sunnuntai 17. huhtikuuta 2022

Juuse Tamminen: Ensimmäinen Marathon

 

Juuse Tamminen: Ensimmäinen Marathon, WSOY 1951,  Nuorten toivekirjasto 5,  sivumäärä 188. 

Juuse Tamminen (1888 - 1962) oli kansakoulunopettaja, mutta kirjoitti kirjoja. Nuorten toivekirjastossa julkaistiin kaksi hänen persialaissotiin liittyvää teostaan Ensimmäinen Marathon (no:5) sekä Salamiin voittajat (no:13), lisäksi NTK-sarjassa on julkaistu Varjagien aarre (no: 49) ja Rapolan kuninkaan vangit (no: 61). 

Ensimmäinen Marathon kertoo Antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden ja Persian kuningas Dareios I:n yhteenotosta, joka päättyi Marathonin taistelussa persialaisten tappioon vuonna 490 eaa.  Tarina alkaa, kun Traakkien ruhtinas Miltiades (550 eaa - 489 eaa) lähtee Jooniasta kolmisoudulla synnyinkaupunkiinsa Ateenaan, sillä persialaiset ovat vallanneet Traakian. Ateenassa on havahduttu persialaisten laajenemiseen. Kansankokouksessa arkontti Themistokles (525 eaa - 460 eaa) vaatii laivaston vahvistamista. Miltiades toivoo puolestaan, että jalkaväkeä koulutetaan ja heidät varustetaan.

Kansankokous päättää, että Spartaan lähetetäään valtuuskunta, joka tarjoaa liittoalaissopimusta. Sparta on Ateenan kilpailija. Spartassa pojat sotakoulutetaan, heikot lapset jätetään vuorille kuolemaan. Spartassa on myös orjia, kuten Ateenassakin. Spartalaiset ovat ylpeitä, mutta ottavat vastaan ateenalaiset ja lopulta suostuvat liittoon. Varustelu alkaa. Maajoukkoja harjoitetaan, ja varustetaan miekoin, keihäin ja haarniskoin. Persialaiset lähtevät matkaan. Dareioksen ylipäällikkö Datis saa apua kreikkalaiselta luopiolta Hippiakselta. Hippiaan mukaan ateenalaiset eivät menesty maataisteluissa. Persialaisia parveilee, ja Miltiades lähettää sanan Spartaan, mutta päättää hyökätä ylivoimaisia persialaisia vastaan, perusteena yllätyshyökkäys ja se, että heillä ei ole vielä hevosia. Myös persialaiset ovat päättäneet hyökätä. Taistelu Marathonissa on kiivas. Miltiades lyö persialaisten joukot kiilamaisilla miehityksillä sivustoista. Hopliittien keihään ovat hyviä lähitaistelussa, eikä persialaisten nuolet lävistä haarniskoita. Taistelu on raakaa "Täysin saarretun vihollismassan tuhoaminen tapahtui nopeasti. Hopliittikomppaniat kyntivät verisiä vakoja persialaisten laumoihin. Heidät jaoteltiin hajallisiin ryhmiin ja tuhottiin. Marathonin kylän ympärillä makasi taistelun päättyessä kuusituhatta neljäsataa suurkuninkaan soturia.". Ateenalaisten tappiot ovat 192. Taistelu oli tauonnut. ennen kuin spartalaiset joukot ehtivät paikalle.

Ensimmäinen marathon: Pheidippides (Feidippides) lähetettiin viemään sanaa Spartasta Ateenaan. Tämä tulkitaan nykyisin Spartathloniniksi (246 km). Taistelujen päätyttyä Kleon lähtee viemään tietoa voitosta Marathonista Ateenaan, ja hevosen vammauduttua juoksee matkan kylästä kylään lopulta Ateenaan, jossa kuolee rakastettunsa Nikomakhen käsivarsille.

Lainausta Herodotokselta Feidippideestä (Gutenbergissä on koko teksti):

105. Ja ensiksikin, vielä kaupungissa ollessaan, lähettivät sotapäälliköt Spartaan Feidippides kuuluttajan, erään atenalaisen miehen, joka muuten oli pikajuoksija ja hoiti tätä ammattia. Mainittu Feidippides kohtasi, kuten hän itse kertoi ja ilmoitti atenalaisille, Parthenion-vuoren seuduilla, Tegean yläpuolella, Panin. Pan oli muka huutanut Feidippidestä nimeltä ja käskenyt hänen kysyä atenalaisilta, minkä vuoksi nämä eivät ollenkaan välittäneet hänestä, vaikka hän oli heitä kohtaan suopea ja monasti jo oli ollut heille hyödyksi sekä vastakin aikoi olla. Atenalaiset uskoivat tämän todeksi, ja myöhemmin, kun heidän tilansa jo oli hyvällä kannalla, he pystyttivät linnan alapuolelle Panille pyhätön, ja tämän ilmoituksen johdosta he vuotuisilla uhreilla ja soihtujuhlalla suostuttelevat häntä.

106. Juuri tällä matkalla siis, jolloin mainittu Feidippides väitti Panin hänelle ilmestyneen, hän sotapäällikköjen lähettämänä saapui toisena päivänä Atenasta lähdettyään Spartaan. Ja perille saavuttuaan hän lausui hallitusmiehille: "Oi lakedaimonilaiset, atenalaiset pyytävät teitä auttamaan heitä eikä sallimaan Hellaan vanhimman kaupungin joutua barbarien orjuuteen. Sillä onhan jo Eretria orjuutettu, ja Hellas on joutunut yhtä huomattavaa kaupunkia köyhemmäksi." Näin hän ilmoitti heille sanottavansa, ja lakedaimonilaiset päättivät tulla atenalaisten avuksi; mutta heidän oli mahdoton heti paikalla tehdä se, koska eivät tahtoneet rikkoa lakia. Oli nimittäin kuluvan kuukauden yhdeksäs päivä, ja he selittivät, etteivät aikoneet maastaan marssia yhdeksäntenä päivänä, koska kuun kehä ei ollut täysi.

Juuse Tammisen nuorille suunnattu  Ensimmäinen Marathon on mukaansa tempaava historiallinen kertomus. Nuorten toivekirjaston kansista pidän, ja niin myös tästäkin. Tarina jatkuu teoksessa Salamiin voittajat

4 kommenttia:

  1. Mikä ihana nostalgia-avaus: tämä sarja oli lapsuuden/varhaisnuoruuden todellinen aarreaitta ja runsaudensarvi puhuttelevine ja lukemaan kutsuvine kansineen!

    Kiinnostava teos Marathonin historiasta ja uskomuksista todentaa sen, että juostiin, orjuutettiin ja sodittiin sitä ennenkin, mutta "reilummin" mies miestä vastaan metodilla.
    Nil sub sole novum... Eikö ihminen koskaan opi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Ihmiskunta ei opi, sodat toistuvat, kuten tässäkin bloggaan tasan viikon päästä tuosta Salamiin voittajista. Kyllä sota on muuttunut paljon tehokkaammaksi, tuossakin hyökkäyksessä oli paljon logisistia ongelmaia, lähtien siitä, että ei ollut keksitty polttimoottoria, ja laivat kulkivat purjeila ja soutuvoimin. Hevosia oli, mutta se vaatii oman huoltonsa.

      Ostin tuon Salamiin voittajat Booktori-tapahtumasta, missä myydään vanhoja kirjoja, ja tämän huuto.netistä, noita kahta ei ole, mutta ostan jos näen.

      Poista