sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Simone Buchholz: Krokotiiliyö

                                     

Simone Buchholz: Krokotiiliyö, alkuteos Blaue Nacht 2016, suomentanut Anne Kilpi, Kustantamo Huippu 2019, sivumäärä 295.

Hampurilaisen Simone Buchholzin (s.1972) Krokotiiliyö on toinen suomennettu Chastity Riley -sarjassa, vaikka on sen sarjan kuudes osa (lista sarjasta alla).  Aiemmista on suomennettu vain sarjan avausosa Revolverisydän. Syyttäjä Chastity Riley asuu Hampurissa. Chastityllä on omat möröt harteillaan. Hänen äitinsä  jätti perheen, kun Chastity oli aivan lapsi, vartuttuaan riittävästi hänen amerikkalaisisänsä teki itsemurhan. Chastity suoritti juristin tutkinnon isänsä muistoa kunnioittaakseen. Chastity Riley on yksinäinen susi, jolla on oma lojaali lähipiiri. Georg Faller on Chastity Rileyn eläköitynyt pomo ja ystävä. Calabretta on poliisi ja auttaa Chastityä, ja Chastity on pelastanut Calabretan hengen. Kapakan pitäjä Carla Velosi on Chastityn ystävä. Henri Klassman  on entinen murtovaras, nykyisin lukkoseppä, joka asuu Chastityn naapurina.

Aiemmassa osassa (ei suomennettu) Chastity on saanut korkean virkamiehen korruptiosta kiinni ja  hänet on laitettu aromipesään suojelemaan rikoksen uhreja. Chastity Riley saa asiakkaakseen pahasti hakatun miehen, jolla ovat luut murtuneet ja yksi oikean käden sormi katkaistu. Mies ei kerro nimeään, eikä juuri muutakaan, mutta Chastity saa johtolankoja, joita seuraamalla rikoksia selviää. Kirjan miljöö on Hampurin huorakadut, itäisen Saksan maisemat ja rajaseudut.  Tämä ei ole kuitenkaan perinteinen dekkari, vaan kerronta koostuu erilaisista osista, jokainen "päähenkilö" saa puheenvuoronsa ja eri aikatasoissa. Hakatun miehen tarinan tai tutkimusten rinnalla tarkastellaan Fallerin, Rileyn, Calabrettan, Carlan ja Klassmanin ajatuksia eri vuosina.

Dekkari kuvaa  rikoksia paikoin liiankin hyvin, murhat ovat raakoja. Rikosten lonkerot ovat syvällä, raaputtamalla pintamaata näkyy osa juuristosta. Dekkari on jännittävä ja yllättävä. Georg Faller, Rileyn entinen pomo tekee omia tutkimuksiaan, kohteena on suurkonna Gjergi Malaj, joka on valkopessyt itsensä kunnianarvoiseksi liikemieheksi, ja teettää likaisen työnsä muilla. St. Paulin huorakaduilla tapahtuu, mutta Hampuri on  kauttakulkureitti ja lähtösatama myös päihdyttäville pillereille ja mömmöille.

Jalkapallo tai Sankt Pauli futisjoukkue on Chastityn intohimo. Loppukohtaus näytellään  joukkueen kotiottelussa.

Krokotiiliyössä on oma lumonsa ja tunnelmansa, jota en pilaa paljastamalla enempää. Dekkari on  mainio, ja Krokotiiliyöstä on blogannut Kirjanurkassaan Kirsi, joka myös taustoittaa dekkari-sarjaa. Hyvät arviot on pudonnut myös Oksan hyllyltä

Anekdootteja: Revolverisydämessä kerrotaan, että Henri Klassmanin nimi on Klatche, tässä voi olla selityksenä se, että herralla on linnatuomio, ja ehkä nimenvaihdos. "Vito" Calabretan etunimi on Stefan.

****
Chastity Riley -sarja, jonka tyyliä kutsutaan Hamburg Noiriksi
1.  Revolverherz 2008, suomennettu Revolverisydän, 2019
2. Knastpralinen, 2010
3. Schwedenbitter, 2011
4. Eisnattern, 2012
5. Bullepeitsche, 2013
6. Blaue Nacht 2016, suomennettu Krokotiiliyö 2019
7. Beton Rouge 2017, suomennettu Verikuu 2020
8. Mexikoring 2018, suomennettu vuonna 2021.
9. Hotel Cartagena 2019, suomennetaan parhaillaan.

8 kommenttia:

  1. Näitä en ole ainakaan vielä lukenut. Kuulostaa tähän hetkeen turhan raa'alta menolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan näissä raakoja murhia, mutta myös koukuttavuutta. Nykydekkarit ovat paljon raa'empia kuin viime vuosituhannella, jolloin Wallander-sarja oli veritekojen osalta jo aika raaka, minulle aluksi liian raaka. Luin teokset myöhemmin, koska nykyiset ovat jo paljon raaempia

      Poista
  2. häntä ei taira ruattiks ollakaan
    Olenko kertonut ihan uudesta Aurajokilaakso av Markku Lappalainen, jonka sain synttäriksi pikkuveljeltäni

    VastaaPoista
  3. Buchholzilla on ihkaoma tyylinsä kirjoittaa ja kuten toteat; hänen romaaneissaan on oma lumonsa ja tunnelmansa, joka puree meikätyttöön;)

    VastaaPoista