Arvid Järnefelt: Minun Marttani

Arvid Järnefelt: Minun Marttani, julkaistu 1927. SKS 2005, sivumäärä 152.

Arvid Järnefeltin pienoisromaanissa Minun Marttani  näytellään kolmiodraamaa, joka on päättymässä veritekoon, mutta sattuma tulee väliin ja teoksen jännitys lässähtää. Teos edustaa realismia, sillä tammikuussa 1927 tapahtui kolmiodraaman päätteeksi veriteko, joka toi tekijöilleen elinkautisen  kuritushuonetuomion. Tässä tapahtumia on aikaistettu, eli kertoja katsoo taaksepäin, ja tapahtumapaikat ovat pääosin Helsingin kantakaupungissa.

Vauras tilallinen Lassi elää mukavasti suurella maatilallaan, vain emäntä puuttuu. Lassi lähtee pääkaupunkiin vaimonhaku matkalle. Tarkoitus on kihlata luokkatoveri Delia. Sattuma astuu peliin, ja auto pysähtyy ja ulostaa Martan, joka on myös Lassin oppikoulun luokkatoveri. Martta on maalattu, ja hyvin juhlitun yön jälkeen vielä puhekunnossa. Lassi ja Martta tutustuvat uudestaan. Martta on ollut lukioajoista alkaen petollisen insinöörin Anton Taulerin pauloissa. Tauler on miehekäs mies, finninaamainen, hyvin itsevarma, tarinan mukaan hän on "sukupuolisesti turmeltunut ja häikäilemätön".

Lassi jää nynnyilemään kaupunkiin ja  asumaan Martan vanhempien luo, Martan isä on asessori, joka on kiinnostunut Martan maineesta. Martan äiti vaatii kihlausta. Martta kertoo vihaavansa Tauleria. Lassi kihlaa Martan ja häätkin vietetään, ja Martta muuttaa maalle. Ongelmia on neljä, Lassi, Martta, Tauler ja avioliitto. Lassi on saamaton, ja avioliitto on etäinen ja vailla fyysistä kosketusta. Martta ei halua olla Lassin kanssa, vaan tuntee vetoa ja inhoa Tauleriin. Tauler onnittelee Marttaa kihlauksesta ja avioliitosta, ja katsoo sen sopivan seksisuhteen jatkamiseen, koska hän on itse ollut koko ajan aviossa.

Lassi on pöyristynyt Martan puolesta, ja haastanut Taulerin kaksintaisteluun. Aie ei ole toteutunut, mutta Lassi on ostanut revolverin, jonka kanssa on harjoitellut, kuten Marttakin. Martta aikoo tehdä selvää Taulerista, ja sopii Taulerin kanssa tapaamisen, jossa aikoo ampua Taulerin. Matkalla hän kompastuu ja kuolee.

Tarinan lopussa Lassi lukee lammasmaisesti Martan kirjeitä, ja päiväkirjaa, ja saa hermoromahduksen, jonka aikana näkee kolme unta, jossa kuvittelee mitä olisi tapahtunut, jos Martta olisi ampunut Taulerin.

Tarina jää torsoksi, mutta alku on hyvin lupaava. Martta jo lukioaikana karkaili ja antautui Taulerille. Martta oli lopettanut myös koulun. Lassi, joka ei ymmärrä Martan intohimoa ja kiimaisuutta, eikä siitä johtuvaa itseinhoa, ei pysty rakkaudellaan, ja fyysisyydellään viettelemään Marttaa. Keinottomuudesta kasvaa murhanhimo. Martan maine on mennyt, siksi vanhemmat haluavat hänet äkkiä avioon.  Lassi ja Martta ovat umpikujassa, etäisessä avioliitossa, jota vielä Tauler tulee maalle hämmentämään.

Lassi on Arvid Järnefeltin muiden teosten sankarin kaltainen, järkevä, rakentava, mutta etäinen ja siveän sorttinen maatalon isäntä.

*****
Arvid Järnefelt (16.11.1861 - 27.11.1932) oli suomalainen kirjailija, varatuomari koulutukseltaan. Järnefelt oli alkuun fennomaani, ja myöhemmin omaksui tolstoilaisia aatteita. Vaikka Isänmaa oli hänen ensimmäinen teoksensa, se on yksi merkittävämpiä. Arvid Järnefelt julkaisi vuosina 1928 - 1930 Vanhempieni romaanin kolmessa osassa.