sunnuntai 24. huhtikuuta 2022

Juuse Tamminen: Salamiin voittajat

 


Juuse Tamminen: Salamiin voittajat, WSOY 1952,  Nuorten toivekirjasto 13 1957, sivumäärä 235. Kansikuva Alf Danning.

Juuse Tammisen nuorten kirja Salamiin voittajat jatkaa persialaissotien historiaa teoksesta Ensimmäinen Marathon. Persialaissotia käytiin ennen ajanlaskun alkua Persian ja Kreikan kaupunkivaltioiden kesken vuosina 499 eaa - 448 eaa. Persialaisilla oli materiaali- ja miehistöylivoima, mutta Kreikkaan pääsy maateitse oli hankalaa, mutta merelläkin tapahtui haaksirikkoja. Lisäksi persialaisten piti erikseen varmistaa huoltoreitit,  sen he tekivät valtaamalla alueita ja sotasaaliina vaadittiin hevosia, ruokaa ja orjia. Persialaisten sotajoukot koostuivat monista kansallisuuksista (tämän kirjan mukaan).

Salamiin voittajat kertoo Antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden ja Persian Xerxeen yhteenotosta.  Xerxes tai suomalaisittain Kserkses oli Persian kuningas vuosina 485 eaa - 465 eaa. ja Xerxes halusi kukistaa Kreikan ja tämä sotaretki oli kostona tappiosta Marathonissa 490 eaa.

Kirjan alussa kuvataan Themistokleen pyrkimyksiä varustaa ateenalaiset laivoilla, kolmisouduilla, koska hän aavistaa, että persialaiset ovat pian hyökkäämässä. Themistokles (525 eaa - 460 eaa) oli ateenalainen poliitikko, joka kannatti laivaston rakentamista, ja yhteistä puolustautumista. Hellas koostui kaupunkivaltioista, joten yhtenäiseen puolustukseen tarvittiin kaikkien kaupunkien suostumusta. Sparta ja Ateena kilpailevat johtajuudesta, muita kaupunkivaltioita olivat Korinthos, Aigina, Plataia, Megara. Ateenan valtio sai tuloja hopeakaivoksista, joiden tuottoja jaettiin kansalaisille. Themistokles ehdotti kansankokouksessa tulojen ohjaamista laivojen rakentamiseen. Themistokles saa ajettua tahtonsa läpi. Hän lisäksi tietää uusista hopeasuonista. Varustautumisella on kiire, sillä persialaiset Xerxeen johdolla suunnittelevat hyökkäystä. Persiassa on maanpaossa Spartan karkoitettu kuningas Demaratus, joka hautoo kostoa, mutta ilmoittaa ovelassa kirjeessä Spartaan, että Xerxes on hyökkäämässä. Taulun kaiverrus on peitetty vahalla. Spartan kuningatar Gorgo keksii ottaa vahat pois ja näkee viestin.

Themistokleella on kuitenkin ongelma organisoida puolustus tai saada muut itsenäiset kaupunkivaltiot mukaan ponnisteluihin. Kreikan kaupunkivaltiot oli itsenäisiä, ja yhteistyöstä pitää sopia erikseen kansankokouksissa. Themistokles saa sopimuksen aikaan, mutta joutuu antamaan maajoukkojen johdon spartalaisille, mutta haluaisi johtaa merijoukkoja. Kirjan yksi kantava teema on helleenien valtioiden eripuraisuus. Eripuraisuus on myös ateenalaisten poliitikkojen välillä. Laivaston rakentamista vastustanut Aristeides on karkoitettu Ateenasta. Marathonissa torjuntavoitto saavutettiin hopliittien eli maajoukkojen avulla, nyt ratkaisu tapahtuu merellä, ja siellä persialaisilla on ylivoima ja  Xerxes jyrää maalla, saavuttaa ensin voiton Thermopylain taistelussa, jossa Leonidas oli vähäisten joukkojen kanssa puolustuksessa, missä persialaiset yrittävät tulla salaisen solan läpi. Arvaan, että Juuse Tamminen on ammentanut tietoa Herodotoksen (484 eaa - 425 eaa) historian kirjoista, joista loppuosan (VII, VIII ja IX) kirjat tarkastelevat persialaisten sotaretkiä Kreikkaan. Suoraa lainausta Herodotoksen suomennetussa painoksesta on Delfoin oraakkelin ennustukset, joista tässä Leonidasta koskeva:

"Teilt', oi Spartan aukeatanterisen asujoilta, suuren, mainion kaupungin joko Perseun pojat kaatavat, tai jää kaihoamaan Lakedaimonin ääret kaattua valtijataan, jok' on Herakleen sukukantaa. Ei näet estää voi väki sonnin, ei jalopeuran vainoajaa, väki Zeun häll' on, eik' estyvä ennen lie, kuin raastanut jommankumman on kappalehiksi." (Lainattu teoksesta Herodotoksen historia-teos VII-IX, kääntänyt suomeksi Edvard Rein).

Spartan kuningas Leonidas I katsoo tämän tarkoittavan itseään, ja puolustaa Thermopylain solaa valiomiestensä kanssa, ja sitoo Xerxeen joukkoja, Leonidas miehineen kuolevat. Xerxeen joukot valtavat Ateenan, joka on evakuoitu lukuunottamatta Akropoliin temppeliä, jossa on  niukka mutta sitkeä puolustus. Xerxeen joukkio valtaa temppelin ja tappaa puolustajat. Themistokles on kutsunut Aristeidesin maanpaosta, ja hän saa osallistua taisteluihin. Xerxes on kärsimätön, hän haluaisi lopettaa sodan pian, joukkojen huolto vaatii viljaa, jota on vaikeampi hankkia Kreikasta, kuin Persiasta. 

Themistokles vie poliitiikkaansa läpi, ja laivasto on Salamiissa, jonne persialaiset hyökkäävät. Vimmaisessa meritaistelussa kreikkalaiset vievät voiton, ja persialaiset menettävät kolmasosan laivastostaan. He peräytyvät, kuten itse Xerxeskin. Persialaisten joukkoja jäi johtamaan Mardonios, joka ehdottaa rauhaa ja ehtona on  liitto. Kreikkalaiset eivät suostu, ja persialaiset lyödään 479 eaa Plataiain taistelussa. Salamiin taistelu käytiin 480 eaa.

Nikomakhe, Themistokleen tytär, menetti rakastettunsa Kleonin Ensimmäisessä Marathonissa ja lähtee rintamalle ja palatessaan tajuaa, että sodassa on uhrinsa, ja pystyy päästämään irti surustaan.

Juuse Tammisen nuorten romaani Salamiin voittajat on kelpo kuvaus persialaissodista, ja ihmiskunnan sotaisuuden jatkomosta. Miksi sotia käydään, vaikka ne luovat kurjuutta ja kuolemaa? 

*****

Juuse Tamminen (1888 - 1962) oli kansakoulunopettaja, mutta kirjoitti kirjoja. Nuorten toivekirjastossa julkaistiin kaksi persialaissotiin liittyvää teostaan Ensimmäinen Marathon (no:5) sekä  Salamiin voittajat (no:13), lisäksi Varjagien aarre (no: 49) ja Rapolan kuninkaan vangit (no: 61). 

4 kommenttia:

  1. Hyvä avaus tunnetun Thermopylain taistelun tiimoilta.
    Tekstiäsi lLukiessa tuosta toisesta kappaleesta eteenpäin tuntui olevan modernistettuna jotain äärettömän ajankohtaista ja siksi valitettavan tuttua, tätäpäivää.

    Vastausta vaille oleva kysymys: miksi?? Eiko ihminen ole oppinut sodista mitään? Ajaako ahneus ja sokaiseeko vallanhimo?
    Onko Ciceron lausuma "Sodan aikana lait vaikenevat" ainoa, pysyvä totuus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta valitettavan ajankohtaista. Sodan mekanismit ovat valitettavan raakoja, ja totuus uhrataan. Varasin kirjastosta nuo kaksi muutakin Tammisen kirjaa.

      Poista
  2. Ensimmäinen Marathon ja Salamiin voittajat kuuluivat lapsuuden lukemistooni. Tuntuu, että kaikki mitä muistan persialaissodista, on peräisin näistä kirjoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😀
      Tamminen on ammentanut varmasti joko suoraan tai välillisesti Herodotokselta.

      Poista