lauantai 6. elokuuta 2011

James Herriot: Kaikenkarvaiset ystäväni

James Herriot: Kaikenkarvaiset ystäväni, Otava toinen painos 1974, All Creatures great and small 1974, suomentanut Heidi Järvenpää, sivumäärä 399.

James Herriotin Kaikenkarvaiset ystäväni -teos alkaa vaikealla lehmän poikimisen kuvauksella. Likainen lattia, vinoilija isäntä vieressä, paha perätila, ja lantainen lattia. Näitä epäluuloisia eläintenpitäjiä kirjassa on. Eläinlääkäriä ei arvosteta ja hänet kutsutaan paikalle vasta kun on pakko, ja usein liian myöhään. Vasikka kuitenkin lopulta syntyy.

Tapahtumapaikka ja -aika
Englannin Yorkshire vuodesta 1937 alkaen

Henkilöt
Kirjan päähenkilönä on nuori vastavalmistunut eläinlääkäri James Herriot, joka tulee apulaiseksi Siegfried Farnonin eläinlääkäri praktiikkaan, joka on maaseudulla. Siegfried on naimaton, kuten pikkuveljensä eläinlääkäriksi opiskeleva Tristan. Miehet asuvat praktiikan yhteydessä ja taloutta ylläpitää rouva Hall. Talossa on lukuisa määrä koiria. Jamesin mielitietty on tilallisen tytär Helen Anderson, joka asuu juron leski-isänsä kanssa. Kirjassa on  67 lukua, ja jokainen luku käsittää yhden jutun, joten henkilöitä on paljon. Rouva Pumphrey on rikas leski, jolla on koira Tricki Woo. James pääsee Tricki Woon henkilääkäriksi. Se on mieluinen työ, sillä Tricki Woo on antelias, ja koiran sairaudet johtuvat yleensä liikunnan puutteesta tai ylensyönnistä. Muut asiakkaat ovat pienkarjanomistajat, hevostilat sekä kasvavassa määrin lemmikkien pitäjiät, joita vastaanotetaan talossa, muut käynnit hoidetaan autolla. Vanhat Hillman tai Austin Rover voi kuulostaa idylliseltä, mutta sileillä renkailla ja huonoilla jarruilla, viehättävillä mutta talvella ajokelvottomilla teillä ajaminen on vaarallista.
Suurin osa asiakkaista on tavallisia ahkeria pienviljelijöitä. On myös jokunen ilkeä asiakas. Naapuripitäjässä asustaa ilkeä kollega Angus Grier. Myös Mallock, joka vie kuolleet eläimet pois, esitetään omine diagnooseineen sangen epäilyttäväksi henkilöksi, mutta tässä kuvauksessa on myös totuuden siemen. Mallock jauhaa kaikki eläimet luineen nahkoineen ja tekee niistä toisten eläinten rehua. Edellinen rehuskandaalihan oli perua tästä tavasta jauhaa luut rehuun. Se edesautti prionien ? leviämistä ja hullun lehmän tautia.

Teemat ja kerronta
Kaikenkarvaiset ystäväni -kirjassa on monta teemaa:, eläinlääkärin halu parantaa eläimiä, ystävyys: James, Siegfried, Tristan, ja rakkaus eli James ja Helen. Kirjassa osoitetaan ihmisen ahneus: halutaan palvelua, mutta siitä ei haluta maksaa, myös lemmikin merkitys ihmiselle ilmenee kirjasta.
Kaikki on idyllistä. Tapahtumapaikkoina on Pumphreyn prameat partyt, kartanon tympeä talli, ja tavallisten maanviljelijöiden navetat, potilaina on lehmiä, lampaita, koiria, kissoja ja Tricky Woo.

Kirja on hyvä olon ja hyvän mielen kirja, se on tarina selviytymisestä, rakkaudesta ja ystävyydestä.

Kirjoitusresepti on varsin yksinkertainen eli yksi luku, joka on keskimäärin noin viisi täyttä sivua, kertoo yhden tarinan. Osa tarinoista voi jatkua myöhemmin. Tapaukset on kerrottu hauskasti, ensin on ongelma, sen ratkaisu ja lopussa on tunteita nostattava loppu. Yleensä loppu on onnellinen tai hauska, tai joku neropatti saa nenilleen. Moni luku kertoo hälytyksen navettaan, tapauksen ja sen ratkaisun hauskasti kertoen, tai Siegfried on saanut jonkun uuden villityksen, tai Tristan on aiheuttanut jonkun ongelman, jota ei uskalla paljastaa Siegfriedille tai kyse on jostain uudesta taudista tai menetelmästä. Kirjan hauskimpia tilanteita on veljesten riidat ja heidän väliset keskustelut. Tristan on nokkela, mutta haluaa päästä helpolla, ja opiskelut eivät suju. Isoveli sälyttää pikkuveljelle kaikki ikävät työt, varsinkin isojen sikojen parantamisen.

Eläinlääkärin työhön kuuluu eläinten kuolema ja sairauksien ylivoimaisuus, kaikkein surullisinta on tietenkin yksinäisten köyhien ihmisten hätä ja epäonni. Eletään kuitenkin 1930-lukua, joten lääketiede ei tuntenut vielä antibiootteja ja moni keksintö oli vielä tekemättä. Eläinlääkärin työ on ollut äärimmäisen raskasta fyysisesti ja henkisesti, henkisesti, koska ennakkoluulot ovat syvässä, ja fyysisesti, koska vasikan kääntäminen kohdussa kylmässä navetassa ei ole herkkua ja sonnit ja oriit on pitänyt hoitaa ja se on taitolaji, mutta myös voima- ja rohkeuslaji.

Minäkertoja James, jonka kokemuksia käsiteltäneen teoksessa korostaa tiettyjä asioita: Siegfriedin aitoa välittämistä, Helenin rakkautta, ja lääkevaraston hyvyyttä. Jamesin kuvaa Siegfriedin hienoksi ja anteliaaksi mieheksi, joka antaa palveluita ilmaiseksi, koska ei kehtaa laskuttaa niistä. Siegfried ottaa Jamesin osakkaaksi ja auttaa Jamesia monin tavoin. Yorkshiressa tuntuu olevan köyhää ja kitsasta porukkaa. Rouva Pumphrey sen sijaan on äveriäs leski, joka pitää koiralleen juhlia, jossa James monesti humaltuu ja syö herkkuja, ja joita miettii seuraavana yönä kylmällä navetan lattialla.

James myös aliarvioi omaa itseään. Kirjassa tarkastellaan hänen ja Helenin rakkaustarinaa, joka huipentuu tässä kirjasarjan ensimmäisessä osassa häihin ja häämatkalle tekemään turkuloosikokeita ja antamaan rokotuksia.

Kirjan henkilökuvaus on hyvää ja aitoa. Myös maisemat ovat hienoja ja niitä voi katsoa lisää omasta tv-sarjasta Kaikenkarvaiset ystäväni. Katsoin DVD:ltä muutaman jakson tästä Kaikenkarvaiset ystäväni -sarjasta  ja kirjan antama kuva vahvistui. 

Minusta hyvä kirja ihmisille, jotka pitävät eläimistä ja toisista ihmisistä.
*****

James Herriottilla (s. 1916) näkyi olevan oma keskus ja museo, James Herriott on skotti.
James Herriotin omien www-sivujen mukaan hän olisi syntynyt Englanissa ja muuttanut sitten Skotlantiin, ja äidin mukaan "kansallisuus" yleensä määräytyy.

"James Alfred Wight, to become known as Alf Wight, (James Herriot) was born on October 3rd 1916 in Sunderland in the North East of England. When he was just 3 weeks old his parents moved to Glasgow where he grew up".

Etsin kirjan kansia googlen kuvahausta, koska omassa kirjassa oli vain violetti kansi (ei irrallisia papereita). Minusta monet googlen kannet, missä on hullunkurisia eläimiä on todella huonoja, eli yksivärinen violettikin oli parempi, laitan kuva suomalaisesta lehmästä, josta otin kuvan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti