudistusten alussa, rakkaus kukoistaa, vesitysvaiheessa se lakastuu. Parempien aikojen aikana Carol tulee raskaaksi ja synnyttää pojan Hughin. Vaikeimpien aikojen koittaessa Carol muuttaa omaan makuuhuoneeseensa. Will antaa hänen olla sellainen kuin on, mutta kertoo hänelle, miksi ihmiset inhoavat häntä, Carol ei tätä ymmärrä. Carol nuoruudestaan huolimatta on täti tärkeilijä, joka tulee heristämään sormea ja kertoo ylhäältä, miten pitäisi elää. Yhteisö on kyllä täynnä jästipäitä, mutta Carolin tapa muuttaa heitä ei toimi. Myös Carolilla on kummia ihanteita, hän on aivan hullaantunut Venäjän vallankumouksesta. Carol ei pidä myöskään miehensä lukutottumuksista, Will lukee salapoliisikirjoja.

Eri ihmiset etenkin muualta tulleet muovaavat Carolin mieltä ja lisäävät halua muuttaa pois. Maailmansodan aikana kouluun tulee uusi vastavalmistunut nuori opettajatar Fern Mullins (21 v). Hän on Carolin kaltainen, hänenkin nilkat näkyvät, hän tanssii ja pitää hauskaa. 

Carol asuu omassa makuuhuoneessaan, aviomiehellä on suhde rouva Dyerin kanssa (oletan näin, että hän antaa muutakin hoitoa, kuin perinteistä lääketieteellistä, kirja ei puhu makuukammarin tapahtumista).

Carol ihastuu nuoreen räätäliliikkeen apulaiseen Erik Valborgiin, jolla on suuria suunnitelmia. Carolin kävelyretkiä ei katsota kaupungissa hyvällä. Aviomies ei puutu käyskentelyyn, joka tuskin johtaa peiton heilutukseen, sillä Erik on nynny, ei uskalla edetä.

Fern Mullins joutuu maksamaan tanssiaisista kovan hinnan, hän tuo kotiin Cy Bogartin, joka on varastanut viskipullon ja juonut itsensä räkäkänniin. Cy yrittää kähmiä Ferniä, joka pitää puolensa. Rouva Bogart savustaa Fernin kaupungista väittäen hänen turmelleen hänen kultamussukka-poikansa.

Tämä on Carolille kova pala, kuten ihastuminen Erikiin. Will Kennicott vie Carolin Kaliforniaan, ja he lomailevat kolme kuukautta. Pikkukaupunki ei tietenkään muutu lainkaan, ja pian Carol ottaa Hughin ja muuttaa Washington D. C:hen. Hän menee töihin Sotavakuutusyhtiöön ja asuu yksin (poikansa Hughin kanssa). Carol kasvaa henkisesti. Will tulee tapaamaan häntä, eikä aseta Carolille paineita. Muutaman kuukauden jälkeen Carol päättää palata Gopher Prairieen. Nyt kaupunki on erilainen, koska Carol hyväksyy ihmiset sellaisena kuin ovat.

Sinclair Lewis kertoo asiat Carolin näkökulmasta, lukija tietää Carolin ajatukset. Luvussa 25 asetelma kääntyy, sillä se kerrotaan Will Kennicottin näkökulmasta, hänen on vaikea ymmärtää Carolin tapaa kritisoisa kaikkea ja koko ajan. Luku 21 on kirjoitettu Vida Sherwinin näkökulmasta, joka antaa toisenlaisen peilin. Luvussa kerrotaan, että Will hyöri Vidan ympärillä vuonna 1911, ja avioitui Carolin kanssa 1912.

Teos esittelee sangen hyvin mutta pisteliäästi pikkukaupungin piirejä. Eräs vaihe kaupungissa on "konsulttivetoinen uudistaminen", johon kaupunki hurahtaa. Tarkoitus on rakentaa tehtaita ja kesäasuntoja. Asia vesittyy.

Käännös on minusta hyvä, joskin ajankohtaan nähden käytetään vanhaa kieltä, telefoonata (soittaa puhelimella), omenapai (omenapiirakka).  Sivulla 75 on tyypillinen käännösvirhe, eli  "Sen kirjoittaja on täydellisesti perehtynyt pesäpallopelin kieleen". Alkuteoksessa puhutaan baseballista.

"Once--only once--the presence of the alien Carol was recognized. Chet Dashaway leaned over and said asthmatically, “Say, uh, have you been reading this serial 'Two Out' in Tingling Tales? Corking yarn! Gosh, the
fellow that wrote it certainly can sling baseball slang!”"

*****