Åsa Larsson: Isien pahat teot

 

Åsa Larsson:  Isien pahat teot, alkuteos Fädernas missgärningar 2008, suomentanut Kirsi Kokkonen, Otava 2022, sivumäärä 567.

Åsa Larssonin (s. 28.6.1966) Rebecka Martinsson -sarja on tullut päätepisteeseen. Sarja alkoi vuonna 2003 teoksella Aurinkomyrsky  jossa lahkosaarnaaja murhataan. Päähenkilö Rebecka Martinsson on uupunut verojuristi Asianajotoimisto Meijer & Ditzingerillä, mutta Rebecka tulee selvittämään murhaa, koska tuntee epäillyn, joka on uhrin vaimo, joka pyytää apua. Paikallispoliiseista esitellään monilapsisen perheen äiti Anna-Maria Mella ja hänen poliisiparinsa Sven-Erik Stålnacken. Oikeuslääkärinä on  Lars Pohjanen. Syyttäjän valtuuksilla kukkoilee ongelmallinen Carl von Post.  Jatko-osissa mukaan tulevat poliisit Fred Olsson, ja Tommy Rantakyrö. Rebeckan naapurina on leskimies Sivving. Sarja jatkui teoksilla Suden taival (2004), Musta polku (2006), Kunnes vihasi asettuu (2008) sekä Uhrilahja (2011) ja nyt kymmenen vuoden tauon jälkeen Isien pahat teot (2021). Näissä Rebecka Martinssonin tilanne on sama. Rebeckaa kositaan takaisin Tukholmaan, mutta hän haluaa olla pienellä palkalla ja kiusattunakin Kiirunan seuduilla syyttäjänä. Rebecka ei pysty sitoutumaan parisuhteeseen ja häilyy entisen pomonsa Måns Wenngrenin ja tulipalossa vammautuneen koirapoliisi Krister Eriksson välillä. 

Tässä osassa selviää Rebecka Martinssonin äidin Virpin taustasta lisää. Virpi on ollut kasvattilapsena Pekkarin perheessä. Pekkarin perheessä on ollut isä, äiti, vanhin poika Olle, Ragnhild, Virpi ja hulttiopoika Henry, jolle on jätetty saareen maatila, kun perhe on muuttanut Kiirunaan. Kasvattilapsi Virpi on tullut perheeseen kolmivuotiaana ja heitetty ulos 14-vuotiaana. Virpi on avioitunut Rebeckan isän Mikon kanssa, synnyttänyt Rebeckan, muuttanut kotoa pois Rebeckan ollessa 7-vuotias ja jäänyt kuorma-auton alle, kun Rebecka on ollut 12-vuotias. Koska myös Rebeckan isä on kuollut, isän äiti kasvatti Rebeckan. 

Isien pahat teot alkaa, kun eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Ragnhild Pekkari on päättänyt kuolla ja menee hiihtämään kevätjäille. Mieli muuttuu ja hiihtäessään saareen hän löytää alkoholisoituneen veljensä Henryn kuolleena. Siivo on kauhea. Ragnhild perkaa paikkoja, ja perimmäisestä pakastimesta löytyy ihmisen jäätynyt ja muumioitunut ruumis. Uhri on kesäkuussa 1962 kadonnut Raimo Koskela. Rikos on vanhentunut, mutta uhrin poika nyrkkeilijä Björn Ström haluaa tietää, kuka isän on ampunut. Rebecka saa ylipuhuttua eläköityneen poliisin Sven-Erik Stålnackenin tutkimaan tapausta. Tutkinta laajenee viralliseksi, kun havaitaan, että Henry Pekkari on murhattu, ja läheltä löytyy kahden silvotun naisen ruumiit. 

Dekkarissa selviää veritöiden tekijät, ja motiivit, sekä aiempien sukupolvien syntien heijastumat nykyisyyteen, sekä kurjuuden ainainen jatkuminen. Teos sisältää rankkoja tapahtumia, jotka tällä kertaa pääosin masinoidaan yhteisön ulkopuolelta rahanahneudesta, mutta osa on kotikonnien pahailuja. 

Isien pahat teot on pitkät jäähyväiset Rebecka Martinssonille, ja hänen maailmalleen, johon kuuluvat kaikki yllä mainitut poliisit, naapurit, poikaystävät ja kollegat. Poliisiyhteisössäkin on pikkukaunansa, mutta kun  rikollisuus raa'istuu, on poliisien pidettävä yhtä.

Kuten kanssa-bloggarit tietänevätkin, alkaa nyt pidempi oppimäärä, missä avaan kirjan henkilöiden suhteita, mutta rikoksiin syyllisiä en kommentoi enkä paljasta. Juoni pääosiltaan kannattaa itse selvittää.

Rebecka Martinsson maailma on epäoikeudenmukainen. Kouluissa lapsia kiusataan, perheiden suhteet säilyvät ennallaan sukupolvien vaihtuessa. Yläluokkainen mies Carl von Post työpaikkakiusaa rankasti Rebecka Martinssonia, jolle laittaa liikaa töitä, ja omiaan, joita ei viitsi tehdä. Kun Carl von Post on poissa, Rebecka alkaa tutkia murhamysteeriä. Rebecka tekee nopeita ratkaisuja, mutta Carl von Post kostaa, kun rotary-ystävä Olle Pekkari ottaa yhteyttä. Rebecka siirretään sivuun, sillä Pekkarit ovat sukua, vaikkakaan eivät biologisesti, mutta Rebecka jäävätään. Se, että Carl von Post tuntee Pekkarit rotareiden kautta, ja pelaa Ollen pojan Andersin kanssa höntsäsäbää, ei aiheuta jääviyttä, vaikka Anders soittelee asioistaan.  Sen sijaan pelkkä vuosia sitten kuolleen äidin kasvattilapsena olo on jääviyttä ja näinhän se on. Yksi osoitus hyväveliverkostoista ja niiden toiminnasta. Toinen ikävä verkosto on pahaveliverkosto. Kiirunassa on Puolukkakuningas, joka on pyörittänyt pimeitä kuvioita jo 70 vuotta. Puolukkakuningas on ysikymppinen, valtaa pitää itävaimo, ja kuria itämafian miehet. Keinot on brutaaleja, eivätkä sivistysvaltion oikeuskeinot pysty patoamaan pahaa, ennen kuin veri roiskuu ja rahat katoavat.

Anna-Maria Mella on uudessa tilanteessa, kun  hänen poliisiparinsa Sven-Erik Stålnacken. on eläköitynyt. Hän tuntee itsensä syrjäytetyksi, kun Stålnacken tutkii Raimo Koskelan murhaa. Anna-Mari Mella tuntee kaunaa Rebeckaa kohtaan, kun ei syytä hänen jutussaan liian hataran näytön vuoksi. Mella -kuten oikeastaan kaikki viranomaiset- uivat syvissä pohjavirroissa. Mella on tähtäimessä muutenkin.

Lars Pohjanen, oikeuslääkäri on ollut myös aina syrjitty. Hän on siksi keskittynyt vaan tekemään ruumiinavaukset hyvin. Ruumiit eivät enää voi kiusata, elävät kyllä. Pohjanen on itsekin kuolemansairas.

Krister Eriksson on katkaissut suhteen Rebeckaan, joka on ollut Tukholmassa Månsin kanssa lakanoiden alla. Kristerin luona asuu kasvattipoika Marcus, jota on myös rankasti koulukiusattu. Krister seurustelee ylireippaan Maritin kanssa. Marit Törmä keskittyy pinnallisiin asioihin ja omaan instaprofiiliin. Kuinka kauan tämä ruokkii tervettä parisuhdetta?

Isien pahat teot kirjan yksi päähenkilö on nyrkkeilijä Björn Ström, jonka isä katoaa kesämökiltä. Björn itse asiassa piiloutuu, kun isä haetaan pois. Björn on avioton lapsi, ja Björnin äiti inhoaa Raimoa, ja selittää että isä on vain kadonnut, ettei tarvitse huolehtia velvollisuuksistaan. Björn ihailee isäänsä, ja alkaa isänsä tapaan nyrkkeillä, mutta salaa sen äidiltään. Björnin tie olympiavoittajaksi on vaikea, kuten koko lapsuus ja elämä. Äiti on lestadiolaisperheestä, ja hänellä on avioton lapsi. Hankalaa, kun veljien perheet ovat uskossa. Kun nyrkkeily paljastuu, enot yrittävät myös lopettaa Björnin nyrkkeilemisen, mutta Björn on päättänyt jatkaa. Tarinan aikana Björnille selviää myös isänsä pahoista teoista, mutta haudattuaan isänsä, ja murhan selvittyä, hän voi aloittaa  (tai jatkaa) ilman taakkoja. Björn käy muuten juniorina nyrkkeilemässä Suomessakin. Björnin uraa seurataan olympialaisiin ja raadolliseen ammattilaisuuteen.

Teoksessa käsitellään myös Kiirunan siirtoa kaivoksen tieltä. Kiirunan alla on suuret rautamalmivarat. Markkinavoimat siirtävät Kiirunaa.

Rebeckan äiti Virpin tarina (tai miksi hän karkasi) kerrotaan. Virpi muuttaessaan saaresta 7-vuotiaana ei osannut ruotsia. Kouluissa tämän mukaan suomenkielisiä kiusattiin. Virpi oppi ruotsia, mutta 14-vuotiaana oli toisia haasteita.  Haasteita ja valintoja on myös Rebeckalla. Mihin hän päätyy? Sen loppu valottaa.

Kirjasarja valottaa myös Kiirunan haasteita, ja kuvaa pohjoisen kaamosaikaa. Kirjasarjan miltei joka luvussa mainitaan joku koira. Koirat ovat hyvin keskeisiä, tässä Rebeckalla on koira jonka nimi on Rääpäle, mutta myös muilla on omat koiransa. Tätä sarjaa koirista huolimatta ei voi haukkua.

****
Åsa Larsson (s. 28.6.1966) on Uppsalassa syntynyt ja Kiirunassa varttunut ruotsalainen entinen verojuristi ja nykyisin  kirjailija.

Rebecka Martinsson -sarja:
Aurinkomyrsky (2003)
Suden taival (2006)
Musta polku (2007)
Kunnes vihasi asettuu (2008)
Uhrilahja (2012)

Isien pahat teot (2021)