Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä

 

Pajtim Statovci: Lehmä synnyttää yöllä, Otava 2024, sivumäärä 279.

Pajtim Statovci voitti toistamiseen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2024 tällä teoksellaan Lehmä synnyttää yöllä. Ensimmäinen voitto tuli vuonna 2019 romaanilla Bolla. Bollan tapahtumat nivoutuivat Kosovon sisällissotaan, joka sota nivoutuu tähänkin tarinaan.

Lehmä synnyttää yöllä romaanin päähenkilö on Jugoslaviassa nykyisessä Kosovossa syntynyt kirjailija Kujtim. Kujtimin perhe pakenee Suomeen, mutta vierailevat aika ajoin Kosovossa, jossa asustavat isoisän kodissa, missä Kujtimille tapahtuu paljon eikä erityisen hyvää. Toisaalta Suomessa köyhänä pakolaisperheen lapsena ei elämä näytä parhaita puoliaan.

Romaani on sirpalemainen ruma mosaiikki, jonka tapahtumat ovat oikeastaan kaikki ongelmallisia. Päähenkilö Kujtim kokee ongelmia kaikissa aikatasoissa ja on aikamoinen antisankari. Teos on poikkeuksellinen sikäli, että se valottaa ongelmia kaikista suunnista, niin Kosovossa, Suomessa, pakolaisten ja valtaväestön piirissä. Meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka.

Lehmä synnyttää yöllä on rujoista paloista kokoon kursittu sisällissodan jälkimainkien likaviemäreistä ja sen liemissä marinoiduista perheistä. Kirjan Suomessa pakolaiset ovat kakkosluokan porukkaa, ja rasistien  päähänpotkimia. Varmasti aivan oikeassakin Suomessa.

Alla enemmän romaanin henkilöistä, tapahtumista ja teemoista.

Kirjan tapahtumat jakautuvat useille vuosille, mutta tärkeimmät aikatasot ovat 1996 ja nykyhetki, missä kirjailija Kujtim luovii labyrintissa, jossa seininä ovat kirjailijan työ, perhevelvoitteet, tilinteko menneisyyden mörköjen kanssa ja nykyisyyden mt-ongelmat. 

Vuonna 1996 perhe suuntaa isoisän tiluksille. Tilaa on riittävästi, mutta talo on suomalaisen mittapuun mukaan asumiskelvoton, mutta siellä kuitenkin asutaan. Navetassa on lehmä, jonka kanssa Kujtim puhuu. Mullistava tapahtuma on lehmän poikiminen (mikä minusta ei tapahdu yöllä). Isoisä osallistuu poikimiseen varsin väkivaltaisesti. Odotettu vasikka on kolmi-jalkainen, mikä saa isoisän raivoihinsa, ja johtaa vasikan väkivaltaiseen kuolemaan. Vastaavia rumia väkivaltaisia tapahtumia riittää ja niistä romaanin kerronta koostuu. Kirjassa on lisäksi päähenkilön kirjeitä kuolleelle isälle, ehkä kirjeet olisi pitänyt lähettää elävälle isoisälle?

Isoisän metsässä Kujtim tapaa Kimeerin. Kimeeri eli Khimaira on kreikkalaisessa mytologiassa oleva taruhahmo, jolla on leijonan pää, vuohen ruumis ja häntänä käärme. Teoksen nimi voisi Kimeeri isoisän ullakolla, jonne Kujtim sen kuvittelee. 

Koulussa Kujtim kokee suomalaisen rasismin monessa sen iljettävimmissä muodoissa, koulu tai Kujtimin opettaja saa tuta Kujtimin isäb väkivaltaiset purkaukset sen stereotyyppisimmissä muodoissa. Perhe-elämää vaikeuttaa isän poissaolot mutta myös läsnäolo hänen bisnesten ja väkivallan vuoksi. Juurtumiseen on vähän mahdollisuuksia. Köyhyys Suomessa leimaa ja eristää. 

Kosovossa sota loppuu, mutta ongelmat jatkuvat eri muodoissa. Lopussa on totuuden aika.

Romaanin eri aikatasot vaihtelevat, mutta menevät eteenpäin. Lisäksi poika kirjoittaa kuolleelle isälleen. Teoksessa on hyvin luettavia kohtia ja välillä on aika sumeaa, tai en ymmärtänyt kaikkien tapahtumien liittymistä kokonaisuuteen.

Olen vain kirjabloggari, joten jätän syvemmän analysoinnin ammattilaisille, mutta nostan joitain asioita, jotka kiinnostavat minua.

Kujtimin opettaja (tai yksi heistä) on rasisti. Hän ei osaa kohdata kosovolaista, ja ilkeys paistaa kaikesta toiminnasta. Lehmän synnyttämisestäkin hän suuttuu. Lehmä nimittäin poikii.

Kirja osoittaa, kuinka eri olosuhteita eri maissa on, uskonto, tavat, yhteiskunnan toiminta ja lasten kasvatus. Suomessa halutaan, että kaikki ovat "yhdenvertaisia", ja se tulkitaan, että kaikkien pitää olla samanlaisia. Vaikka erilaisuudesn hyväksymisestä  puhutaan, sitä erilaisuutta minusta aika huonosti Suomessa siedetään. Kirjassa mainitaan, että Suomessa koulutus on ilmaista, perheille maksetaan asumistukea. Lääkkeetkin on edullisia. Suomalaiset eivät ymmärrä tätä, kuinka hyvin meillä on (ja kaikki on maksettu 18 vuotta velalla).

Teoksen päähenkilö on kirjailija. Teoksessa käsitellään myös kirjailijan saamaa palautetta, mistä kirjoittaa ja miten.

Aivan yksittäinen heitto, on "kaltoinkohdeltujen velvollisuus anteeksiantoon". Miksi päähän potkitun pitää antaa anteeksi ihmisille, jotka ovat yhteiskunnan hyväosaisia, ja isolla kengällä on monotellut toista pannuun? Miksi?

****

Pajtim Statovci (s. 1990 Podujevo Jugoslavia) Statovci on muuttanut Suomeen 2-vuotiaana, ja saanut romaaneillaan positiivista huomiota ja palkintoja. Hän korostaa että tarinoidensa päähenkilöt eivät kuvaa häntä vaan ovat fiktiota.

Kosovossa käytiin sota 1998-1999. Jännitteet kasvoivat albaanien ja serbien välillä jo Jugoslavian hajottua 1991, alueen halutessa eroon Serbiasta. Sisällissota loppui Naton pommitettua Serbiaa. (Lähde: Kosovon sota Wikipediassa). Kosovo on julistautunut itsenäiseksi, mutta Serbia ei ole tunnustanut itsenäisyyttä, mutta Kosovon ja Serbian välillä on solmittu "sopimus".

Pajtim Statovci: Bolla

 

Pajtim Statovci: Bolla, Otava 2019, sivumäärä 240.

Vuoden 2019 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti Pajtim Statovci romaanillaan Bolla. Kirjan alun tapahtumapaikka on Pristina ja yleisimmin Kosovo, jossa käytiin sota 1998-1999. Jännitteet kasvoivat albaanien ja serbien välillä jo Jugoslavian hajottua 1991, alueen halutessa eroon Serbiasta. Sisällissota loppui Naton pommitettua Serbiaa. (Lähde: Kosovon sota Wikipediassa). Kosovo on julistautunut itsenäiseksi, mutta Serbia ei ole tunnustanut itsenäisyyttä, mutta Kosovon ja Serbian välillä on solmittu "sopimus".

Romaanin päähenkilö on albaani Arsim, joka on opiskelee kirjan alussa 1995 kirjallisuutta ja englantia Pristinan yliopistossa, hän on ollut naimisissa Asjhen kanssa. Arsim tapaa sydänkirurgin urasta haaveilevan lääketieteen opiskelijan Milošin, joka on serbi, ja muuttanut Pristinaan. Miesten välillä alkaa intensiivinen fyysinen (ja henkinen) suhde, jossa Ashje jää kolmanneksi pyöräksi, vaikka on raskaana ja saa lapsen.

Syntyy sota serbien ja albaanien välille, Miloš joutuu rintamalle, ja Arsim lähtee perheineen pakolaisiksi.

Teos kertoo, mihin vaikeuksiin päähenkilöt joutuvat ja mitä sota aiheuttaa. Teoksen ilmaisu on sangen haastavaa, tosin positiivisesti, mutta jotkin juonen käänteet ovat minusta ympätty vain tarinan takia.

Finlandiavoittaja Bolla sisältää tärkeitä teemoja (joita avaan alla) ja varmasti ansaitsi palkintonsa.

Pidempi oppimäärä.
Arsimilla on hyvä vaimo Asjhe, joka on myös huolehtiva äiti, mutta Arsim hullaantuu Milošiin ja myöhemmässä vaiheessa pakolaisena Arsin harhautuu uudelleen. Arsim aiheuttaa paljon tuskaa läheisilleen. Miloš esittää Arsimille halunneensa sydänkirurgiksi. Myöhemmässä vaiheessa ilmenee, että taustalla on aivan erilainen kuvio kuin Miloš on antanut ymmärtää. Statovci ei päästä lukijaansa helpolla. Miesten motiivit ovat raadollisia ja minusta jopa arvaamattomia. Arsimin perhe siis lähtee sotaa pakoon Eurooppaan pakolaiseksi, minne, en tajunnut, mutta olisi voinut olla vaikka Suomi. Arsim palaa yksin, etsii ja löytää Milošin, joka on sodan jälkeen aivan eri ihminen. 

Kerronta on omintakeisen sirpaleista ja kertomus ilmentää sen mihin viha vie ja kuinka sota niittää tuhoa.  Ihmisten elämä tuhoutuu. Kaikki paha ei johdu sodasta, vaan ihmiset aiheuttavat vaikeuksia ja tuskaa itselleen ja läheisilleen ilman sotaakin.

Pajtim Statovcin Bolla on paras itse luettuna ja koettuna.

****

Pajtim Statovci (s. 1990  Podujevo Jugoslavia) Statovci on muuttanut Suomeen 2-vuotiaana, ja saanut romaaneillaan positiivista huomiota ja palkintoja. Statobci voitti 2024 toisen kerran kaunokirjallisuuden Finlandiapalkinnon romanillaan Lehmä synnyttää yöllä.