J.K Rowling: Harry Potter ja Kuoleman varjelukset

J.K Rowling: Harry Potter ja Kuoleman varjelukset, Harry Potter and  the Deathly Hallows, 2007, suomentanut Jaana Kapari-Jatta, Tammi 2008, sivumäärä 784.

Kuoleman varjelukset on seitsenosaisen Harry Potter -sarjan päättöosa. Tarina alkaa Lucius Malfoyn kartanossa  missä kidutetaan ja tapetaan jästitietoa opettanut velho, ja suunnitellaan Harry Potterin kaappaamista, kun Feenixin kilta on häntä siirtämässä, Harry täyttää 17 vuotta ja tulee täysi-ikäiseksi ja Petunia-tädin "antama" suoja häviää. Edellisen osan  Puoliverisen prinssin lopussa Kalkaros on tappanut Dumbledoren, ja Kalkaros spekuloi Voldemortille Harryn siirtämistä. Feenixin kilta ei taas pysty tappamaan Voldemortia  ellei kaikkia hirnyrkkejä ensin tuhota. Luultavasti vain Dumbledore, Harry, Ron ja Hermione tietävät hirnyrkeistä. Harryn siirto on hankala, sillä Voldemortilla on kätyrit Taikaministeriössä. Aurorien turvin monijuomaliemellä saadaan kuusi Harry Potter-kopiota lentämään ja "alkuperäinen". Villisilmä Vauhkomieli kuolee siirrossa, ja Frediltä lähtee korva. Harry joutuu miltei Voldemortin kynsiin, Harry selviää mutta Hedwig kuolee. Tilanne on todella huono Billin ja Delacourin häihin tulee kuolonsyöjiä etsimään Harrya, taikaministeri Rufus Rymistyir on tapettu, hän toi ennen kuolemaansa tavaroita, jotka Albus Dumbledore oli lahjoittanut Ronille, Hermionelle ja Harrylle, Ronille pimeytin, Hermionelle kirja, ja Harrylle sieppi, mutta myös Rohkelikon miekka, jota hän ei saa antaa ministeriön määräyksestä. Kaikilla näillä esineillä on käyttöä.

Hermione organisoi Ronin, itsensä ja Harryn paon. Heidän täytyy pysyä hengissä löytää ja tuhota hirnyrkit ja kukistaa Voldemort, eli urakka, joka on täysin mahdoton. Lontoossa he törmäävät Kuolonsyöjiin, he piiloutuvat Kalmanhanaukiolle.

Juoni on monipolvinen ja moniuloitteinen, ja jätän sen jokaisen itse  luettavaksi.

Harry paneutuu Albus Dumbledoren elämään. Dumbledore on asunut Godrickin notkossa, paikassa, jossa myös Harryn vanhemmat asuvat. Harry ja Hermione käyvät siellä, mutta joutuvat Naginin yllättämäksi. Päättöosassa selviää myös Kalkaroksen tarina, sekään ei ole onnellinen, mutta Kalkaroksella on suuri rooli Pimeyden ruhtinaan voittamisessa. Kalkaros on tuntenut Harryn äidin lapsuudesta asti, ja kaipaa tätä, vaikka Lily Evans kuoli vain 21-vuotiaana 31.10.1981. Kalkaros antaa Harrylle muistoja, jonka perusteella lukija saa selville koko tarinan. Kalkaroksen suojelius on Naarashirvi, häntä on pitänyt Dumbledoren puolella ihastus ja rakkaus Lily Evansiin.

Kuoleman varjelukset -kirja kertoo velhomaailman sisällissodasta, ystävyydestä, erilaisuuden sietämisestä, itsensä uhraamisesta ja luottamuksesta. Kirja on myös hyvin yllätyksekäs. Albus Dumbledoren elämä on ollut lapsuudessa traaginen. Taistelussaan Voldemortia vastaan Dumbledore on hajauttanut tietonsa, ja ollut hyvin salamyhkäinen. Harry, Hermionen ja Ron saavat ponnistella yksin eteenpäin hirnyrkki kerrallaan. Siriuksen veljen omistaman kotitontun Oljon kertomuksesta Harry päättelee, että hirnyrkki medaljongissa on vielä tuhoamatta. He saavat medaljongin uskaliaasti ministeriöstä, ja lopulta Ron, joka on jo kerran jättänyt Harryn ja Hermionen, tuhoaa sen Rohkelikon miekalla. Puuskupuhin kupin Hermione onnistuu saamaan Bellatrixin holvista Irvetasta, mistä "varkaat" lähtevät livohkaan lohikäärmeellä. Hermione tuhoaa hirnyrkin basiliskin myrkyllä. Pimeyden ruhtinas lopulta tajuaa, että hänen salaisuutensa on paljastettu, ja hirnyrkkejä tuhotaan. Harryn on pakko palata Tylypahkaan, sillä hän tajuaa, että siellä on yksi hirnyrkeistä, joka pitää tuhota.

Voldemortin vallankaappauksessa koko taikamaailman valta on kaapattu. Taikaministerinä Pius Sakia toimii komennuskirouksen alaisena. Tylypahkan koulu on alistettu ministeriölle. Voldemort on kuliseissa, sillä ennustuksen mukaan hänen pitää tappaa Harry Potter, jos haluaa elää.

Ankeuden ja taisteluiden lisäksi kirjassa on paljon tarinoita. Kuoleman varjelukset perustuu tarinaan, jossa kolme veljestä saavat Kuolemalta varjeluksia. Ensimmäinen saa Seljasauvan, jonka valtias saa taikasauvasta tappavaa voimaa. Ikävä vaan, että vanhin veli murhataan nukkuessa, ja sauva saa uuden omistajan. Toinen veljes saa elpymiskiven, joka herättää kuolleista. Toinen veljes kutsuu nuoruuden rakastettunsa, mutta kuollut ei voi kokonaan palata, ja toinen veli tekee itsemurhan. Viisain ja varovaisin veljes saa näkymättömyysviitan, jolla hän onnistui piiloutumaan ennenaikaiselta kuolemalta. Tarinassa Voldemort ei tunne tarinaa kokonaisuudessaan, ja haluaa olla Seljasauvan valtias, hän hakee sauvan Dumbledoren haudasta, mutta sauva ei toimi halutusti. Harryn sauva taas katkeaa puuosiltaan, mutta Harry riistää Draco Malfoyn sauvan, voittamalla tämän. Harryn näkymättömyysviitta on aito, sitä ei pysty taikomaan "esille" eikä pois.

Voldemort haluaa tuhota taikamaailmasta kuraveriset ja sekaveriset, vaikka hänen oma murhaamansa isä oli jästi. Voldemort ei myöskään luota kehenkään. Harry osoittaa kypsymisen merkkejä. Hän toimittaa vapauttamansa kotitonttu Dobbyn avulla sivullisia turvaan Malfoyn kartanolta. Harry suree Dobbyn kuolemaa, kaivaa haudan, ja osoittaa monessa kohtaa suurta uhrautuvaisuutta. Kohtelemalla Oljoa kunnioittavasti he saavat selville medaljongin tarinan. Harry uhrautuu myös myöhemmin ...

Taikamaailma vaikuttaa yhä enemmän sekopäitten paikalta. Syyttömät viruvat vankilassa, syylliset ovat kunnioitettuja. Ministeriö on mammuttimainen byrokratian pesä. Taikamaailman sisällissodassa on minusta kysymys, vallasta, väkivallasta ja hallitsemisesta. Voldemort haluaa ikuista valtaa, jossa  vain puhdasveriset velhot ja noidat (sekä hän, joka ei ole) voivat toimia velhoyhteisössä. Ilmeisesti Voldemortin tarkoitus on laajentaa valtaa jästiyhteisöihin tappamalla heitä. Toinen puoli velhomaailmasta uskoo moninaisuuteen, erilaisuuteen, ja siihen, että velhomaailma on piilossa. Se maailma, jossa velhot ja noidat elävät, on minusta sietämätön. Ministeriön byrokratia on järkyttävän suuri, demokratiaa ei ole, lakeja luultavasti on joitain, mutta sääntöjä sitäkin enemmän. Oikeudenkäynnit ovat puolueellisia, vankeustuomiot hirvittäviä, ankeuttajat suutelevat sieluja pois. Velhot komennuskiroavat toisiaan, käyttävät monijuomaliuoksia, huijaavat, varastavat, tappavat, kohtelevat kotitonttuja orjinaan. Taikalehdistö valehtelee ja maalaa syyttömistä syyllisiä. Mikä tässä maailmassa on hienoa? Hienoa on hyvän voitto pahasta ja tässä opuksessa Oljo-kotitontun muuttuminen.

Harry Potter ja Kuoleman varjelukset  on minusta kuitenkin hyvä päättöosa, ja juonipaljastus, tarina päättyy hyvin, eli 19  vuotta tapahtumien jälkeen Harry ja Ginny ovat saattamassa nuorempaa poikaansa Albusta Tylypahkan pikajunaan, ja ovat siellä Ron ja Hermione jälkikasvunsa kanssa, kuten myös Draco Malfoikin Scorpius-poikansa kanssa. Tylypahkassa  Neville Longbottom on yrttitiedon opettaja, ja Ronilla on jästien ajokortti.

***
Harry Potterit on kirjoittanut on  Joanne Kathleen Rowling. J.K Rowling on syntynyt kuten Harry 31.7.

Ensimmäisen ja viimeisen Potterin kansi

Kirjat on hienosti suomeksi kääntänyt Jaana Kapari (nyk Jaana Kapari-Jatta), ja suomalaiset kansikuvat on tehnyt Mika Launis.

Olen blogannut aiemmin:
Harry Potter ja Viisasten kivi
Harry Potter ja Salaisuuksien kammio
Harry Potter ja Azkabanin vanki
Harry Potter ja Liekehtivä pikari
Harry Potter ja Feenixin kilta

Harry Potter ja puoliverinen prinssi
Harry Potter -Legenda
Harry Potter -sarja

Kirottu lapsi - näytelmä tarkastelee Albuksen koulu-uraa.