Riku Korhonen: Lääkäriromaani

Riku Korhonen: Lääkäriromaani, Sammakko 2007, sivumäärä 463.

Riku Korhosen pursuileva Lääkäriromaani on outo kertomus kolmikymppisen Niklaksen siihenastisesta elämästä ja pari(ttelu)suhteista, joista pisin on samanikäiseen Innaan. Tarinan kuorrutuksena lukija  saa näkemyksiä 1970-luvun alun lapsien kasvuilmapiiristä, seurustelusta, viinan ja huumeiden vetämisestä, akateemisesta työstä, ja komiteoista. Opuksen näennäinen ankkuri on Yhdysvaltain rooli Irakin kahdessa sodassa maailman poliisina tai lääkärinä sekä länsimaalaisten kasvojenpesusta heidän hoitaessa sodan nuorta uhria. Ihailen Riku Korhosen kykyä saada kaikki tämä yksiin kansiin. Samalla Korhonen kertoo teinipojan omakätisestä pujojen juuressa tapahtuvasta pornon käytöstä, lääkärileikeistä, ja ylimielisestä miehisestä saamattomuudesta. Korhosen teosten vastenmieliset kaikkea vähättelevät postmodernistiset päähenkilöt vieraannuttavat  lukijan elämästään. Näennäisälykkäillä ihmisillä tuntuu olevan tylsää, jolloin aikaa kuluu pornon suurkulutukseen, tyhmemmille piruiluun, suurin osa henkisestä ja fyysisestä energiasta suttaantuu päihteiden hankintaan ja käyttöön sekä naisten vakojen kyntämiseen ja siementämiseen. Päähenkilö Niklaksen pirstoutunut kokemusmaailma kuvautuu irvokkaan taitavaksi mosaiikiksi. Verbaalikkona Riku Korhonen on taituri ja teos osoittaa, että vastuuntunnoton hedonismi johtaa rappioon ja umpikujaan.

Kiiltomadon arviossa Satu Taskinen toteaa: "Korhosella kirjailijana on humanistin sympaattinen tarve ymmärtää ihmistä. Hänen erikoisalansa on olla ikään kuin kusipäiden lailla käyttäytyvien ihmisten tulkki. "
Jaana Toisen tähden alla näkee asian toisin: "Syy, miksi en pitänyt Niklaksesta on hänen tapansa katsoa muita ihmisiä alaspäin. Hän on ironinen suhtautumisessaan muihin ja usein jopa pahansuopa "
Nadja Nowak ja Seppo Puttonen summaavat: "Kielellisesti ja rakenteellisesti Riku Korhosen Lääkäriromaani palkitsee lukijan. Tosin se on aiheiltaan turhankin runsas ja rönsyilevä."

Ajatuksia kirjan tapahtumista 
Tarinan juonta on mahdotonta tiivistää lyhyesti, ja juonen saa jokainen itse selvittää. Kirjan päähenkilöt Niklas ja Inna ovat 1970-luvun lapsia. Niklaksen isä on Ladalla ajava lääkäri. Lada on asia, mistä Niklas tuntee häpeää. Hän ei tunne häpeää vahingoittassaan kanssaihmisiään, pettäessään tyttöystäväänsä, mutta häntä hävettää perheen auto. Loistoräppäri Pyhimys biisissään Jättiläinen kirjoittaa: "En häpee täällä sitä mitä sä näät/Vaan sitä minkä kätken, mun epäelämää/ Pelkään, et kaikille paljastuu et mä oon /Sellanen kun mä oon." Niklaksen suurin häpeän aihe on minusta se, että hän on sellainen, kun hän on. En tiedä, koska paljastuu minkälainen oikeasti tämä bloggari on. Riku Korhonen on Grantassa paljastanut Jokken esimerkiksi näin.  "Jotta Jokke sai näkkärilautanen sylissä naputella vaikeaa harvinaista äidinkieltä online ja runnella uskoa kolmesataavuotiseen ilmaisuvapauden ideaan. Granta 2017 s.257 ". Niklakseen verrattuna kolmikymppisenä olen ollut työssäkäyvä raitis ja reipas, mutta hyvin yksinkertainen perheenisä. Omassa keskinkertaisessa keskiluokkaisuudessani en voi käsittää Niklaksen ja Innan ajattelua, tekoja enkä elämää. Hyväksyn kuitenkin heidät, mutta en ymmärrä. Innan elämässä ei tosin ole mitään ongelmaa, hän ei tee muille hallaa. Kirjan antama kuva yliopiston tutkijoista, Niklaksen lähipiirin toilailuista on sekava ja hyvin irvokas. Toivotaan että yhteiskunnan turvaverkot ovat kunnossa, jos Niklaksen tapaiset nöyrtyvät hakemaan apua.
Niklaksen lapsuus on minusta varsin normaali, perusydinperhe. Niklaksen suksijuttujen selostus tuntui jotenkin irralliselta seksijuttujen rinnalla, tai lukija on ne jo loppuun päästessään unohtanut, kuten Innan vaihto-oppilasvuoden yhdentekevät tapahtumat

Kirjan tapahtumapaikat
Korhonen kuvaa tapahtumapaikat tarkasti, Itäharjun läheiset pujopöheikötkin.

Itselleni selvisi, että Kirkkoherranviraston viereinen kolmionmuotoinen puisto on Lönnrotinpuisto. Lisäksi Korhonen kuvaa Raisionlahdelle tuntuvat Nesteen jalostamon tuoksut. Sen sijaan ihmettelin Muumimaailman laiturin kuvausta. Muumimaailman lipunmyynti on ollut Kailon saaressa, ei ennen laituria, eikä heti sen jälkeen. Ihmettelin myös Niklaksen kertomusta, että hän oli lyönyt päänsä moottoriveneeseen Kakskerranjärvellä. Järvellä ei ole koskaan ajettu minun tietääkseni moottoriveneellä, eikä laitureissa ole yhtään moottorivenettä. Sen sijaan Kuuskajaskarin linnakekuvaus pitää kutinsa, Niklas oli lääkintämiehenä Kuuskajaskarissa (on Rauman edustalla) joka toimi aktiivilinnakkeena vuoteen 1996.

Paneutumista
Kirjassa on todella paneuduttu 1980-luvun pornoelokuviin, joiden juonenkäänteitä selvitetään. Itselleni on nämä videot jääneet katsomatta, mutta uskon, että elokuvien juoniselostukset ja vuorosanat on selostettu kattavasti. Tällä saralla en aio tehdä tutkimustyötä, vaan piilotan pelkuruuteni keskinkertaisuuteeni.

Palkittu 
Riku Korhosen Lääkäriromaani on saanut EU:n kirjallisuuspalkinnon.

*****
Riku Korhonen (s. 1972) on turkulainen kirjailija, hänen teoksistaan olen blogannut seuraavasti
Kahden ja yhden yön tarinoita
Emme usko enää pahaan
Kahden ja yhden yön tarinoita (uusintaluvun jälkeen)